Mitä tehdä, kun ilmastonmuutos uhkaa rakasta harrastusta? Aino Huotari alkoi pohtimaan surffausharrastuksensa eettisyyttä kiinnostuessaan ympäristökysymyksistä.
Harrastaminen on monelle tapa rentoutua sekä saada arkeen lisää energiaa. Kuitenkin myös harrastukset kerryttävät ympäristöpäästöjä. Samalla lajit, joita harrastetaan ensisijaisesti luonnon ehdoilla, kuolevat hitaasti pois tai ainakin muuttavat muotoaan. Vaikka Huotarin surffausharrastus on muuttunut ympäristötietoisuuden myötä ja sen eteen pitää nykyään nähdä hieman enemmän vaivaa, on se samalla opettanut Huotaria arvostamaan sitä, mitä ei välttämättä aiemmin edes huomannut.
Huotari on aikaisemmin lentänyt surffireissuille esimerkiksi Peruun sekä Sri Lankaan. Edellisestä lentomatkasta on kulunut nyt neljä vuotta eikä seuraavaa ole suunnitteilla.
Omassa toimittajan työssään Huotari on pohtinut sitä, millaista elämäntyyliä hän haluaa itse esimerkiksi sosiaalisessa mediassa välittää. ‘’Että haluanko omalla elämällä edistää jotain sellaista, joka olisi mahdollista kaikille 20 vuoden päästä vai näyttää elämäntyyliä, joka ei ole mahdollinen meille kellekkään vaikka 5 vuoden päästä.’’
Itämerellä surffaaja törmää korallien sijaan esimerkiksi rakkolevään sekä vihreänä vellovaan ahdinpartaan.
Huotarista tuntuu, että niin surffikulttuuri kuin koko yhteiskuntakin on murrostilassa, jossa vanhojen toimintatapojen on väistämätöntä muuttua.
Itämeren rannoilta löytyy paljon erilaista jätettä. Yleisimmin rannoille huuhtoutuu rakennusalan jätteitä, kuten styroksia. Kuvassa on räjähdyskaapeleita, joita on viime vuosina käytetty paljon esimerkiksi Länsimetron rakennustyömailla.
Vaikka omaa harrastamista on joutunut ilmastokysymyksien edessä muokkaamaan, ei Huotarille kyse ole vain asioista luopumisesta. Huotarista tuntuu hyvältä elää tasapainoista elämää, kun oman tekemisen ja ajatuksien välillä ei enää vallitse jatkuvaa ristiriitaa.
Kuvasarja on tehty kesätehtävänä osana kandidaattitason kuvajournalismin erikoistumisopintoja kesällä 2020. Kesätehtävän teemana oli ”muutos”.
