Pussauspelejä rakastetaan tai vihataan. Tunnepelit herättävät tunteita ja niiden suosio kasvaa. #tytötpelaa #pussauspeli #ossaakkonääpussata
Lindsay Gracen tutkimusartikkeli käsittelee mobiililaitteiden suutelupelejä. Ne ovatkin tunnepeleistä (affection games) yleisimpiä. Tunnepeligenre on kovassa kasvussa, mutta ei vielä läheskään yhtä suosittu kuin esimerkiksi urheilu- ja simulaatiopelit. Suutelupelien lisäksi tähän kasvavaan peligenreen kuuluu myös halaamis- ja flirttailupelejä. Vuosina 2013 ja 2014 ladattiin yli 3 miljoonaa suutelupeliä mobiliilaitteisiin eli ihan pienestä liiketoiminnasta ei ole kysymys.
Artikkelissa on analysoitu kymmentä mobiililaitteessa toimivaa suutelupeliä, joita on ladattu Google Playstä eniten vuosina 2013 ja 2014. Analyysin pohjana oli latausten määrä, pelaajien kommentit ja pelin taustahistoria. Tunnepelit yleensä herättävät kirjaimellisesti tunteita pelaajissa ja niitä pidetään usein myös tabuna, mistä ei paljoa puhuta tai ne jätetään huomioimatta huolimatta niiden suosiosta.
Pussauspelejä on kahdenlaisia. Ei-virtuaalisissa (mm. Summer Kissing Test) pussataan fyysisesti laitteen näyttöä eli laitetaan huulet älypuhelimen tai tabletin näytölle ja pussaustaidosta ja -tyylistä saa pisteitä. Virtuaalisissa pussauspeleissä (muunmuassa Princess Kissing Virtual Affection) ohjataan omaa avatarta pussaamaan pelin toista hahmoa ja varotaan valvojia, jotka estävät pussaamisen. Pisteitä saa onnistuneiden pussausten määrästä.
Pussauspelit herättävät suuria tunteita: niitä joko rakastetaan tai ne ällöttävät. Nämä ääritunteet nousivatkin merkittävämmäksi tulokseksi Gracen tutkimusanalyysissä eli keskivertotunnetta ei näitä pelejä kohtaan yleensä tunneta. Grace pohtii, mitkä tekijät vaikuttavat näihin ääritunteisiin. Yhtenä seikkana hän esittää analyysinsä pohjalta kulttuuriset tekijät. Suutelua ja yleensäkin toisen ihmisen koskettamista arvostetaan ja tehdään joissain kulttuureissa enemmän kuin toisissa. Voidaan olettaa, että kulttuureissa ja maissa, joissa pussataan ja halataan muutenkin, pelataan myös enemmän näitä pelejä. Tämä vaatii Gracen mukaan vielä lisätutkimista.
Gracen analyysin yksi löydös oli pussauspelien tehokas markkinointi ja osuvat avainsanat, jotka edistävät niiden löydettävyyttä sovelluskaupoista. Niiden suosio on usein lyhytikäistä, eli suosio pitää saavuttaa nopeasti. Pelit usein yhdistetään tunnettuihin brändeihin (muunmuassa Disney), mikä tekee niistä heti laajasti kansainvälisesti tunnettuja. Tämä on myös moraalisesti arveluttavaa – samat pelintekijät tuottavat samansisältöisiä tunnepelejä brändejä hyödyntäen. Toisaalta ne kuitenkin tuovat pehmeämpää (make love – not war) ajatusta mobiilipeligenreihin, joissa väkivaltateemat (liian?) usein nousevat esiin.
Lähde: Lindsay Grace – Objects of Affection: Kissing Games on Mobile Devices
http://www.fdg2015.org/papers/fdg2015_paper_67.pdf
Artikkelikuvan lähde: https://play.google.com/store/apps/details?id=com.SummerKissingTestKissGame
You might also like
More from Game Research Highlights
“Historically and Geographically Incorrect” – Colonialism and Board Games
Board games with colonialist themes as the focus of online discussions
Choose Wisely – Enhancing Career Prospects Through Games
Your choice of game can help develop soft skills related for your future profession.
Hard to define genre
We should (re)think about video game labels, and there is research to show us why.
