• Kuvassa ovat perusopetuksen rehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo ja Pekka Poikajärvi.

Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

Punainen tausta
Kuvassa kuudesluokkalainen tyttö on iloisena sohvalla istuskellen tekemässä kirjan tehtäviä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tampereen normaalikoulussa on UNESCO-työryhmä, joka päivittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa päivitettiin 2023. Suunnitelmaa olivat päivittämässä yläkoulun ja alakoulun oppilaat, lukiolaiset, opetusharjoittelijat, henkilöstö ja huoltajat. Huoltajia kuultiin 23.3.2023 opiskeluhuollon vanhempainillassa. Heiltä kysyttiin havaintoja Normaalikoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöstä sekä toiveita ja ideoita sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Huoltajat toivoivat, ettei koulussa järjestettäisi tilaisuuksia, jossa jaetaan oppilaita rinnakkaisiin ryhmiin, esimerkiksi pääsiäiskirkko. Heistä ihanteena olisi yksi yhteinen tilaisuus kaikille. Huoltajat olivat tyytyväisiä kansainvälisyyskasvatukseen ja erilaisuuden huomioimiseen sekä siihen, että eri taustoista tulevat oppijat toimivat yhdessä.

Tampereen yliopiston normaalikoulussa teetetään kolmen vuoden välein Forms-kysely alakoulun ja yläkoulun oppilaille, lukion opiskelijoille ja opetusharjoittelijoille sekä henkilökunnalle. Kyselyn perusteella kehitetään toimintaa yhdenvertaisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Kysely on täytetty aiemmin vuosina 2016–2017 ja 2019 sekä lukuvuonna 2022–2023 Kyselyiden perusteella oppitunneille kaivataan lisää keskustelua ja monipuolisia esimerkkejä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Myös opetusaineiston sukupuolipuolisensitiivisyyttä toivottiin lisää.

Alakoulu

Alakoulun oppilasneuvostoa kuultiin keväällä 2022. Keskusteluissa nykytilanteeseen oltiin melko tyytyväisiä, mutta kaikkiin kiusaamistapauksiin toivottiin reagoitavan vakavasti ja oppilaita toivottiin kohdeltavan yksilöinä eikä ensisijaisesti sukupuolensa edustajina.
Alakoulun Forms-kyselyyn vastasi 60 kuudennen luokan oppilasta. Suurin osa kertoi tulevansa kouluun mielellään ja tuntevansa olonsa turvalliseksi. Vastaajista vain erittäin pieni osa koki edustavansa ryhmää, joka on erityisen altis syrjinnälle seksuaalisen suuntautuneisuuden tai sukupuoli-identiteetin, kielen, kulttuuri- tai etnisen taustan, iän, uskonnon, vakaumuksen, arvomaailman tai terveydentilan, vamman tai sairauden perusteella. Syrjintää, häirintää, nimittelyä, ennakkoluuloja ja eriarvoista kohtelua ei juurikaan lukuvuonna 2022-2023 havaittu.

Sukupuolen perusteella noin 3,3 prosenttia vastaajista oli kokenut itse syrjintää joskus. Samoin 3,3 prosenttia vastaajista oli kokenut harvoin syrjintää sukupuolen perusteella. Sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella noin 1,7 prosenttia vastaajista raportoi kokeneensa syrjintää usein. Syrjintää yleisesti oli havaittu joskus tai usein sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella sekä alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin tai vammaisuuden perusteella. Myös iän ja terveydentilan perusteella oli havaittu hieman syrjintää. Usein syrjivän henkilön kerrottiin olevan toinen oppilas tai joskus myös opettaja. Syrjintätapauksia vastaajat olivat saattaneet vanhempien ja opettajien tietoon, joskin osa ei ollut lainkaan saattanut kenenkään tietoon kokemaansa tai havaitsemaansa tapausta. Syrjinnän kerrottiin ilmenevän kiusaamisena, harkitsemattomana vitsailuna, ulkopuolelle jättämisenä, itsensä “peittämisenä” (eli oman identiteetin häivyttämisenä) ja toisen sukupuolen syrjimisenä.

