#TheWalkingDead peliä käytetään Norjassa moraalifilosofian opettamiseen. #opetus #pelit #zombit
Norjalainen lukion opettaja Tobias Staaby on opettanut jo useamman vuoden oppilailleen moraalifilosofiaa The Walking Dead-pelien avulla. Telltale Games -pelistudion kaksi seikkailupeliä sijoittuvat maailmaan, jossa zombit ovat vallanneet joka niemen ja notkelman. Kumpikin peli jakautuu useisiin jaksoihin, jotka ovat muutaman tunnin pituisia.
Ensimmäisessä pelissä päähahmona toimii Lee Everet-niminen mies, joka on zombimaailmanlopun alkaessa poliisiautossa matkalla vankilaan. Onnettomuuden seurauksena hän päätyy vapaalle jalalle ja pelastaa kalmojen kynsistä nuoren tytön nimeltä Clementine. Heistä muodostuu tiivis parivaljakko ensimmäisen pelin ajaksi. Sarjan toisessa osassa päähahmona toimii Clementine. Peleissä seurataan ihmisten epätoivoista kamppailua eloonjäämisestä ja ne esittävät pelaajalle säännöllisesti vaikeita valintoja. Pelastaako elävien kuolleiden nenän edestä nuoren pojan vai aikuisen miehen? Miten jaetaan vähäiset ruokavarat, ketkä joutuvat näkemään nälkää? Onko parempi kertoa totuus omasta hämärästä menneisyydestä vai valehdella?
Staabyn moraalifilosofian tunnit alkavat etiikan teorioiden esittelystä, jonka jälkeen oppilaat pelaavat vuorotellen The Walking Dead-peliä. Peli heijastetaan videoprojektorin kautta näkyviin kaikille ja ohjain kiertää kädestä käteen. Pelin alusta voi vierähtää puolikin tuntia ensimmäisen moraaliongelman ilmestymiseen, mutta on tärkeää että pelaajat muodostavat emotionaalisen siteen päähahmoihin. Näin tehdyistä valinnoista tulee merkityksellisiä.
Kun moraalinen ongelma tulee vastaan, peli laitetaan tauolle ja teorioita syvennetään. Tämän jälkeen oppilaat keskustelevat ongelmasta pienryhmissä esiteltyjen teorioiden valossa. Yhteinen ratkaisu saavutetaan äänestämällä. Oppilaat voivat äänestää anonyymisti kannettavien tietokoneiden tai älypuhelimiensa kautta ja eniten ääniä saanut vaihtoehto toteutetaan pelissä. Luokan tekemiä valintoja verrataan myös muiden pelaajien tekemiin ratkaisuihin, jotka näkyvät prosenttilukuina jokaisen pelijakson lopussa. Tämä auttaa oppilaita näkemään, että moraalisiin ongelmiin ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Lopulta peli jätetään syrjään ja oppilaille jaetaan lista oikean maailman ongelmista, joihin he yrittävät löytää ryhmissä ratkaisuja esitettyjen teorioiden ja omien pelikokemustensa pohjalta.
Staabyn mukaan immersiivisen kokemuksen kautta oppiminen sopii monille eri tyylisille oppijoille. Opitun tiedon soveltaminen interaktiivisessa ympäristössä luo yhteisen kokemuksen, jota voi myöhemminkin muistella ja analysoida. Staabyn havaintojen mukaan oppilaat myös muistavat paremmin opetetut asiat, kun ne on opittu pelikokemuksen yhteydessä. Varsinaista tutkimusta hän ei ole asian parissa tehnyt, mutta hän toivoo tulevien tutkimusten todistavan positiiviset havainnot myös tieteellisesti. Hän kuitenkin tähdentää, että pelin pelaamisen ei pitäisi korvata oppimiskokemusta vaan täydentää sitä. Oppiminen ei lopu pelin päättymisen jälkeen, vaan vasta alkaa siitä.
Lähde: Staaby, T. 2015. Zombie-based critical learning –Teaching moral philosophy with the Walking dead. Well Played – a journal on video games, values, and meaning 4 (2), 76-91. http://press.etc.cmu.edu/content/volume-4-number-2-learning-and-games
You might also like
More from Game Research Highlights
“Historically and Geographically Incorrect” – Colonialism and Board Games
Board games with colonialist themes as the focus of online discussions
Choose Wisely – Enhancing Career Prospects Through Games
Your choice of game can help develop soft skills related for your future profession.
Hard to define genre
We should (re)think about video game labels, and there is research to show us why.