Ilmaston muuttama maakunta

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen näkyvät Satakunnan maisemassa jo nyt. Jotkin muutoksista ovat dramaattisia, toiset taas hyvin arkisia.

Artikkelissa tutkitaan ilmastonmuutoksen näkymistä Satakunnassa. Se on julkaistu Satakunnan Kansassa elokuussa 2020. Pääset lukemaan koko jutun tästä.

Porissa on Suomen suurin tulvariski. Se kasvaa entisestään lisääntyvien säävaihteluiden ja aiempaa lämpimämpien talvien takia. Joen varrella näkyvät alueet kuuluvat Porin tulvavaara-alueeseen, joka ulottuu oikealla aina Vanhallekoivistolle, Koivulaan ja Kuninkaanhakaan saakka. Kuvan silta on Isojoenrannan ja Kalaholman yhdistävä rautatiesilta.

Kasvutunnelit ovat viime aikoina lisääntyneet marjatiloilla. Niitä ja kasvihuoneita näkyy Satakunnan peltomaisemassa tulevaisuudessa entistä enemmän. Niissä kasveja voidaan suojella muun muassa runsastuvilta kovilta sateilta ja kosteuden takia lisääntyviltä kasvitaudeilta. Kuvan kasvutunnelit sijaitsevat Mattilan marjatilalla Huittisissa. Niissä kasvatetaan mansikkaa ja vadelmaa.

Poriin suunnitellaan 300 metrin korkuisia rakennelmia ilmastonmuutoksen takia. Kyseessä on Tahkoluodon merituulipuiston laajennus. Se sijaitsisi merellä Porin edustalla, ja sinne rakennettaisiin enintään 40–45 tuulivoimalaa. Kuvassa on jo olemassa olevia Tahkoluodon merituulipuiston tuulivoimaloita.

Pohjois-Satakunnan suolinnut ovat vähentyneet ja siirtyneet kohti pohjoista. Esimerkiksi suokukko, keltavästäräkki ja niittykirvinen ovat vetäytymässä pohjoisemmille soille. Syynä on ilmastonmuutos. Aurinko laski Isonevan suolla Pomarkussa.

Ilmastonmuutoksen vuoksi Pohjois-Satakunnan soilla ei enää tavata ennen niillä yleistä pohjansirkkua. Höyheniä Isonevan suolla Pomarkussa.

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän myrskyjä ja kuivuutta. Matalajuurinen kuusi sietää niitä huonosti, joten se voi olla vaikeuksissa Etelä-Suomen kuivilla kasvupaikoilla. Lisäksi kuusi on altis tuholaisille. Myös metsätalouden ratkaisut vaikuttavat kuusten määrään. Jos metsissä aletaan kasvattaa muita puita, kuuset vähenevät nopeasti.

2000-luvun taitteessa lähes puolet Etelä-Suomen metsien puista oli kuusia. On arvioitu, että vuosisadan vaihteessa niitä olisi enää alle kymmenen prosenttia. Kuusimetsää Porin seudulla.

Ilmastonmuutos lisää kuivuutta. Kuusi sietää sitä huonosti, joten se voi olla vaikeuksissa kuivilla kasvupaikoilla.

Yyterin dyynien eroosio jatkuu kasvipeitteen häviämisen takia. Vähälumiset talvet ja virkistyskäyttö ovat vaikeuttaneet dyynien palautumista. Kuva heinäkuulta.

Kuvasarja on tehty kesätehtävänä osana kandidaattitason kuvajournalismin erikoistumisopintoja kesällä 2020. Kesätehtävän teemana oli ”muutos”.