Minkälainen sinä toivoisit, että ihminen lajina olisi? Tai mihin suuntaan tätä lajiamme olisi syytä kehittää? Jos filosofi Elisa Aaltolaa (2020) on uskominen, löytyy suuntia kaksi. Huolestuttava niistä kuvaa rauhatonta, impulsiivista ja suppealla aikajänteellä toimivaa omaa etuaan etsivää ihmistä. Toinen näköala ihmisyyteen on tarkkaavaisuuden kehittäminen pysähtymisen näkökulmasta. Silloin tarkkaavaisuus havaitsee toisen lajin ja toisen ihmisen todellisuuden ja sen, että ne ansaitsevat yhtä hyviä asioita kuin me itse. Että kaikkien kukoistuksella on merkitystä. Huojentavaa on, että kehityssuunnan voimme valita itse, sillä ihminenkin on lajina edelleen evoluutioprosessissa mukana. Ja se on tajunnan räjäyttävä ajatus.
Vuorovaikutuksen näkökulmasta olisi hienoa nähdä ihmislajin kehitys dialogisempaan suuntaan. Kehittymisen apuvälineenä voisi toimia yhteisöllisen kehittämisen tuloksena syntynyt dialogibingo. Se luotiin tilanteessa, jolloin etätyötä ja etäopiskelua oli korona-aikana eletty jo hetken aikaa. Kimmokkeen kehittämistyölle antoi somessa ja Teams-kanavilla liikkuneet humoristiset etäkokousbingot, joissa tiettyjen sanojen tai lauseiden johdosta kannustettiin vaikkapa liikkumaan.
| Keskityn ja pysähdyn, olen täysillä läsnä. | Suuntaan tarkkaavaisuuteni keskustelukumppaneihin enkä itseeni. | Osallistun keskusteluun symmetrisesti, puhun ja kuuntelen suurin piirtein yhtä paljon. | Puheeni sävy on pohtiva, sen sijaan että kerron valmiin käsitykseni asiasta. |
| Arvioin yhteistä ajattelua kokonaisuutena ja kerron muille, mitä olen siinä erityisesti oivaltanut. | Tuen kehkeytyvää yhteistä oppimista jatkamalla keskusteluun tuoduista ajattelun iduista. | Huomaan tarpeen ja paikan välisynteesien tekemiselle. | Olen keskustelussa rento, hyväksyvä ja vilpitön. |
| Osallistun vastavuoroisesti ja osoitan pienillä teoilla välittäväni jokaisesta. | Kuuntelen jokaista sanatarkasti loppuun asti ja pidän kuunnellessa oman mielipiteeni syrjässä. | Kysyn toiselta hänen ajattelustaan avoimesti ja aloitan silloin kysymyssanalla. | Tiedustelen usein lisää siitä, mitä toinen juuri sanoi. |
| Hoksaan toista kuunnellessani ns. kuumat sanat, jotka ovat tärkeitä avata. | Harjoittelen synteesin kutomista ja sitä tehdessäni huomioin kaikkien osallistujien ajattelua. | Annan tietoisesti vuoron toiselle, joka vetäytyy tai harkitsee asioita kauemmin. | Puhun lyhyesti ja kompaktisti, pari virkettä kerrallaan. |
 | Bingo pohjautuu H. Aarnion (2012) kehittämiin dialogimenetelmiin. Aarnio, H., Ruhalahti , S., Michelsson, R. Mäki Hakola, H.(2020). | ||
Yksilökohtainen keskittyminen kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen on hyvä lähtökohta myös dialogisen vuorovaikutuksen osalta, mutta ei silti vielä yksinään riitä. Jos haluamme käyttää dialogia oppimisen palveluksessa, tarkoittaa se muun muassa sitä, että keskittymisen lisäksi jokaisen osallistumista odotetaan. Yksilö- ja minäkeskeisestä ajattelusta siirrytään kohti oppivaa yhteisöä. Osallistumme, ja olemme sitä kautta olemassa.