Opetuksessa ja ohjauksessa toivottiin konkreettisesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta, että:
• Kielten tunneilla kysyttäisiin luottamuksellisesti kunkin omat pronominit
• Oltaisiin kilttejä muita kohtaan
• Kukaan opettaja ei huutaisi oppilailleen
• Tabuista puhuttaisiin enemmän
• Liikuntatunneilla ei olisi tyttö- ja poikajoukkueita
• Opetettaisiin tasa-arvoa enemmän
• Oletuksia ei tehtäisi esim. Jos joku näyttää tytöltä, ei oletettaisi, että hän on tyttö.
• Alakoululaisilla olisi enemmän sisävälitunteja ja teemapäiviä
• Lippalakkia saisi pitää sisällä päällä
• Kaikkia kohdeltaisiin samanarvoisesti
• Puhuttaisiin enemmän yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta
• Tuen tarve varmistettaisiin kaikille

Opetusaineistossa vastaajien mukaan voitaisiin käyttää kielten kohdalla enemmän sukupuolineutraaleja pronomineja, esiteltäisiin erilaisia vähemmistöjä, lisättäisiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa huomioivat kappaleet oppikirjoihin.

Häirintää ei juuri koettu kuluneen lukuvuoden aikana tai havaittu seksuaalista tai sukupuolittunutta häirintää tai muuta häirintää. Tapauksissa useimmiten häirintää harjoittanut henkilö oli toinen oppilas. Jos Normaalikoulussa oli havaittu häirintää lukuvuoden 2022-2023 aikana, häirintä liittyi useimmiten seuraaviin asioihin:

Useimmiten havaittua tai koettua häirintää ei saatettu kenenkään tietoon.
Kaiken kaikkiaan alakoulun oppilaille pidetyn kyselyn perusteella tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat Normaalikoululla hyvin, joskin toisinaan vastaajat ovat vastanneet myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta vastauksen “en tiedä”. Tämän voi tulkita pohdinnaksi asiassa tai toisaalta kyse voi myös olla tiedonpuutteesta siihen liittyen, mitä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Kehittämiskohteista kysyttäessä toivottiin, että:
• Kerrottaisiin enemmän erilaisista diagnooseista tai erilaisuudesta yleisesti
• Pidettäisiin hyvästä hengestä huolta
• Ketään ei nimiteltäisi tai haukuttaisi
• Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen sekä mielenterveyteen kiinnitettäisiin huomiota
• Kaikki hyväksyttäisiin
• Erilaisiin pelkoihin, kuten rasismiin, homo- ja transfobiaan kiinnitettäisiin huomiota
• Kaikkia kohdeltaisiin samoin tavoin
• Ei olisi häirintää kulttuuriseen moninaisuuteen liittyen

Yläkoulu

Yläkoulun hallitus toivoi henkilökunnan puuttuvan oppilaiden keskinäiseen nimittelyyn ja sopimattomaan kielenkäyttöön. He toivoivat, että opettaja ja muu henkilöstö ei oleta oppilaan sukupuolta. Lukuvuoden alussa ja kevät lukukauden alkaessa toivottiin, että oppilailta kysyttäisiin, mitä nimeä he toivovat itsestään käytettävän ja oppilaat ja henkilöstö sitoutuisivat myös käyttämään sitä. Oppilaat toivoivat sukupuolineutraalien termien käyttöä opetuksessa ja esimerkiksi kielissä myös sukupuolineutraalien pronominien opettamista sekä eri oppiaineissa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden huomioimista ja esille tuomista. Oppilaat toivoivat, ettei esimerkiksi matematiikassa luokan sukupuolia laskettaisi tyttöinä ja poikina, koska luokassa voi olla myös muunsukupuolisia. Sen sijaan voitaisiin laskea vaikka eri kuussa syntyneiden määriä.

Yläkoulun oppilaille pidettyyn Forms-kyselyyn vastasi 188 henkilöä. Suurin osa vastasi tulevansa mielellään Normaalikouluun ja tuntevansa olonsa turvalliseksi Normaalikoululla. Moni koki myös pystyvänsä kääntymään Normaalikoulun henkilökunnan puoleen huolissaan.
Noin 19 prosenttia vastaajista koki kuuluvansa ryhmään, joka on erityisen altis syrjinnälle. Altistusta syrjinnälle koettiin seuraavasti:

Seksuaalisen suuntautuneisuuden ja sukupuoli-identiteetin kannalta koettiin etenkin syrjintää. Sukupuoli ja seksuaalisuus oli myös asia, jossa syrjintää, häirintää, nimittelyä, ennakkoluuloja tai eriarvoista kohtelua esiintyi lukuvuonna 2022-2023:

Kuitenkaan syrjintää itse ei ollut koettu juurikaan Normaalikoulussa, mutta yleisesti sitä on havaittu sitäkin enemmän:

Useimmiten syrjivän henkilön kerrottiin olevan toinen oppilas (82 vastausta) ja opettaja (14 vastausta). Yleensä syrjintätapausta ei saatettu kenenkään tietoon, mutta jos se saatettiin jonkun tietoon, oli henkilö opettaja.

