Opetuksen ja oppimateriaalien avoimuus edistää oppimisen tasa-arvoa, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

UNESCO on antanut marraskuussa 2019 jäsenmaita sitovan suosituksen oppimisen avoimuuden ja avointen opetusmateriaalien edistämisestä. Suosituksen tavoitteena on antaa kaikille oppijoille ympäri maailmaa mahdollisuus korkealaatuiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kansainvälisessä keskustelussa oppimisen avoimuudesta on tullut synonyymi ihmisoikeuksille, edistykselle, yhtäläisille mahdollisuuksille koulutukseen ja hyvinvointiin.  

Tällä hetkellä oppimisen avoimuutta edistetään esimerkiksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan koordinoimissa avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä. Oppimisen avoimuudesta on laadittu linjaus, joka koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (b) avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä.

Avoimet oppimateriaalit

Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan opetustarkoitukseen suunniteltuja digitaalisia opetus-, oppi- ja tutkimusmateriaaleja. Ne on vapautettu yleiseen käyttöön tai lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden päästä materiaaleihin maksutta, oikeuden käyttää ja muokata materiaaleja sekä oikeuden jakaa niitä uudelleen.

Avoimet opetuskäytännöt

Oppimisen avoimuus ei rajoitu vain avoimiin oppimateriaaleihin, vaan se mahdollistaa monipuolisen opetuskäytäntöjen jakamisen. Kurssimateriaalien lisäksi voidaan jakaa kurssiaineistojen valintaprosesseja, opetussuunnitelmia, tuntisuunnitelmia, kurssitöitä, arviointimatriiseja ja osaamistavoitteita. Oppimisen avoimuudessa pedagogiikka on keskiössä. Opetuksen suunnittelun ja oppimisen arvioinnin keskeinen periaate on linjakkuus eli kaikkien opetuksen osatekijöiden tulee edistää oppijan syväsuuntautunutta oppimista.

Miksi avoimesti?

Opetuksen avoimuus antaa kaikille oppijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Avoimien oppimateriaalien etuna on se, että ne ovat oppijan käytössä koko oppimisprosessin ajan ja tukee näin syväsuuntautunutta oppimista. Opetusmateriaalien yhteiskehittäminen ja jatkokehittäminen on mahdollista, kun aineistot jaetaan vapaasti verkossa.    

Oppimateriaalien tekeminen osoittaa tekijänsä asiantuntijuutta. Laadukkaan oppimateriaalin tekeminen edellyttää aihealueen syvällistä hallintaa ja laaja-alaista pedagogista osaamista. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus antaa opettajalle mahdollisuuden saada näkyvyyttä ja meritoitua. Esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkijan CV-mallissa on nostettu opetusansiot ja avoimet oppimateriaalit selkeästi esille. Jakamalla omia avoimia oppimateriaaleja ja tuomalla niitä esille omassa tutkijaprofiilissasi edistät samalla avointen oppimateriaalien arvostusta. 

Aloitteleva opettaja voi saada työkaluja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen aikaisemmista opetusmateriaaleista. Lisäksi opetuksen avoimuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua oppimateriaalien kehittämiseen ja jakamiseen.  

Missä ja miten voi jakaa oppimateriaaleja avoimesti?

Suomessa oppimateriaalien avaamiseen on yhteinen julkaisualusta Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi). Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tuottama palvelu on maksuton julkaisu- ja hakualusta, josta löytää oppimateriaaleja eri koulutusasteille, tieteenaloille ja jatkuvaan oppimiseen suunnattuna. 

Mistä löytää avoimia opetusmateriaaleja?

• Kirjaston oppaasta löydät vinkkejä, kuinka löydät avoimia oppimateriaaleja. 
• Lue blogikirjoitus: Avoin kirja lisää opiskelun tasa-arvoa ja joustavuutta 
• Kirjaston oppaasta löydät lisätietoa avoimista kirjoista kurssikirjoina 

Kati Syvälahti, tietoasiantuntija, Tampereen yliopiston kirjasto
Johanna Löhönen, tietoasiantuntija, Tampereen yliopiston kirjasto

Lähteet

UNESCO (8.10.2019). Draft Recommendation on Open Educational Resources. Saatavilla https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000370936.