Yleinen osa
Harjoitteluopas 2024-2025
Yleinen osa
Luokanopettajakoulutus
1 Ohjattu harjoittelu
1.1 Ohjattu harjoittelu osana pedagogisia opintoja
Pedagogisiin opintoihin sisältyy kasvatustieteen opintoja sekä ohjattua opetusharjoittelua, jotka tukevat asiantuntijuuden kehittymistä. Luokanopettajan pedagogisten opintojen tavoitteena on, että opiskelija kykenee huomioimaan erityisesti perusopetuksen luokkien 1–6 oppilaiden kehitysvaiheeseen liittyvät erityispiirteet ja osaa suunnata kasvatus- ja opetustoimintaansa tässä kohderyhmässä vaaditulla tavalla.
Ohjattu opetusharjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa. Opetusharjoittelu koostuu eettisistä pohdinnoista, pedagogisista kokeiluista ja kehittelyistä sekä teoriatiedosta sovellettuna käytännön tilanteisiin. Opetusharjoittelujaksojen aikana opiskelija perehtyy monipuolisesti yksilöiden ja oppilasryhmien ohjaamiseen, opetustyön eri osa-alueisiin ja saa valmiuksia eri oppiaineiden opettamiseen. Opinnot tukevat opiskelijan ihmis-, oppimis- ja tiedonkäsityksen sekä vuorovaikutustaitojen kehitystä. Opinnot syventävät ymmärrystä opetuksen yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista ulottuvuuksista. Harjoittelujaksojen tavoitteissa ja sisällöissä näkyvät koulutusohjelman läpileikkaavat juonteet: ammatillinen kasvu, moninaisuus sekä kestävä kehitys.
Opettajaopiskelijan kasvu asiantuntijaksi on pitkäaikainen prosessi. Se edellyttää omaa aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista kehittymiseen. Opetusharjoittelun ohjaajat toimivat tukena tässä prosessissa. He ohjaavat opiskelijaa asiantuntijaksi kasvussa kullekin harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasvun tukeminen konkretisoituu opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa käytävissä pohdinnoissa. Näissä vuorovaikutustilanteissa tarkastellaan kasvatukseen ja opetukseen liittyviä asioita laaja-alaisesti ja rakennetaan yhteyksiä teorian ja käytännön välille.
1.2 Ohjattua opetusharjoittelua kuuluu kandi- ja maisteriopintoihin
Harjoittelujaksot poikkeavat tavoitteiltaan, työtavoiltaan ja/tai sisällöiltään toisistaan. Kandivaiheen opintoihin kuuluvat perusharjoittelut A ja B (5 op ja 5 op) suoritetaan yhteisopettajuutta mallintavana pariharjoitteluna kahdessa eri perusopetuksen luokassa. Ne liittyvät oleellisesti luokanopettajan monialaisiin opintojen ja sisältävät myös didaktikkojen ohjausta.
Pääsääntöisesti yksin tehtävä tutkiva harjoittelu (10 op) kuuluu maisterivaiheen opintoihin. Tutkivalla otteella tehtävä harjoittelu ikään kuin kokoaa kasvatustieteen opinnot ja monialaiset opinnot yhteen. Syksyllä 2024 alkavaan opetussuunnitelmaan kuuluvassa tutkivassa harjoittelussa (10 op) opiskelijat saavat aikaisempaa kokonaisvaltaisemman käsityksen luokanopettajan työstä. Laajentavan harjoittelun (5 op) suorittaneet opiskelijat tekevät tutkivasta harjoittelusta vielä edelliseen opetussuunnitelmaan laaditun version, jonka laajuus on 5 op.
Oman työn reflektointi suullisesti ja kirjallisesti kuuluu keskeisesti kaikkiin ohjattuihin opetusharjoittelujaksoihin. Mälkki (2011, 2019) on koonnut reflektioprosessin seuraavaan kuvioon.
1.3 Päämääränä onnistunut harjoittelukokemus
Opetusharjoittelut yhdessä teoriaopintojen kanssa rakentavat opettajuutta. Opettajana kasvu on yksilöllinen ja henkilökohtainen prosessi, jota tuetaan opetusharjoittelussa ohjauksen keinoin. Myös vertaisryhmän tuki on tärkeä.
