Osaamisperustaisuus

Tampereen korkeakouluyhteisön opetussuunnitelmatyö perustuu osaamisperustaiseen ajatteluun, joka tarkoittaa sitä, että opetuksen suunnittelussa lähdetään liikkeelle eri tieteen- ja ammattialoille erityisen sekä niille yhteisen asiantuntija osaamisen sekä yleisen osaamisen hahmottamisesta. Tällaisen osaamisen määrittämisessä hyödynnetään tutkimustietoa sekä yhteiskunnan ja työelämän kanssa vuorovaikutuksessa käytyä keskustelua. Moninaisen vuoropuhelun seurauksena syntyy ymmärrys ja näkemys arvokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta koulutuksen tavoittelemasta tietämisestä, taitamisesta ja asiantuntijaosaamisesta. Erityisen tärkeää on tutkinto-ohjelmissa ja opintokokonaisuuksissa päästä yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä osaamisella tarkoitetaan, jotta kaikilla yhteisön jäsenille on näkemys siitä millaisia tavoitteita sekä osaamisen kehittymistä opetussuunnitelman ja käytännön opetustoimien kautta halutaan tuettavan.

Osaamisperustaisuus tarkoittaa sitä, että oppimista ja opettamista mietittäessä keskitytään pohtimaan:

Mitä opiskelijan tulisi valmistuttuaan osata?
- Mitä on osaaminen milläkin alalla? Millä tavalla huomioidaan poikkitieteellisen osaamisen kehittyminen ja näin ollen Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisten osaamisten huomioiminen ja työelämätaidot?
- Millä tavalla varmistetaan, että tutkinto kuuluvien opintojaksojen suoritustavoissa on tarpeeksi vaihtelua ja valitut suoritustavat tukevat laaja-alaista osaamisen kehittymistä?
Millaista osaamista opiskelijalle tulisi kehittyä yksittäisellä opintojaksolla, opintokokonaisuuden suoritettuaan ja millaista osaamista hänellä on valmistuttuaan?
- Millä tavalla varmistetaan, että tutkinto-ohjelman ja opintojaksojen osaamistavoitteet muodostavat linjakkaan ja toisiaan tukevan kokonaisuuden?
Miten ja millä eri tavoilla opiskelija kertoo omasta osaamisestaan tai tuo osaamistaan näkyväksi?
Millä tavalla aikaisemmin hankittua osaamista saadaan tunnistettua ja tunnustettua sekä rakennettua osaksi opintoja?
Mitä työelämä valmistuneilta odottaa, miten koulutuksen kautta tähän vastataan ja miten korkeakoulutuksen saanut henkilö voi kehittää työelämää?
Miten varmistetaan, ettei opinnoissa ole päällekkäisyyksiä?

Osaamistavoitteet osana opetussuunnitelmaprosessia

Osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa huomio kiinnittyy opiskelijaan ja hänen oppimisen tukemiseen. Täten yksi keskeisistä tehtävistä on tukea opiskelijaa tulemaan tietoiseksi osaamisesta, joka on oman alan asiantuntijaksi kehittymisen näkökulmasta keskeistä: sekä substanssispesifistä että yleisemmästä osaamisesta. Osaamisperustaisen oppimisen suunnittelu alkaa tutkintotasolta ja realisoituu opintojaksotasolla osaamistavoitteissa, opintojakson toteutuksessa ja arvioinnissa. Linjakkaassa koulutuksessa (engl. constructive alignment) oppimisen tavoitteet, menetelmät ja arviointitavat ovat linjassa keskenään ja tukevat toisiaan.

Osaamistavoitteet ovat osa opetussuunnitelmaprosessia ja sen arviointia. Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet laaditaan peilaten niitä koko tutkinnon tavoitteisiin. Myös osaamisen kumuloitumisen tulisi näkyä kaikkien toisiinsa liittyvien opintojaksojen kirjoitetuissa osaamistavoitteissa. Osaamistavoitteet esittävät tavoiteltua tilaa, jotka ilmaistaan tietoina, taitoina ja asenteina.

Arvioinnin tulee tukea osaamistavoitteiden saavuttamista

Osaamistavoitteet on suunniteltava ja kirjattava niin, että niitä pystytään tavalla tai toisella todentamaan, arvioimaan, testaamaan tai mittaamaan. Niiden tulee olla opiskelijoiden saavutettavissa ja opintojakson arvioinnin tulee perustua osaamistavoitteiden saavuttamiseen.

Arviointi suuntaa opiskelua: opiskelija opiskelee sitä, mitä hän tietää arvioitavan. Tämän vuoksi myös arviointimenettelyjen tulee olla linjassa osaamistavoitteiden kanssa. Arviointikriteerien ja arviointitapojen tulee olla opiskelijan tiedossa viimeistään opintojakson alkaessa.

Huolellisesti artikuloitujen arviointikriteerien tavoitteena on yhtenäistää oppimisen ja osaamisen arviointia. Tämä lisää myös oppimisen ja osaamisen arvioinnin läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta sekä yhdenvertaisuutta opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi yhteiset arviointikriteerit tarjoavat opiskelijoille välineen tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan sekä asettaa tavoitteita opinnoilleen.

Miten suunnitella osaamisperustainen opintojakso?

Osaamisperustaisiin osaamistavoitteisiin ja arviointiin sisällytetään sekä ns. substanssitaidot että ns. geneeriset taidot, joita opiskelijan on tarkoitus opintojaksolla saavuttaa.

Opettaja voi miettiä omien opintojaksojensa osaamisperustaisuutta seuraavien kysymysten avulla:

Miten oma opintojaksoni sijoittuu tutkinnon kokonaisuuteen?
Mitä osaamista opiskelijat ovat saavuttaneet ennen kuin tulevat omalle opintojaksolleni; mitä he saavuttavat tutkinnossa oman opintojaksoni jälkeen?
Mitä substanssitaitoja opiskelijat saavuttavat opintojaksoni aikana?
Miten ja missä näitä taitoja käytetään työelämässä?
Mitä geneerisiä taitoja opiskelijat saavuttavat opintojaksollani?
Miten näiden substanssi- ja geneeristen taitojen saavuttamista arvioidaan?

Geneeriset osaamiset, jotka jokaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuvan opiskelijan tulisi hallita valmistuessaan on ilmaistu ns. yhteisissä osaamistavoitteissa.

Tutusta osaamistavoitteiden muodostamiseen ja kuvaamiseen lock tarkemmin (edellyttää kirjautumista Wikiin)

Esimerkkejä lock osaamisperustaisesta opintojaksojen ja osaamistavoitteiden kuvaamisesta (edellyttää kirjautumista Wikiin)

Aineistolinkit

Alaniska, H., Keurulainen, H. & Tauriainen, T-M. (toim.). (2019). Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. EPOOKI, 58.

Mäkinen, M. & Annala, J. (2010). Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika, 4(4), s. 41-61.

Mäkinen, M. & Annala, J. (2012). Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Korhonen, S. Vehviläinen, A-M. Norrgrann, P. Kalli & P. Svärd (toim.) Osallistava korkeakoulutus, s. 127-152. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A. (toim.). (2014). Osaamisperustaisuudesta tekoihin.

Lindén, J., Annala, J. & Mäkinen, M. (2016). Tieteenalakohtainen tieto ja opetussuunnitelman kriisi korkeakoulutuksessa. Tiedepolitiikka, 41(1), 19– 29.

Opetushallitus. (2019). Osaaminen 2035– Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia.

Tam, M. (2014). Outcomes-based approach to quality assessment and curriculum improvement in higher education. Quality Assurance in Education, 22(2), 158-168.