Vastaajat toivat esiin erilaisia asioita tai näkökulmia syrjimiseen liittyen, esimerkiksi että syrjintätapauksissa yleensä syrjijä päästetään liian helpolla, haukutaan tai nimitellään toisia ja opettajat saattavat toiminnallaan ulkopuolistaa oppilaita ryhmästä. Eräs vastaaja myös toi esiin, että puuttumista ja välittämistä on liian vähän. Toivottaisiin, että koulussa puututtaisiin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvon toteutumista uhkaaviin asioihin sekä asioista opetettaisiin enemmän. Oppikirjoihin toivotaan myös moninaisuutta huomioivia ja esiin tuovia asioita.

Kuluneen vuoden aikana on koettu tai havaittu seksuaalista tai sukupuolittunutta häirintää tai muuta häirintää Normaalikoulussa yläkoululaisten vastauksissa seuraavasti:

Monesti häirintää harjoittaneen henkilön kerrottiin olevan toinen opiskelija. Häirinnän vastattiin liittyvän seuraaviin asioihin:

Häirintätapaukset saatettiin useimmiten opettajan tietoon, jos se ylipäätään saatettiin jonkin tahon tietoon. Seksuaalista ja sukupuolittunutta häirintää tai muuta häirintää voitaisiin ehkäistä lisäämällä tietoisuutta ja oppilaiden ymmärrystä siitä opettamalla aihetta. Toivottiin myös opettajien valvontaa, teemapäiviä, matalan kynnyksen puuttumista ja yleisen tietoisuuden lisäämistä.

Kaiken kaikkiaan yläkoulussa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastaajat kokivat toteutuvan toisinaan hyvin, toisinaan huonosti. Toivottiin, että ystävällisyyttä olisi enemmän ja radikaali tai jatkuva kiusaaminen vähentyisi. Tosin moni myös vastasi myönteistä kehitystä kysyttäessä, etteivät tiedä, onko sitä tapahtunut ja miten sitä olisi tapahtunut.

Lukio

Oppilaita ja opiskelijoita kuultiin myös kasvokkain. Lukion opiskelijakunnan hallitus oli tyytyväinen Normaalikoulun tasa-arvotilanteeseen. He toivoivat yksilöiden kohtaamista ja huomioimista sekä kaikkien yksilöiden yhdenvertaista kohtelua. He ehdottivat myös sukupuolineutraalia kielenkäyttöä esimerkiksi tanssitunneille. Sukupuolen sijaan voitaisiin puhua tanssissa viejästä ja vietävästä.

Lukiolaisten Forms-kyselyyn vastasi yhteensä 87 henkilöä. Heistä 70 prosenttia oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Suurin osa vastaajista kertoi tulevansa mielellään Normaalikoulun lukioon, tuntevansa olonsa turvalliseksi, pystyvänsä kääntymään lukion henkilökunnan puoleen ja saavansa olla oma itsensä.

Vastaajista 11 prosenttia koki edustavansa ryhmää, joka on erityisen altis syrjinnälle. Syrjinnälle altistumisen perusteina olivat seuraavat asiat:

Lukuvuonna 2022-2023 syrjintää, häirintää, nimittelyä, ennakkoluuloja tai eriarvoista kohtelua liittyi usein uskontoon, vakaumukseen, arvomaailmaan tai mielipiteeseen, ikään, sukupuolisuuteen tai seksuaalisuuteen liittyen. Syrjintää havaittiin etenkin iän perusteella.

