Opettaja, löydä avaimet opiskelutaitojen tukemiseen!

Opiskelutaidot mahdollistavat menestyksekkään opiskelun ja ovat korkeakoulutettujen tärkeitä työelämätaitoja. Taitoja opitaan parhaiten opiskellessa, mutta aina se ei ole mutkatonta. Miten opiskelutaitojen kehittymistä voisi tukea opiskelijan ohjauksessa ja opetuksessa? Ota talteen vinkit ja hyödynnä uutta Avaimet opiskelutaitoihin -Moodle-materiaalia opiskelijoiden ohjauksessa!

Korkeakoulussa tarvittavat opiskelutaidot

Itseohjautuva korkeakouluopiskelija tarvitsee monia taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi oman työn suunnitteluun, ajanhallintaan, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Opiskelutaitojen ytimessä on oppimisen itsesäätely, jolla tarkoitetaan opiskelijan kykyä suunnitella, ohjata, kontrolloida ja arvioida omaa opiskelua ja oppimista (Vermunt, 1998; Zimmerman, 2000). Itsesäätelytaidot ovat yhteydessä esimerkiksi opintojen etenemiseen (Hailikari ym., 2018) ja vähäisempään uupumiseen (Räisänen ym., 2020).

Opiskelutaitoja voi kehittää. ESR-rahoitteisessa OHJUS-hankkeessa (2021–2023) on luotu koko korkeakouluyhteisön vapaaseen käyttöön Avaimet opiskelutaitoihin -materiaali. Se on saatavilla Moodle-kurssina, jolle voi kirjautua ilman kirjautumisavainta.

Tiedosta, vinkeistä ja tehtävistä koostuva kurssi auttaa vahvuuksien tunnistamisessa ja taitojen vahvistamisessa. Kurssin avulla voi tarttua esimerkiksi vetkutteluun tai itseaiheutettuun keskittymisvaikeuteen, ottaa käyttöön konkreettisia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä vinkkejä tai saada apua jännitystä tai pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin. Hankkeen aikana kurssia suorittaneet ammattikorkeakouluopiskelijat totesivat, että he olisivat hyötyneet kurssista jo opintojen alkuvaiheessa.

Opiskelutaitojen tukeminen ohjauksessa

Opiskelutaidot aiheena olisi tärkeää sisällyttää järjestelmällisesti osaksi uusien opiskelijoiden alkuvaiheen ohjausta. Avaimet opiskelutaitoihin -kurssi tarjoaa siihen materiaalia ja tehtäviä ilman, että sinun ohjaajana tarvitsee olla aihealueen asiantuntija. Materiaali voi toimia osana uusien opiskelijoiden ryhmämuotoista ohjausta tai kahdenkeskisiä ohjauskeskusteluja. Opiskelijat voivat paneutua kurssilla ohjatusti yhteen osa-alueeseen tai suorittaa sen kokonaan. Voit halutessasi myös vinkata kurssia opiskelijoille itsenäisesti tutustuttavaksi. Sen sisällöt tukevat opiskelutaitojen pohdinnassa kaikissa opintojen vaiheissa.

Opiskelutaitojen tukeminen osana opetusta

Opettajana sinun ei tarvitse olla opiskelutaitojen asiantuntija tukeaksesi niiden kehittymistä. Esimerkiksi oppimisen säätelytaitoja voi edistää asettamalla selkeitä tavoitteita oppimiselle, hyödyntämällä aktiivista oppimista ja oppimisen säätelyä vaativia tehtäviä tai käyttämällä itse- ja vertaisarviointeja. Opiskelijoita voi myös kannustaa asettamaan omia tavoitteita ja jakamaan niitä pienempiin osatavoitteisiin.

On hyvä pysähtyä miettimään kurssiin kytkeytyviä opiskelutaitoja. Edellytetäänkö kurssilla joitain taitoja? Millaisia taitoja kurssin erilaiset opiskelumuodot kehittävät? Miksi ne on sisällytetty kurssiin? Näkyvätkö ne kurssin osaamistavoitteissa? Opiskelutaitojen sanoittaminen tekee ne näkyviksi opiskelijoille ja suuntaa siten työskentelyä. Nämä taidot olisikin tärkeää kirjata linjakkaasti osaksi opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja arviointia. Voit myös antaa vinkkejä siihen, kuinka tehtäviä kannattaisi lähestyä tai työtä aikatauluttaa.

Opettajana voit myös vinkata opiskelijoille Avaimet opiskelutaitoihin -materiaalia tai jotain sen osa-aluetta hyvin matalalla kynnyksellä joko itseopiskeluvälineeksi tai keskustelunne tueksi. Jos opiskelija kokee suurempia haasteita opiskelutaitojen kanssa, kannattaa hänet ohjata eteenpäin oman korkeakoulun ohjauspalveluihin (ks. TAMK lock ja Tampereen yliopisto) lock. Laajemmin mielenterveyteen tai fyysiseen terveyteen liittyvissä asioissa opiskelija tulee ohjata YTHS:n palveluiden pariin.

Lisätietoa OHJUS-hankkeesta hankkeen verkkosivuilla.

Kirjoittajat

Susanna Hartikainen, tutkija, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto

Heidi Anttila, tutkija, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto

Terhi Pekkinen, lehtori, Sosiaali- ja terveysala, Tampereen ammattikorkeakoulu

Lähteet

Hailikari, T., Tuononen, T., & Parpala, A. (2018). Students’ experiences of the factors affecting their study progress: differences in study profiles. Journal of Further and Higher Education, 42(1), 1–12.

Räisänen, M., Postareff, L., & Lindblom-Ylänne, S. (2020). Students’ experiences of study-related exhaustion, regulation of learning, peer learning and peer support during university studies. European Journal of Psychology of Education. https://doi.org/10.1007/s10212-020-000512-2

Vermunt, J. D. (1998). The regulation of constructive learning processes. British Journal of Educational Psychology, 68(2), 149–171.

Zimmerman, B. J. (2000). Attaining self-regulation: a social cognitive perspective. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich & M. Zeidner (Eds.), Handbook of self-regulation (pp. 13–39). San Diego, CA: Academic Press.

---