”Usko on ykkönen ja sitten moottoripyöräily.” ”Eikun moottoripyörät on ykkönen ja sitten on usko.” Koko joukko remahtaa nauruun.
Moottoripyörät ovat talvilevolla, mutta Tampereen Armonkalliolla sijaitsevan kerrostalon talliin on kokoontunut Gospel Ridersin jäseniä. Suurinta osaa joukosta yhdistää ainakin kaksi asiaa.
Gospel Riders on yhteiskristillinen moottoripyöräkerho. Uskossa oleminen ei kuitenkaan ole edellytys jäsenyydelle, eikä ihan jokaisella jäsenellä ole edes moottoripyörää.
Tallilla juodaan kahvia, luetaan päivän sanaa, rukoillaan yhdessä ja jutellaan. Jaetaan elämää. Valtakunnallisesti toimintaa on useilla paikkakunnilla ja jäseniä reilu 800. Euroopan kristilliset moottoripyöräkerhot muodostavat myös laajemman, maiden rajat ylittävän yhteisön.
”Tää on ensimmäinen kristittyjen ihmisten porukka, jossa missä mä olen saanut kasvaa uskossani,” yksi kerhon jäsenistä, Päivi Vesamäki sanoo.
Sointu Kaikkonen on ajanut 1970-luvulta lähtien, mutta liittyi kerhoon vuonna 1998 hankittuaan Sohvaksi ristimänsä pyörän. Kaikkoselle oli itsestään selvää, että hän liittyy kristilliseen kerhoon. ”On ihanaa ajaa yhdessä kesällä. Se on tosi hauskaa.”
”Kotona on sisaria ja veljiä. Semmonen se on se tunne, kun tänne tulee,” Lasse Lamula kertoo (sohvalla vasemmalla). Kuvassa myös Pekka ”Vespa” Vesamäki (vas.), Pertti ”Java” / ”Äijä” Kiukainen, Oleg Saukkonen, Timo Aaltonen ja Ari Lehtinen.
Ensimmäinen kerta moottoripyörän kyydissä ei vielä vakuuttanut Päivi Vesamäkeä. Hän oli aiemmin sanonut, ettei tule ajamaan moottoriajoneuvoa, jossa on vain kaksi pyörää. Pyörän selkään noustiin kuitenkin toisenkin kerran. Pariskunta ajeli ensin monta kesää yhdessä ja lopulta Päivi Vesamäki hankki oman menopelin. Hän kertoo saaneensa vaikeassa elämäntilanteessa näyn valkoisesta pyörästä. ”Jumala halusi sanoa, että kuule likka susta on vaikka mihin. Vaikka ajamaan omaa pyörää.” Etualalla näkyvän Helmin kanssa ajokilometrejä on kertynyt jo yli 30 000.
Kerhoilloissa esimerkiksi rukoillaan yhdessä. Ari Lehtinen löysi kerhon pariin tehdessään seurakunnan radio-ohjelmaa Gospel Ridersien kokoontumisajoista vuonna 1993.
Pekka ”Vespa” Vesamäki lähti mukaan Gospel Riderseihin alun perin isosisarensa Sointu Kaikkosen myötä. Nykyisin perheenjäseniä on mukana jo useassa sukupolvessa: tytär TyttiVuolle ja lapsenlapset Aala, 10, ja Jimi, 6. Aalan ensimmäisen pidemmän moottoripyöräreissun piti toteutua tänä kesänä vuosittain järjestettävään Euroopan kristittyjen motoristikerhojen EMC Rally -tapahtumaan, mutta koronapandemian takia Ruotsin-matka peruttiin.
”Sekin, että tästä on tullut meille yhteinen juttu, sekä moottoripyöräilystä, että tästä kerhosta, on kyllä yksi Jumalan ihme. Ensin mä ajattelin, että tämä on vaan mun juttu, kun ei Päivi edes halunnut olla pyörän kyydissä sen ensimmäisen kokemuksen jälkeen,” Pekka ”Vespa” Vesamäki kertoo. Myös tytär Tytti Vuolle liittyi kerhoon viime kesänä toteutettuan unelmansa omasta moottoripyörästä. Kuvassa oikealla Päivi Vesamäki ja lapsenlapset Jimi ja Aala.
”Usko tässä kerhossa on mulle luonteva osa ja ehdoton osa. Kaikki ei ole tässä kerhossa sen tähden, että olisi uskossa, vaan on ihmisiä, jotka tahtovat olla esimerkiksi sen takia, että tämä on päihteetöntä toimintaa, Pekka ”Vespa” ”Vesamäki kertoo.
”Kun tää porukka on yhteiskristillistä, mä olen kokenut sen ihan valtavana rikkautena. Koska me ei täällä kiistellä näistä eri kirkkokuntien välisistä opillisista eroavaisuuksista, vaan me pyritään pikemminkin puhaltamaan yhteen hiileen. Tää on jotenkin semmosta jengiä, ei pelkästään täällä vaan ihan maanlaajuisestikin, että tässä voi kokea olevansa sellainen kuin on. On sellainen iloinen vapaus.”
Kuvasarja on tehty osana Visuaalisen journalismin maisteriohjelman Journalistisen henkilökuvan työpajaa syksyllä 2020. Valokuvaaja Liisa Takalan vetämän lopputyön teema oli ”koti”.