Jokaiselle harjoittelujaksolle on asetettu tavoitteet, jotka määrittävät sekä opiskelijan että ohjaavan opettajan työskentelyä. Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja käytännön toimintatapoja ja aikatauluja avataan opiskelijoille ennen luokkatyöskentelyn alkamista kaikille yhteisessä aloituksessa kunkin harjoittelujakson alussa. Ohjaava opettaja sopii ohjaukseensa tulevien opiskelijoiden kanssa tarkemmin harjoittelun sisällöistä sekä perehdyttää opetusryhmäänsä ja harjoittelun käytännön toimintatapoihin. Yhteisesti läpikäydyt ohjeet ja aikataulut selkiyttävät kaikkien osapuolten toimintaa. Harjoitteluun kuuluu muun muassa perehtyminen koulun opetussuunnitelmaan ja järjestyssääntöihin. Harjoittelun aikana opiskelija sitoutuu koulun toimintakulttuuriin ja käytänteisiin sekä rooliinsa kasvattajana.
Jos opiskelija jossain vaiheessa harjoittelua kokee opetusharjoittelun liian kuormittavaksi tai muuten ongelmalliseksi, kannustetaan häntä tuomaan asia esille ohjaustilanteissa mahdollisimman pian huolen herätessä. Harjoittelujaksojen aikana on myös muita opintoja, joten oman ajankäytön suunnittelu korostuu. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.
Mikäli opetusharjoittelun suorittamisessa ja opettajaksi kasvun prosessissa ilmenee sellaisia ongelmia, jotka eivät ratkea ohjaavan opettajan kanssa käydyissä ohjaustilanteissa, voi harjoittelija tai ohjaava opettaja ottaa yhteyttä harjoittelujakson vastuuopettajaan. Tarvittaessa harjoittelija ja ohjaava opettaja voivat kääntyä myös harjoittelusta vastaavan rehtorin puoleen, joka tilanteen niin vaatiessa kutsuu tilannetta ratkomaan myös muita asiantuntijoita. Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti ja sen kokoamisesta ja kokoonpanosta keskustellaan osallisten kanssa. Myös useampi asiantuntija voi osallistua tunnin seuraamiseen tilanteen niin vaatiessa.
Molemminpuolinen kunnioittaminen on onnistuneen ohjaussuhteen ja vuorovaikutuksen lähtökohta. Kaikkien opetusharjoittelun toimijoiden yhteisenä päämääränä on tehdä harjoittelusta onnistunut oppimiskokemus.
1.4 Opetusharjoittelun kehittäminen
Opetusharjoittelun tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa. Harjoittelun käytännön toteuttamista suunnittelee opetusharjoittelutyöryhmä, johon kuuluu didaktikkojen edustus, normaalikoulun harjoittelujaksojen järjestämisestä vastaavat opettajat sekä opiskelijajäsenet. Tarvittaessa työryhmä kuulee myös muita asiantuntijoita. Opetusharjoittelutyöryhmässä käsitellään opiskelijoilta ja ohjaajilta vuosittain kerättävä harjoittelujaksokohtainen palaute. Palaute esitellään aina ohjaaville opettajille ja sitä hyödynnetään harjoittelun kehittämisessä. Lisäksi valtakunnallisessa eNorssi-verkoston ohjatun harjoittelun työryhmässä käsitellään harjoittelun ajankohtaisia kysymyksiä.
1.5 Turvallisuus
Opiskelijan ensimmäiseen harjoittelujaksoon (perusharjoittelu) kuuluu oppilaitosturvallisuuteen ja Normaalikoulun käytänteisiin perehtyminen osana aloitusseminaaria. Jokaisessa harjoittelussa ohjaava opettaja opastaa ainekohtaisiin turvallisuusnäkökulmiin. Lisäksi opettajat ohjeistavat opiskelijoita luokkiensa käytänteistä, joista osa liittyy myös turvallisuuteen. Jos opetusharjoittelija havaitsee koululla turvallisuuspuutteita, on hänen kerrottava asiasta ohjaavalle opettajalle tai rehtorille. Näin toimimalla harjoitellaan opettajan työssä vaadittavaa vastuullista toimintatapaa. Suositeltavaa on ladata koulun sähköinen turvallisuusopas (Notecrow) omaan puhelimeen.
1.6 Vaitiolovelvollisuus
Opetusharjoittelijoita koskee vaitiolovelvollisuus. Perusopetuslaissa säädetystä salassapitovelvollisuudesta kerrotaan opiskelijoille harjoittelun aloitusseminaarissa.
PL 40 § (24.6.2010/642):
Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
1.7 Rikostaustaote
Rikostaustaote tulee esittää pääsääntöisesti kaksi kertaa opintojen aikana. Ensimmäisen kerran ennen kandidaatin tutkintoon sisältyvää ensimmäistä harjoittelua tai opintojaksoa, johon sisältyy alaikäisten kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Toisen kerran ennen maisterin tutkintoon sisältyvää ensimmäistä harjoittelua tai opintojaksoa, johon sisältyy alaikäisten kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Rikostaustaote tarkastetaan tiedekunnan opintopalveluissa. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirjasta.
