Apple TV pelilaitteena

Neljännen sukupolven Apple TV haastaa uuden tvOS-käyttöjärjestelmänsä myötä pelikonsolit olohuoneen viihdelaitteena.

Ensireaktio uudesta Apple TV:stä on käyttökokemuksen sujuvuus. Kytkeminen on idioottivarmaa: avattaessa verkkoasetukset asetetaan joko toisen iOS-laitteen avulla tai manuaalisesti ja kirjaudutaan sisään omalla Apple ID:llä, jonka jälkeen laite on käyttövalmis.

Uuden version myötä kaukosäätimen yläosa toimii nyt kosketuksella. Ohjaus toimii riittävän tarkasti, vaikkakaan ei vastaa kosketusnäyttöjen tuntumaa. Säätimessä on ohjausnapit tärkeimmille toiminnoille ja mikrofoni Siri-puheohjaukselle. Se mittaa myös kiihtyvyyden avulla laitteen asentoa, mikä antaa uusia mahdollisuuksia ohjausinteraktioille. Myös ulkoisia Bluetooth-ohjaimia tuetaan: testatun Stratus XL -ohjaimen yhdistäminen sujui ongelmitta.

Käyttöjärjestelmään lisätyn App Store -kaupan myötä iOS-kehittäjille avautuu uusi alusta myydä sovelluksiaan. Muille laitteille kehitetyt sovellukset on mahdollista toteuttaa universaaleiksi, jolloin aiemmin ostetut sovellukset ovat automaattisesti ladattavissa laitteeseen. Universaaleja pelejä ei kuitenkaan näytä vielä olevan kovin kattavasti saatavilla: kehittäjien intoa pelien julkaisuun saattaa hidasta Applen vaatimukset siitä, että jokaisen pelin täytyy olla täysin pelattavissa kauko-ohjaimella. Tästä johtuen arvostelu painottuukin saatavilla olevaan ilmaisvalikoimaan. Suurin osa tarjolla olevista peleistä on käännöksiä yksinkertaisista yhdellä painalluksella pelattavista kasuaalipeleistä. Moninpelit tukevat usein osallistumista muilla iOS-laitteilla.

Ensimmäisenä testattu Dash Masters edustaa laskelmoivaa free-to-play-rahastusta pahimmillaan. Geneerisillä 3D-grafiikoilla toteutettu yhdellä painalluksella ohjattava shoot-em-up tarjoaa sovelluksen sisäisiä ostojaan niin aggressiivisesti, että vahinko-ostot ovat jatkuvasti lähellä. Retrohenkisillä pikseligrafiikoilla varustettu yhden napin loputon tasohyppely Jetpack Joyride taas herättää ärtymystä kauko-ohjaimen epätarkkuudesta johtuen. Frogmind-studion maksullinen täppäyksittäin etenevä tunnelmallinen luolapuzzle Badlands toimii taas kauko-ohjaimella huomattavasti paremmin.

Kokeiluun pääsee myös arcade-henkinen Asphalt8-kaahailu. Autopeli kulkee vauhdikkaasti ja ympäristöt ovat vaihtelevia ja grafiikka komeaa, vaikka ruudunpäivitys vähän nikotteleekin. Myöskään free-to-play-mekaniikat eivät hyppää etenemisen tielle. Pienenä puutteena valikkografiikat ovat asettelultaan turhankin selvää perintöä mobiilipuolelta.

Testattujen pelien helmeksi nousee Rayman Adventures. Ubisoftin pitkäikäisestä pelisarjasta ammentavassa tasoloikassa edetään kartalla lyhyehköjen tasojen mukaan ja keräillään niistä löytyviä otuksia. Tutkittavaa ja yllätyksiä löytyy pitkäksi aikaa ja kauniisti maalatut grafiikat näyttävät isolla ruudulla hyvältä. Peli käyttää free-to-playlle ominaisia mekaniikkoja kuten arvontoja ja aikarajoja, mutta ne eivät häiritse pelissä etenemistä. Pelin ohjaus toimii sujuvasti kaukosäätimellä ja siinä on mukana sopivasti erilaisia toimintoja, vaikka pikkutarkemmissa tasohyppelykohdissa tekee välillä mieli vaihtaa peliohjaimeen. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus antaakin toivoa alustan mahdollisuuksista.

Apple TV:n pelivalikoima on vielä sen verran kasuaalia, että se ei suoranaisesti hätyyttele olohuoneen pelikoneen paikkaa suurilta konsolivalmistajilta. Onkin kehittäjien kiinnostuksen heräämisestä kiinni, miten isoksi osaksi pelaaminen tulee nousemaan laitteen sovelluspalettia. Tällä hetkellä pelivalikoiman kiinnostavampaa osastoa edustavat kaukosäädintä liikkeiden seuraamiseen hyödyntävä tanssipeli Just Dance ja Double Fine Gamesin tuoreehko Broken Age -seikkailu. Voisin nähdä esimerkiksi Telltalen episodimuotoisten seikkailupelien olevan tv-kontekstissa omiaan.

Post Views: 294

#iOS #apple #apple tv