Syrjintää harjoittaneen henkilön kerrottiin monesti olevan toinen opiskelija, mutta toisinaan myös opettaja, opetusharjoittelija ja rehtori. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan ollut saattanut syrjintätapausta kenenkään tietoon. Jos syrjintä saatettiin jonkun tietoon, oli henkilö opettaja, rehtori tai huoltaja. Koetussa syrjinnässä tarkennettiin esimerkiksi koetun syrjintää toisen tai kolmannen vuosikurssin opiskelijoilta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita kohtaan. Myös Jodel tuotiin esiin kanavana, jossa syrjitään toisia.

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voitaisiin opetuksessa ja ohjauksessa kehittää vastaajien mielestä esimerkiksi niin, että ryhmätöihin ryhmät arvotaan, Jodelia pyrittäisiin hallitsemaan jollain tapaa, esteettömyyttä pyrittäisiin parantamaan, otettaisiin kaikki tasapuolisesti huomioon, opittaisiin hyväksymään erilaisia ihmisiä, lisättäisiin yhteisöllisyyspäiviä, erityisiä tarpeita huomioitaisiin, kielenkäyttö olisi inklusiivisempaa ja huomioitaisiin tasapuolisemmin tuntiaktiivisuus.

Oppikirjojen ja opetusaineiston suhteen ei suurimmaksi osaksi osattu sanoa mitään parannusehdotuksia. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin etnisen moninaisuuden esiintyminen, erilaisten arvojen oleminen oppikirjoissa ja se, että toivottiin oppimateriaalin tekijöiden olevan erilaisista taustoista.

Seksuaalista tai sukupuolittunutta häirintää Normaalikoulun lukiossa oli koettu kahdessa vastauksessa, mutta havaittu toiseen opiskelijaan kohdistuvana viidessä vastauksessa. Häirintää harjoittaneen henkilön kerrottiin olevan useimmiten toinen opiskelija, mutta myös opettaja ja opetusharjoittelija. Monesti häirinnän katsottiin nimenomaan liittyvän sukupuoleen ja seksuaalisuuteen, sukupuoli-identiteettiin ja ilmaisuun. Häirintää ei useinkaan saatettu vastauksissa kenenkään tietoon.

Pääasiallisesti koettiin, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat hyvin. Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin yhteenkuuluvuuden kehittäminen, tietoisuuden lisääminen erilaisuudesta, samat mahdollisuudet kursseihin, opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksen parantaminen, yhteishengen parantaminen ja kielenkäytöstä huolehtiminen. Myös sosiaalisen median kehittäminen tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa sekä taloudellisesta asemasta riippumaton suhtautuminen nähtiin kehityskohteina. Lisäksi poliittisesti toivottiin tasa-arvoisempaa suhtautumista. Erään vastaajan mielestä “poliittinen aktiivisuus keskittyy tällä hetkellä täysin vasemmalle.” Kaiken kaikkiaan kuitenkin lukion kyselyn perusteella tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hyvässä tilassa tällä hetkellä.

Opetusharjoittelu

Opetusharjoittelijoille tarjottiin vapaaehtoinen, ainekohtaisiin ryhmänohjauksiin sopiva päivä keväällä 2023. Siellä tutustuttiin kokemusasiantuntijoiden avulla vammaisuuden, neuroepätyypillisyyden ja saamelaisen historian ja nykypäivän huomioimiseen koulussa. Opetusharjoittelijoille tarjotaan myös tulevina vuosina ryhmänohjauksia moninaisuudesta ja sen huomioimisesta opetustyössä. Laajentavassa harjoittelussa tarjotaan mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää Normaalikoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Forms-kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä, joista suurin osa kuului kielten aineryhmään. Suurin osa vastaajista harjoitteli yläkoulussa ja lukiossa. Pääosin opetusharjoittelijat kertoivat tuntevansa olonsa turvalliseksi ja tulevansa mielellään Normaalikouluun harjoitteluun. He myös kokivat saavansa olla omia itsejään, joskin myös ”en osaa sanoa” -vastauksia annettiin melko paljon. Suurin osa koki voivansa kääntyä Normaalikoulun henkilökunnan puoleen huolineen ja saavansa tukea Normaalikoulun henkilökunnalta tarvittaessa. He kokivat myös tulevansa kuulluksi, voivansa ilmaista mielipiteensä ja ideoitaan sekä pystyvänsä jonkin verran vaikuttamaan toimintakulttuuriin.

