2. Valitse menetelmät ja työskentelytavat

Keskeiset kysymykset

• Millainen työskentelytapa edistää tavoitteiden suuntaista oppimista parhaiten?
• Millaiset verkko-ympäristöihin sopivat opetusmenetelmät ja -mallit soveltuvat juuri tälle opintojaksolle?
• Miten suunnittelen digitaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa vuorovaikutusta opintojaksolle?

Osaamistavoitteista oppimisprosessiin

Opintojakson työskentelytapojen ja opetusmenetelmien valintaan sekä oppimistehtävien laadintaan vaikuttavat osaamisperustaiset osaamistavoitteet, pedagogiset mallit ja suunnitteluperiaatteet, käytettävissä olevat digitaaliset oppimisympäristöt ja opiskelijaryhmän osaamistaso.

Suunnittelussa on hyvä muistaa, että osaamisen kehittyminen on opiskelijasta lähtevää osallistumista, jossa on yksin ja yhdessä asioiden työstämistä sekä kokeilemista käytännön toiminnassa. Kompleksisten asioiden syvälliseen oppimiseen tarvitaan sekä yksin, että yhdessä tekemistä ja opettajan ohjausta. Opintojakson työskentelymenetelmien valintaan ja laadintaan vaikuttavat opettajan oma ymmärrys soveltaa ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksiä käytännössä. Näiden tekojen kautta opettaja rakentaa oppimistilanteen opettajalähtöisyyden tai oppijalähtöisyyden, ei minään temppuina vaan prosessiin sopivina työskentelytapoina.

Oppimisprosessia suunnitellessaan opettaja pohtii, millaisten työskentelytapojen ja opetusmenetelmien kautta oppimistilanteissa edetään. Opettaja miettii opetus- ja oppimismenetelmälliset teot tähän tapahtumien sarjaan sekä opettajan että opiskelijoiden osalta. Opintojakson suunnittelussa pitää miettiä opetuksen jaksotus, eli missä vaiheissa opiskellaan opettajajohtoisesti, yhteisöllisesti ja yksin.

Opetusmenetelmät

Opintojaksolle valitut työskentelytavat ja opetusmenetelmät kannattaa valita niin, että ne tukevat yhteisöllistä tiedonrakentelua ja osaamisen jakamista. Erilaiset ja vaihtelevat opetusmenetelmät tuovat opetukseen uutta rytmiä. Niihin ideoita löydät alla olevista linkeistä. Verkko-opetuksessa voidaan käyttää samoja opetusmenetelmiä kuin luokkaopetuksessa, mutta ne usein vaativat huolellisempaa suunnittelua ja vaiheistamista käytetyissä digitaalisissa ympäristöissä.

Oppimistehtävät

Oppimistehtävät ovat konkreettinen tapa edetä työskentelyssä ja niillä ohjataan osaamisen kehittymistä.  Oppimistehtävien tulisi edistää osaamistavoitteiden saavuttamista sekä mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioimista. Oppimistehtävien laadinnassa:

• kuvaa selkeästi tarkoitus, tavoite, suoritustapa, arviointikriteerit, ohjaus, aikataulu ja tehtävän laajuus
• tarkista, että tehtävänanto on selkeä ja se ohjaa opiskelijan työskentelyä kohti osaamistavoitteita
• kerro, missä digitaalisessa ympäristöissä tai oppimisympäristön aktiviteetin avulla työskentely tapahtuu

Vuorovaikutus ja aktivointi

Vuorovaikutus verkkoympäristöissä on usein tekstimuotoista. Näin ollen siitä puuttuvat eleet ja ilmeet, joita kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa hyödynnetään viestin tulkinnassa. Vaarana onkin virheelliset tulkinnat. Myös läsnäolon osoittaminen tapahtuu viestien avulla.

Vuorovaikutuksen säännöt on hyvä käydä läpi myös opiskelijoiden kanssa:

• Ilmaise osallistumisesi viestein. Vain opettaja näkee toiminnan raporteista, opiskelijat vain viesteistä.
• Vältä monologeja. Ota kantaa aiempiin kirjoituksiin. Kysy, älä oleta!
• Noudata aikatauluja tai ilmoita mikäli sinulle tulee esteitä tai viivytyksiä.
• Ole kärsivällinen. Toiset eivät lue tai vastaa viestiisi välttämättä heti.
• Hyväksy itseltä ja muilta myös keskeneräiset ajatukset, vaikka ne kirjoitettuna jäävätkin näkyviin.

Vältä sudenkuopat:

• Keskustelulla oppimistehtävänä tulisi olla selkeä, rajattu tavoite tai pyrkimys, jonka kaikki tietävät.
• Keskustelulla on hyvä olla myös rajattu aika, jotta osallistumisen intensiteetti säilyy.
• Keskustelussa on hyvä vetää yhteen ajatuksia tai sovittuja asioita. Apuna voi käyttää esim. rooleja (puheenjohtaja, yhteenvetäjä, ryhmätoiminnan tarkkailija jne.)
• Keskustelu ei onnistu kovin suurissa ryhmissä. Jaa osallistujat pienempiin ryhmiin.
• Mieti työkalua keskustelun tavoitteen mukaan. (vrt. keskustelualue, chat)

Reaaliaikainen vuorovaikutus videon välityksellä vaatii myös huolellista suunnittelemista. Siinä voi hyödyntää monipuolisesti pienryhmätyöskentelytiloja ja verkkoympäristön suomia mahdollisuuksia osallistaa vuorovaikutukseen esim. puheenvuodoin, annonoinnein tai keskusteluviestein (chat).

Ryhmäytymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota verkkoympäristössä. Verkossa ryhmän jäsenet saattavat helposti jäädä “kasvottomiksi”, sillä lähitapaamisessa mahdolliset epävirallisemmat jutustelut ja ryhmän jäseniin tutustuminen on vaikeampi toteuttaa verkossa. Ryhmään ja sen tavoitteisiin sitoudutaan yleensä paremmin, mikäli ryhmä on edes jollain tavalla tuttu tai siihen koetaan yhteyttä. Ryhmille on hyvä antaa mahdollisuus myös epävirallisempaan keskusteluun tai varata alussa aikaa ryhmän muodostumiseen. Ennen varsinaista työskentelyä ryhmiä voi kannustaa yhteisistä työtavoista ja aikatauluista sopimiseen ja yleisempään tavoitekeskusteluun. 

Ryhmätehtävät voivat olla opiskelijoita aktivoivia ja motivoivia, ongelmanratkaisuun perustuvia tai aikaisempia tietoja ja käsityksiä esille tuovia. On pidettävä mielessä, että tehtävät ovat ohjauksen keskeinen keino verkkoympäristöissä. Ne jäsentävät ja rytmittävät oppimisprosessia samalla tavalla kuin lähiopetuksen tunnit. Tehtävien avulla opettaja voi ohjata oppimisprosessia oikeaan suuntaan ja auttaa opiskelijaa käsittelemään ja soveltamaan tarjolla olevaa tietoa.