Dialogibingon tavoitteena tuoda esille toimintatapa, jolla on mahdollista olla tietoisemmin vuorovaikutuksessa toinen toistemme kanssa. Ettei vuorovaikutus koostu monologeista peräkkäin vaan olisimme valmiita suuntaamaan huomion omasta itsestä kohti toisia ja sitä kautta paremmin rakentamaan yhteistä ymmärrystä. Bingon avulla jokainen meistä voi kehittää omia dialogin taitoja. Hienoa bingossa on se, että oman dialogisen vuorovaikutuksen tutkimiseen ja kehittämiseen voi tarttua osataito kerrallaan.
Bingon taustalla on ajatus dialogiosaamisen rakentumisesta neljän eri osa-alueen kautta. Kaikki dialoginen vuorovaikutus rakentuu dialogisen asenteen varaan, ilman sitä muista toimintatavoista tulee onttoja ja mekaanisia. Dialoginen asenne tarkoittaa ihmisystävällisyyttä ja vastavuoroisuutta vuorovaikutustilanteissa. Toista dialogiosaamisen osa-aluetta kutsutaan dialogiseksi toimintaotteeksi. Sitä voi kuvata dialogiin valmistavaksi mielentilaksi ja kirkkaan järjen käyttämiseksi keskustelussa. Kirkas järki kohdistuu silloin mm. vuoron ottamiseen ja antamiseen, kuunteluun tai omien ennakkokäsitysten tunnistamiseen ja niiden syrjään vetämisen säätelyyn. Kolmas dialogiosaamisen osa-alue sisältää työkaluja, joilla dialogiset hetket synnytetään. Keskeisin näistä on tiedustelemisen taito. Se ei ole vain kysymistä kysymisen vuoksi tai testaamisen mielessä vaan avoimella, tiedustelevalla kysymyksellä on tarkoitus päästä kiinni toisen ajatteluun. Sanojen taakse kuten dialogi-sanan etymologiakin kertoo. Neljäs ja viimeinen bingossa esiin tuleva dialogiosaamisen osa-alue on kokonaiskuvan rakentaminen dialogissa. Se sisältää taidon tehdä synteesejä ja välisynteesejä dialogin aikana. (Aarnio, 2012)
Dialogibingon julkaisemisen jälkeen meille kehittäjille on tullut paljon kysymyksiä siitä, miten tätä pelataan. Vastaus kuuluu, että tämä peli ei ole yhdellä kerralla pelattu, emme siis usko dialogin osataitojen kertakäyttöisyyteen. Ensimmäinen askel on tietoiseksi tuleminen dialogin eri osataidoista, sen jälkeen valinta siitä, missä järjestyksessä lähteä liikkeelle ja lopuksi kunkin osataidon sitkeä harjoittelu tilanteessa kuin tilanteessa. Heikki Hiilamoa (2012) lainaten: ”Sosiaalisia taitoja mitataan eniten siellä, missä ryhmän jäsenet ovat taidoiltaan, arvoiltaan ja asenteiltaan hyvin erilaisia”. Tervetuloa siis elämänmittaiselle ihmisenä kehittymisen matkalle, ja kehittämään ihmisluontoa aina vaan kultivoituneempaan suuntaan.
Omistan tämän kirjoituksen mentorini, dialogiosaamisen kehittäjän Helena Aarnion (1949–2021) elämäntyölle ja muistolle.
Hanne Mäki-Hakola
lehtori, TAMK Pedagogiset ratkaisut
Lähteet
Aarnio, H., Ruhalahti, S., Michelsson, R. & Mäki-Hakola, H. 2020. Dialogi oppimisen palveluksessa – dialogibingo.
Aarnio, H. 2012. Dialogimenetelmät. Haettu 1.2.2021 osoitteesta http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/
Hiilamo, H. 2012. Isän kirjeitä tyttärelle. Helsinki Into.
YLE: Mielen jäljillä. Jakso: Mihin olemme menossa. Elisa Aaltola Susani Mahaduran haastattelussa 10.12.2020. YLE Puhe ja YLE Areena https://areena.yle.fi/audio/1-50687489