Erityistä altistumista syrjinnälle ei juuri ollut opetusharjoittelijoiden vastauksissa:

Syrjintää oli havaittu seuraavissa asioissa harvoin:

Itseensä kohdistuvaa syrjintää kukaan opetusharjoittelija ei ollut kokenut muutoin kuin erittäin harvoin ja syrjiväksi tahoksi tilanteissa mainittiin yläkoulun oppilas tai lukion opiskelija. Kukaan ei ollut saattanut syrjintäkokemustaan muiden tietoon. Opetusharjoittelijoiden kyselyssä tosin koettiin, että oppilaiden kommentit voivat joskus olla syrjiviä. Tuotiin esiin, että vaikka asiat ovat vain kommentteja, olisi hyvä, että niihinkin puututtaisiin hyvin.

Kukaan opetusharjoittelijoista ei ollut havainnut häirintää Normaalikoulussa. Opetusharjoittelijat toivat kuitenkin hyvin esiin erilaisia seikkoja siihen liittyen, miten seksuaalista ja sukupuolittunutta tai muuta häirintää voisi vähentää Norssissa:

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opetusharjoittelijat kokivat toteutuvan hyvin tai melko hyvin Normaalikoulussa. Opetuksen ja ohjauksen suhteen eräs opetusharjoittelija ilmaisi, että:
”Opettajien tulisi tarkastella omia tapojaan ajatella ja puhua asioista: miten tietynlaiset ilmaisut voivat rakentaa tietynlaista kuvaa ihmisistä ja maailmasta sekä toiseuttaa joitakin. Toivoisin myös sensitiivisyyttä puheessa, esim. viiltelystä vitsailu/asiasta pilkkaaminen ei mielestäni ole ok, koska se voi olla hyvin triggeröivää ja alentavaa henkilölle, joka tällaista tekee/on joskus tehnyt. Samoin erilaisten persoonallisuudenpiirteiden arvottaminen tai oletusten tekeminen niiden perusteella ei edistä yhdenvertaisuutta. Esim. introverttiys ei tarkoita, että henkilön motivaatio olisi huono tai etteikö hän voisi menestyä koulussa. Tätä varten tarvitaan yhteisiä koulutuspäiviä sekä myös opettajien itseopiskelua. Voisiko tehdä kyselyn oppilaiden, opiskelijoiden ja auskujen kokemuksista koskien yhdenvertaisuutta heikentävistä tekijöistä (vastaava kuin tämä kysely), jossa voisi kertoa omista havainnoistaan sekä antaa esimerkkejä, joita itse tai vaikkapa kaveri on Norssissa kokenut? Näitä kokemuksia voisi nostaa koulutuksessa esiin ja pohtia, miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia, jotta yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden tunteen edistäminen eivät vaarantuisi.”

Oppikirjoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että käytettäisiin sukupuolineutraalisuutta tekstissä ja kuvissa sekä oppikirjoissa olisi esillä erilaisia ihmisiä moninaisuudessaan.

Henkilöstö

Tampereen yliopiston Normaalikoulun henkilöstön Forms-kyselyyn vastasi yhteensä 50 henkilöstön jäsentä. Heistä suurin osa vastasi olevansa nainen (38 henkilöä). Suurin osa vastanneista oli aineenopettajia yläkoulussa ja/tai lukiossa.

Suurin osa koki olonsa turvalliseksi Normaalikoulussa ja kertoi tulevansa mielellään Normaalikouluun työhön. Vastaajista noin 10 % koki kuuluvansa ryhmään, joka on erityisen altis syrjinnälle. Syrjinnälle alttius koettiin liittyvän uskontoon, vakaumukseen ja arvomaailmaan, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin sekä opetettavaan aineeseen:

Yleisiä syrjintähavaintoja oli henkilöstön vastauksissa havaittu joskus jokaisen kysymyksessä olleen vaihtoehdon kannalta, mutta usein opetettavan aineen ja työnkuvan tai -tehtävän kannalta:

Vastaajat itse olivat kokeneet joskus syrjintää työskentelyasteen, sukupuolen tai seksuaalisuuden, terveydentilan, vamman tai sairauden, työnkuvan tai -tehtävän, iän, työkokemuksen tai -taustan perusteella. Syrjintää harjoittaneen henkilön raportoitiin olevan useimmiten yläkoulun oppilas, aineen- tai luokanopettaja ja rehtori. Syrjintää kokenut henkilö saattoi usein syrjinnäksi koetun tapauksen työkaverin tietoon, mutta myös rehtorin tietoon. Koettiin, että tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin Normaalikoulussa. Tuotiin esiin, että tasa-arvoa tulisi lisätä henkilöstön, erityisesti aineenopettajien kesken työtehtävissä, palkkauksessa ja työmäärässä.

