Skip to main content
You are browsing the curriculum of a past academic year (2022–2023).
Do you want to change to the ongoing academic year?
Course unit, curriculum year 2022–2023
POL.VO.326

Political Leadership and Political Processes, 10 cr

Tampere University
An essay is an extended piece of (academic) writing on a particular topic or theme that you carefully analyze. You must always contact the responsible teacher of the study unit before starting to write the essay. With the responsible teacher you should discuss and agree on the theme and scope of the essay, the book(s) it will compensate for, and its length. Furthermore, the examiner must approve the bibliography before you can start writing. Citations, references and the bibliography need to be marked and listed in accordance with good scientific practice (see further instructions from the Politics’ Guide to Writing Academic Papers). You can find the Guide to Writing Academic Papers from the following link: https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2019-09/pol_guide_to_writing_academic_papers_2019_0.pdf (detailed instructions for writing essays on page 7).
Completion of all options is required.

Political Leadership and Political Processes (Independent study); English, Finnish

Political Leadership and Political Processes (Participation in teaching); English, Finnish

Type
Participation in teaching
Language of instruction
English, Finnish
Credits
5 cr
Grading scale
General scale, 0-5
Responsible organisation
Faculty of Management and Business 100 %

Scheduled teaching

Course unit realisation

Lectures, Agenda-Setting in Public Policy

Lectures (English)
7.9.2022 – 14.10.2022
Active in period 1 (1.8.2022–23.10.2022)
Course unit realisation

Lectures, Poliittisten instituutioiden uudistaminen

Lectures (Finnish)
11.1.2023 – 16.2.2023
Active in period 3 (1.1.2023–5.3.2023)
Course unit realisation

Lectures, Puolueiden johtaminen: organisatoriset rajoitteet ja mahdollistajat

Lectures (Finnish)
6.3.2023 – 17.4.2023
Active in period 4 (6.3.2023–31.5.2023)

Julkisuudessa puolueet typistyvät niiden johtajiin. He linjaavat puolueiden tavoitteita ja väittelevät niistä toisten puoluejohtajien ja toimittajien kanssa medioissa. Tästä voisi päätellä, että puoluejohtajat yksin ratkaisevat puolueiden keskeiset kysymykset.

Moderni puolue on kuitenkin laaja ja moniportainen organisaatio, jota ohjataan demokratian periaatteita heijastelevin säännöin, monenlaisten intressien ristipaineessa. Puolueiden sisäinen toimintakenttä on johtajilleen oleellisesti haastavampi kuin julkisuus antaa ymmärtää. Puoluejohtajat valitaan paikallistasoa edustavien delegaattien toimesta puoluekokouksissa – samassa paikassa, missä myös tehdään puolueiden keskeiset poliittiset linjaukset ja valitaan puoluejohdon toimia arvioivat laajemmat johtoelimet. Lakeja säätävien eduskuntaryhmien koostumuksen määrittää henkilöt, jotka puolueiden piirijärjestöt ovat nimittäneet ehdolle. Muun muassa nämä lukuisat toimijat paineistavat puoluejohtajia, kun he etsivät ratkaisuja.

Kurssilla käsitellään puolueiden johtamista puolueorganisaation tuottamien rajoitteiden ja mahdollistajien näkökulmasta. Analysoimme, minkälaisista osista puolueet koostuvat, minkälaisia tehtäviä osilla on ja minkälaisia vuorovaikutussuhteita niiden välillä voi olla. Kurssi esittää tästä näkökulmasta laajan yleiskuvauksen länsimaisten puolueorganisaatioiden synnystä, kehityksestä, nykytilasta ja haasteista. Teoreettisesti kurssi nojaa 1900-luvulla kehitettyihin puoluemalleihin. Empiirisissä esimerkeissä kurssi painottaa suomalaispuolueita.

Opinnäytetöitä silmällä pitäen kurssi pyrkii myös kehittämään opiskelijoiden menetelmällisiä valmiuksia. Luennoilla ja keskusteluissa keskitytään korostetusti tiedontuottamisen tapoihin, joiden avulla puolueiden johtamista ja organisointia koskevia tieteellisiä väitteitä on pyritty muodostamaan ja perustelemaan. Käsitellyissä lähestymistavoissa korostuu etenkin alaa perinteisesti hallinnut laadullinen tapaustutkimus, mihin oppiaineessamme tehdyt opinnäytetyötkin usein perustuvat.

OSAAMISTAVOITTEET

Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää puolueiden johtamisen keskeiset organisatoriset periaatteet ja omaa monipuolisen tietämyksen etenkin suomalaisten puoluejärjestöjen historiallisesta kehityksestä. Opiskelija myös oppii nykypuolueiden johtamiseen liittyvät haasteet ja perustiedot alalla perinteisesti sovelletuista menetelmistä, etenkin laadullispainotteisesta tapaustutkimuksesta.

Study methods
Learning environments

Common

Lecture:
Teachers
Location