Eteneminen opettajan uralla

Korkeakouluopettaja joutuu usein tavalla tai toisella tasapainoilemaan opetus- ja tutkimustyön välillä. Yliopistossa opetustyötä tekevillä on yleensä melkoiset paineet tuottaa akateemista tutkimusta. Usein sitä pidetään välttämättömänä uralla etenemisen näkökulmasta. Siksi ajan jakaminen laadukkaan opetuksen ja korkeatasoisen tutkimuksen välillä on usein haastavaa. Ammattikorkeakoulussa tilanne voi olla jossain mielessä päinvastainen, opetustyötä tekevät ovat ensisijaisesti opettajia ja tutkimus- ja hanketoimintaa voi tehdä, jos aikaa jää. Eteneminen korkeakouluopettajan uralla edellyttää tyypillisesti ammatillista ja/tai akateemista pätevöitymistä sekä pedagogista koulutusta.

Korkeakouluyhteisön tärkein voimavara strategian tavoitteiden toteuttamisessa on osaava ja motivoinut henkilökunta sekä osaamisensa kartuttamisesta innostuneet opiskelijat. Osaavat opettajat tukevat opiskelijan oppimista, opintojen sujuvaa etenemistä ja opiskelijan omien tavoitteiden mukaista osaamisen kartuttamista. Jatkuvasti uudistuvassa korkeakouluyhteisössä henkilöstö ja opiskelijat kehittävät yhdessä ja tavoitteellisesti koulutusta, pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä.

TAMK

Ammattikorkeakoulussa opetustehtävissä toimivalta vaaditaan opettajan pätevyyttä. Tyypillisiä nimikkeitä ovat tuntiopettaja, lehtori ja yliopettaja. Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Yliopisto

Tiedekorkeakoulussa opetus perustuu tutkimustiedolle. Perinteisesti tämä on tarkoittanut ko. tieteenalan tutkimusta, yliopistouralla on edetty korkeimpiin opetustehtäviin juuri opetettavan tieteenalan tutkimusansioilla. Omaa tieteenalaa voi kuitenkin tutkia ja kehittää myös pedagogisesta näkökulmasta. Opetustyötä tekevä voi kehittyä sekä opettajan että tutkijana ottamalla tieteenalan opetuksen haasteita haltuun tutkimuksen keinoin.

Yliopistossa opetustyötä tehdään monenlaisilla nimikkeillä ja monenlaisissa tehtävissä. Tutkijoiltakin voidaan edellyttää tietty määrä opetustehtäviä. Myös opiskelijat voivat toimia avustavissa opetustehtävissä esimerkiksi alempien vuosikurssien harjoitustöiden tarkastajina, ns. kurssiassistentteina. Pääsääntöisesti opetustyötä kuitenkin tehdään nimikkeillä kuten tuntiopettaja, yliopisto-opettaja, yliopistonlehtori tai professori.

Opetusportfolio

Eteneminen korkeakouluopettajan uralla edellyttää tyypillisesti ammatillista ja/tai akateemista pätevöitymistä sekä pedagogista koulutusta. Opetuskokemus dokumentoidaan paitsi aikaisempien työtehtävien asiakirjoilla, myös ns. opetusportfoliolla. Portfolion kokoaminen kannattaa aloittaa heti, kun opetuskokemusta alkaa kertyä. Usein puhutaan ”laajasta” tai ”perusportfoliosta”. Se on henkilökohtainen, ajan kuluessa laajeneva jonka avulla opetustyötä tekevä tutkii ja seuraa omaa kehittymistään opettajana. Varsinainen opetusportfolio on tätä suppeampi, virallinen asiakirja, jota käytetään tehtävien täytöissä ja joka dokumentoi hakijan opetusansiot ja kokemuksen.

Opetustehtäviin hakeutumiseen liittyy ns. opetusosaamisen arviointiprosessi. Myös sen osana käytetään opetusportfoliota, jossa hakijat voivat esittää opetusosaamisensa osa-alueita ja tehtäväntäyttöä valmistelevat puolestaan pystyvät arvioimaan eri osa-alueita, hakijoiden kykyä kehittää opetustaan palautteeseen perustuen sekä hakijoiden ammatillista kehittymistä.

Ohje opetusportfolion laadintaan löytyy Tampereen yliopiston opetusosaamisen arvioinnista kertovalta sivulta.

Opetusosaamisen arviointi

Opetusosaamisen arvioinnilla toteutetaan Tampereen korkeakouluyhteisön koulutus- ja tutkimusstrategioiden tavoitteita korkeakouluyhteisön pedagogisesta uudistumisesta, opetuksen ja tutkimuksen tiiviistä yhteydestä sekä opettajuuden arvostuksesta ja tukemisesta. Opetusosaamisen arvioinnilla tuetaan yliopiston pedagogista uudistumista pitkäjännitteisesti varmistamalla opetuksen ja ohjauksen sekä koulutuksen kehittämisen ja johtamisen osaaminen yliopistossa.

Onnistunut rekrytointi on korkeakoulujen menestyksen avaintekijä koulutuksen ja oppimisen tavoitteellisessa kehittämisessä. Opetusosaamista voidaan arvioida esimerkiksi opetusportfoliolla, opetusnäytöllä ja haastattelulla. Yliopistolla opetusosaamisen arviointiin kutsutaan sekä tenure track -etenemisarviointeihin rekrytoinnin tueksi tarvittaessa opetusosaamisen arviointipoolin jäseniä. Opetusosaamisen arviointipooli koostuu pedagogisesti ansioituneista professoreista ja muusta opetushenkilöstöstä sekä opiskelijajäsenistä.

Dosentin arvon hakeminen

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Käytännössä tämä tarkoittaa tohtorin tutkintoa sekä sen jälkeen laajaa tieteellistä tuotantoa sekä hyvää opetustaitoa. Dosentin arvo ei sellaisenaan luo työsuhdetta yliopistoon, tarkemmin dosentin arvosta.