Häirintää Normaalikoulussa ei ollut koettu itse, mutta vastaajat kertoivat havainneensa sitä yleisesti ja tulkinneensa häirintää tapahtuneen joskus erityisesti sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyen. Häirintää voisi vastaajien mukaan vähentää Normaalikoulussa monin eri tavoin, kuten:
• Asian käsittelyllä TESO-päivissä ja oppitunneilla
• Koulutuksilla asiasta – tiedon ja ymmärryksen jakamisella asiasta
• Tiedonvälityksellä asiasta
• Lisäämällä tietoisuutta ihmisten erilaisuudesta, vähemmistöistä
• Kielenkäyttöön puuttumisella eri tavoin: seksuaalisuuteen liittyvän sanaston oppiminen, “me”-puheen lisääminen “minä itse”-puheen sijaan
• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisella
• Nollatoleranssilla ja seurauksista tiedottamisella jokaiselle oppilasryhmälle
• Yhteisöllisyyttä lisäävillä toimilla – avoimella ja ohjaavalla keskustelulla, ryhmäyttämisen tukemisella
• Varmistamalla, että kunnioitamme UNESCO-koulun arvoja
• Säännöllisillä ja nimettömillä kyselyillä
• Kolmannen sektorin toimijoiden mukaan otolla koulun toimintaan

Vastaajista suurimman osan mielestä Normaalikoulun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on koulussamme hyvää. Etenkin muutosta parempaan on tapahtunut. Kuitenkin toisinaan erilaisia yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä haasteita tai ongelmia on havaittu, vaikkei niinkään itse koettu.

Erityisesti toivotaan kaikkien henkilöstöryhmien tasapuolista kohtelua, ymmärrystä erilaisista arvoista, avoimuutta, moninaisuuden ymmärtämistä, uskontojen tasa-arvoa, yhteisöllisyyden kehittämistä, erilaisia mahdollisuuksia virkistäytyä esimerkiksi työhyvinvointitoiminnassa, asenne- ja arvokasvatusta, rekrytoinneista tiedottamista tasapuolisesti ja määräaikaisten työntekijöiden arvostamista, eri asteiden arvostamista yhtä paljon, hyvää johtajuutta, huomaavaisuutta pienissäkin asioissa, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä toimenpiteitä, aineiden välistä arvostusta ja tasapuolisuutta. Erityisen paljon johtajuudelta, opetukselta ja ohjaukselta toivotaan avoimuutta ja avointa keskustelua sekä läpinäkyvyyttä palkkausasioihin, työtehtäviin ja vastuualueisiin liittyen. Myös tiedolla johtamista toivottiin.

Hienona asiana pidettiin, että oppilailla on kuulemistilaisuuksia ja opiskelijakunta on aktiivinen. Yhteysopiskelijoiden kuulemista toivottiin lisää. Oppikirjoissa tulisi kiinnittää huomiota kieleen, tekstiin ja kuvaan sekä niiden yhteisvaikutukseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmien kannalta. Myös digitaalisen ja painetun oppimateriaalin harkittuun valintaan olisi syytä kiinnittää huomiota vastauksien mukaan.

Kaiken kaikkiaan henkilöstön kyselyn perusteella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta luovien asioiden tila on parantunut Normaalikoulussa. Syrjintää ja häirintää ei koeta itse yleisesti, mutta sitä havaitaan enemmän ja siitä puhutaan. Edelleen monet yhdenvertaisempaa ja tasavertaisempaa oppilaitosta luovat näkökohdat on silti pidettävä agendalla, jotta henkilöstön monet näkökulmat ja toiveet sekä havainnot esimerkiksi avoimuuden ja läpinäkyvyyden puuttumisesta, voivat parantua.