6 Opetuksen seuraaminen ja suunnittelu
6.1 Opetuksen seuraaminen
Opetuksen seuraaminen painottuu ajallisesti siten, että oman opetuksen alkaessa opiskelija tuntee luokan oppilaat ja heidän erityistarpeensa. Samalla hän selvittää, mihin oppimisprosessiin hänen opetuksensa liittyy. Opiskelija reflektoi toimintaansa raportoinnin yhteydessä. Eri harjoitteluissa voi olla lisäksi harjoittelukohtaisia ohjeita opetuksen seuraamisesta.
6.2 Opetuksen suunnittelu
Opetuskokonaisuuksista laaditaan jaksosuunnitelmat, jotka sisältävät:
– kasvatus- ja oppimistavoitteet
– oppiaineksen jäsentely opetustilanteittain
– käytettävät opetus- ja oppimismenetelmät sekä opetusmateriaalit ja -välineet
– opetuksen eriyttäminen
– arviointi suhteutettuna tavoitteisiin.
Oppitunneista laaditaan yksityiskohtaisempi suunnitelma. Suunnitelmasta ilmenevät oppitunnin/oppimiskokonaisuuden tavoitteet, opiskeltavat asiat, käytettävät menetelmät ja välineet, ajankäyttö, eriyttäminen sekä oppimisen monipuolinen arviointi eri oppiaineissa. Tutkivassa harjoittelussa tuntikohtaisen suunnittelun sijaan voidaan käyttää joissakin tapauksissa päiväkohtaista suunnitelmaa ohjaavan opettajan opastamalla tavalla.
Suunnitelmat laaditaan tunti- ja jaksosuunnitelmapohjille, jotka löytyvät Normaalikoulun kotisivuilta kohdasta Opetusharjoittelu, luokanopettajat. Normaalikoulun ohjaavat opettajat opastavat suunnitelmien laadinnassa. Perusharjoittelussa myös didaktiikan lehtorit ohjaavat jaksosuunnitelman tekemistä. Kaikki suunnitelmat toimitetaan ohjaaville opettajille. Jaksosuunnitelman tulee olla hyväksytty ennen oman opetuksen alkua. Tunnin/oppimiskokonaisuuden suunnitelma toimitetaan ohjaavalle opettajalle hyvissä ajoin ennen kyseistä tuntia/oppimiskokonaisuutta, jotta hän voi antaa suunnitelmasta ohjaavaa palautetta.
7 Oppimisen tukeen perehtyminen ohjatussa opetusharjoittelussa
Perusopetuslain (1998/628) mukaan oppijoilla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta/opinto-ohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko oppivelvollisuuden ajan. Tuen antaminen on siten jokaisen opettajan velvollisuus ja näin ollen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen liittyvät kysymykset kuuluvat myös jokaiseen ohjattuun opetusharjoitteluun (ks. harjoittelukohtaiset tavoitteet).
Ohjaava opettaja kertoo oppilaittensa tuen tarpeista ja ohjaa opiskelijaa siinä, miten nämä tarpeet tulee ottaa huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös laaja-alainen erityisopettaja voi olla mukana tuen suunnittelussa ja toteutuksessa, ja häntä voi konsultoida tukeen liittyvissä kysymyksissä.
Tuki on kokonaisuus, joka voi koostua useammasta tukimuodosta, jotka suunnitellaan yksilöllisesti oppilaan ja/tai ryhmän tuen tarpeen mukaan. Tukimuotoja voidaan käyttää erikseen ja yhtä aikaa ja niiden suunnitelmallisuus ja intensiivisyys lisääntyvät tuen portailla (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki) ylöspäin liikuttaessa. Tukea annetaan oppilaan omassa opetusryhmässä luokanopettajan/aineenopettajan ja koulunkäynnin ohjaajan toimesta, samanaikais- tai pienryhmäopetuksena erityisopettajan toimesta, tukiopetuksena, oppimisvaiheryhmissä tai monenlaisina joustavina järjestelyinä.
Esimerkkejä eri tuen tasoilla käytettävistä tukimuodoista (Lukimat):
Oppilaiden tarvitseman tuen tulee jatkua myös ohjatun opetusharjoittelun aikana. Tämä tarkoittaa opiskelijalle mahdollisuutta harjoitella myös yhteistyön tekemistä muiden oppilaalle tukea antavien koulun toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat esim. erityisopettajat sekä koulunkäynnin ohjaajat sekä oppilashuollon toimijat.
