Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma, 180 op

TkK-tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alainen ja vankka osaaminen matemaattis-luonnontieteellisistä perusteista.

Teknis-luonnontieteellinen

Opiskelija:
- ymmärtää matematiikan ja luonnontieteiden merkityksen yhteiskunnassa ja pystyy seuraamaan alojen kehitystä
- hallitsee matemaattisen argumentoinnin perusteet sekä tärkeimmät matemaattiset menetelmät
- osaa mallintaa sekä ratkaista numeerisesti yksinkertaisia matemaattis-luonnontieteellisiä ongelmia
- hallitsee klassisen ja modernin fysiikan perusteet matemaattisen lähestymistavan kautta
- hallitsee kemian perusteet sisältäen laboratoriotyöskentelyn
- osaa selittää kestävän kehityksen ulottuvuudet, tunnistaa omalle alalle keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet ja ymmärtää niiden merkityksen omassa toiminnassaan tulevaisuuden asiantuntijana ja päättäjänä
- osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin
- osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä.

Opiskelijalla on valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Ympäristö- ja energiatekniikka

Opiskelija:
- tuntee perusteet ympäristötekniikasta ja energiatekniikasta sekä ymmärtää tekniikan mahdollisuudet ongelmanratkaisussa
- tuntee energiantuotannon peruskäsitteet sekä niihin vaikuttavat luonnonlait ja mitoituksen perusteet
- ymmärtää kemian perusilmiöt ja reaktiot sekä soveltamismahdollisuudet
- osaa selittää bio- ja kiertotalouden ja kestävän kehityksen merkityksen ympäristötekniikassa.
- tuntee pääaineensa perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan alan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä.
- osaa selittää kestävän kehityksen ulottuvuudet, tunnistaa omalle alalle keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet ja ymmärtää niiden merkityksen omassa toiminnassaan tulevaisuuden asiantuntijana ja päättäjänä
- osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin.
- osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä.
- ymmärtää, että ammatillinen kehittyminen on elinikäinen prosessi ja oppii sietämään omaa keskeneräisyyttään.
- pääainekohtainen osaaminen on kuvattu pääaineen osaamistavoitteissa.

Opiskelijalla on valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Teknis-luonnontieteellinen tutkinto-ohjelma on Suomen diplomi-insinöörikoulutuksen valikoivimpia ohjelmia, joka houkuttelee ikäluokkansa lahjakkaimpia opiskelijoita. Ohjelma tarjoaa laaja-alaisen ja syvällisen matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen yhdistettynä tekniikkaan. Tällainen osaaminen mahdollistaa uuden luomisen ja toimimisen uutta kehittävillä aloilla, joilla ei ole valmiita insinööritieteen ratkaisuja. Ohjelma tarjoaa erillisen haun kautta myös Suomen ainoan hakukohteen yhdistettyyn diplomi-insinöörin tutkintoon ja aineenopettajan pätevyyteen.

Teknis-luonnontieteellinen kandidaatintutkinto luo opiskelijoille vahvan pohjan maisteri- ja tohtoriopintoihin matematiikan, fysiikan ja kemian aloilla. Ohjelma tarjoaa opinnoissa menestyneille opiskelijoille ponnahduslaudan tieteelliseen tutkimukseen jo opintojen alkuvaiheessa. Toisaalta ohjelma valmistaa opiskelijoita teknologia-alan yritysten vaativiin asiantuntijatehtäviin. Aineenopettajan pätevyyteen vaadittavat pedagogiset opinnot suoritetaan keskustakampuksella kasvatustieteiden yksikössä. Tutkinto-ohjelman opiskelijoista noin kolmannes suuntautuu tutkijoiksi, kolmannes teollisuuteen ja kolmannes aineenopettajiksi.

Luonnon ja tekniikan mekanismien syvällinen ymmärtäminen antaa erinomaiset valmiudet toimia nopeasti muuttuvassa työelämässä. Teoreettisen taitojen soveltaminen laboratorioissa jo opintojen aikana valmistaa opiskelijoita niin tutkimusuralle kuin myös yritysmaailmaan. Ohjelma tuottaa monipuolisia tulevaisuuden osaajia, joiden ongelmanratkaisutaidot soveltuvat modernin yhteiskunnan vaativimpiin asiantuntijatehtäviin sekä tutkimus- ja teknologiasektorilla että laajemmin mm. konsultoinnissa, pankkimaailmassa sekä yritysten johtotehtävissä. Toisaalta ohjelma tuottaa matemaattisten aineiden opettajia arvostetulla ja monipuolisella diplomi-insinöörin tai tekniikan tohtorin tutkinnolla. Heistä on yhteiskunnassa kasvava kysyntä.

Ympäristö- ja energiatekniikan tutkinto-ohjelma on Suomen ensimmäinen ohjelma, jossa ympäristö- ja energiatekniikka yhdistyivät. Ohjelma houkuttelee lahjakkaita, ympäristöstä, maailman tilasta ja luonnonvarojen riittävyydestä kiinnostuneita opiskelijoita. Ympäristö- ja energiatekniikan ohjelman vahvuutena on tutkinnon muunneltavuus sekä eri alojen asiantuntijoiden verkostoituminen jo opiskeluaikana. Tutkinnosta valmistuvat ovat kysyttyjä työmarkkinoilla ja heillä on hyvät valmiudet toimia eri alojen asiantuntijoista koostuvissa työyhteisöissä niin teollisuudessa kuin tutkimuksessakin.

Tutkinto on mahdollista suunnata energiatekniikkaan, biotekniikkaan, ympäristötekniikkaan, kemiaan tai turvallisuustekniikkaan. Suuntaukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan useimmiten vähintään kahden alan läpileikkauksia. Kukin ala tuottaa osaajia maailman kasvavan materian- ja energiantarpeen sekä niiden jättämien seurausten aiheuttamien haasteiden ratkaisuun. Tämä tarve on ajankohtainen jo nyt, ja vielä enemmän tulevaisuudessa.

Opetukseen sisältyy suuntautumisalasta riippuen esimerkiksi laboratorio- ja laitetekniikkataitoja tai laajoja suunnittelu- ja mitoitusharjoituksia. Opintojen aikana opiskelijat kehittävät vankan ja moneen sovellettavan ongelmanratkaisukyvyn sekä valmiudet tehdä suunnittelutyötä itsenäisesti sekä osana tiimiä. Kaiken pohjana on matemaattis-luonnontieteellinen, looginen päättelykyky, ymmärrys luonnontieteiden ja tekniikan perusilmiöistä sekä kyky nähdä asiat laajemmassa kontekstissa. Näiden perustaitojen turvin on luontevaa jatkaa oman osaamisen kehittämistä työelämässä.
Tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet ja korkea motivaatio sisällyttää tutkintoonsa opintoja ulkomaisissa yliopistossa, ja lähes puolet opiskelijoista lähteekin opiskelijavaihtoon jossain vaiheessa opintojaan. Vaihto-opiskelu on hyvä tapa kehittää työelämässä tarvittavia taitoja, kuten kielitaito, kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin, ottaa selvää asioista ja tutustua erilaisiin ihmisiin.