Lukuvuoden 2021–2023 ja tulevien lukuvuosien konkreettista toimintaa

Koulupsykologi Kukka Kunnari ja alakoulun opettaja Sofia Lind luennoivat sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta ja sen huomioimisesta opetuksessa Normaalikoulun henkilökunnalle syksyllä 2021. Kukka Kunnari luennoi samasta aiheesta yläkoulun oppilaille. Lukion tutoreita koulutettiin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta keväällä 2022. Yläkoululaisia osallistui Sepäse- työpajoihin eli seksuaali- ja päihdeseikkailutyöpajoihin. Yläkoulun oppilaskunnan hallitus järjesti toukokuussa 2022 Pride-tapahtuman, jossa tuotiin esille sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta.

Yläkoulun ja lukion oppitunneilla kiinnitetään tulevaisuudessakin huomiota siihen, että yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuus huomioidaan. Lisäksi erilaiset moninaisuuteen liittyvät vierailut, kuten vähemmistöjen edustajien vierailut koulussamme ja muihin kulttuureihin tutustumiset ovat hyvää tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä. Erilaisten ihmisten läsnäolo Normaalikoulun yhteisössä on myös erittäin tärkeää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta.

Opetuksessa, ohjauksessa ja oppimateriaalien valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolisensitiivisyyteen, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen. Tuntien aihekokonaisuuksiin liitetään mahdollisuuksien mukaan opetusta ja keskustelua sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Sukupuoli käsitettä pohditaan monesta näkökulmasta ja tunneilla tuodaan monipuolisia esimerkkejä esille. Oppilaista ja opiskelijoista pyritään käyttämään heidän haluamaansa etunimeä ja turhia sukupuolen perusteella tehtyjä ryhmäjakoja vältetään.

Kiva-koulu toiminta tukee omalta osaltaan syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa. Jokainen koulun oppilas ja opiskelija täyttää kerran vuodessa KiVa-koulukyselyn, jonka perusteella koulun toimintaa kehitetään. Luokanohjaajan tunneilla pidetään KiVa—koulutunteja. Kiusaamista ei hyväksytä ja toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi.

Lukion tiloissa Atalpassa on sukupuoleton vessa ja yläkoulun puolella on myös yksi sukupuoleton vessa. Tämä lisää tasa-arvoa muunsukupuolisten, tyttöjen ja poikien välillä. Muunsukupuolisten on mahdollista vaihtaa liikuntavaatteensa omassa tilassaan. Oppilaille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja konkreettisista toimintatavoista kiusaamis- ja häirintätapauksissa Wilman kautta sekä luokanohjaajien ja ryhmänohjaajien tunneilla.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulee ottaa huomioon kaikissa Normaalikoulun toiminnoissa, toimintojen suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Toivottavaa on, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koskevat oppilaiden, opiskelijoiden ja opetusharjoittelijoiden sekä koko henkilöstön toimintaa ja keskinäistä kanssakäymistä yhdessä. Myös työtehtäviin palkkaamisessa, palkkausasioissa, vastuissa ja erilaisten työntekijöiden arvostamisessa on syytä tarkkailla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Todellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus luovat parhaimmillaan toimivaa ja autenttisen välittävää yhteisöä, jossa kaikki voivat tuntea olevansa merkityksellisiä ja tärkeitä ihmisiä opinahjossaan tai työpaikassaan ja samalla laajemmin koko yhteiskunnassa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laitetaan vuosisuunnitelman liitteeksi.

Liitteet:

Alakoulun kyselyn tulokset, yhdenvertaisuus (pdf)

Lukion yhdenvertaisuuskysely (pdf)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Lähde:
Tasa-arvotyö on taitolaji − Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus.
Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji

  • Kuva luokan takaa lukion oppitunnilta, jossa opiskelijat työskentelevät tietokoneiden, oppikirjojen ja tehtävien parissa.

Kuvassa on neljä oppilasta pöydän ääressä koulun aulassa välitunnilla. Taustalla on suuri ikkuna, josta näkyy talvinen metsikkö.
Kuvassa on ylhäältä otettu kuva yläkoulun oppilaista, jotaka juttelevat toisilleen pienissä ryhmissä reput selässään.
Kuva lukion oppitunnilta luokan takaa. Opiskelijat työskentelevät kannettavilla tietokoneillaan.
Kuvassa kuvataiteen tunnilta on oppilaita pöydän ääressä siveltimillä maalaamassa. Esiliinat on puettu päälle suojaamaan omia vaatteita.