Mihin menet pedagogisesti, TAMK?

Pedagogien ja ylipäätään kollegoiden kanssa on aina mukava keskustella pedagogiikasta korkeakoulukontekstissa, eikö vaan? Onhan ammattikorkeakoulun päätehtävänä lain mukaan antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua perustuen työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Tähän keskusteluun haastoimme TAMK-konferenssin työpajassa 8.2.2024 ja sen ennakkomateriaalilla: osaamismerkein ohjautuva osaamisen kehittäminen, TAMKin pedagogisen osaamisen kehittämisen ohjelma, Sitran megatrendit, oman alan heikot signaalit ja TAMKin strategia.

”Walk with a workmate” (Tapani ym., 2024) menetelmän avulla kannustettiin samalla työpäivän aikaiseen palauttavaan toimintaan: kävely kollegan kanssa kuntokolmosella, käytävällä tai kahvikupin ääreen istahtaminen antaisi mahdollisuuden irrottautua ja keskittyä pedagogisen tulevaisuuden pohdintaan. Kaikki osallistujat eivät olleet ehtineet työkaveria kävelyttää, mutta iloinen puheensorina täytti silti auditorion, kun annettiin aikaa ja tilaa keskustelulle. Myös perinteisille papereille kirjoittaminen onnistui ja niiden pohjalta tässä muutamia havaintoja siitä, mihin pedagogisesti olemme menossa.

Pedagogisesti hyvää ja säilytettävää?

Kun puhutaan pedagogiikasta, mistä oikein puhutaan? Tieteen termipankin määritelmä viittaa kapeimmillaan opetus- ja kasvatustaitoon tai laajennettuna yleiseen käsitykseen siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää.

Pajaan osallistuneiden tuottaman aineiston perusteella pedagogisesti hyviä ja säilytettäviä piirteitä ovat yhdessä tekeminen, digimentorointi, osaamisen kehittäminen, osaamismerkit, opiskelijoiden mahdollisuus edetä omaan tahtiin, pedagoginen moninaisuus, opettajan pedagoginen vapaus, yhteys työelämään, Teaching and Learning Centre (TLC) yhteisenä kehittämisen alustana, lähiopetuksen asema sekä ilmaiset kahvit. Pedagogiikkaa siis hyvinkin laajasti ymmärrettynä.

Pedagogisesti kehitettävää?

Pajaan osallistuneet nostivat pedagogisesti kehittäviä teemoja: tilaa ihmettelylle, aikaa itsensä kehittämiseen, aikaa puhumiseen, rakenteellista tukea yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen, resursseja, tutkimustiedon hyödyntämistä, tutkivaa opettajuutta, tiloja ja niiden kehittämistä, pedagogista mentorointia, opiskelijalähtöisyyttä, opetuksen arvostusta enemmän, osaamisen jakamisen monipuolisia tapoja, enemmän TAMK-konferensseja, rohkeutta. Osa näistä juonsi juurensa siitä, mikä oli jo hyvää, mutta sitä voisi tehdä enemmän ja paremmin.

Pedagogiikan perusmäärittelyyn palaten kysymme, olisiko teillä hetki aikaa pohtia sitä, mitä ymmärrämme pedagogiikalla korkeakoulukontekstissa. Ammattikorkeakouluilla on lain mukaan tehtävänä myös aluekehitystä palvelevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, joka painottuu opetus- ja ohjaustyön ammattilaisten arjessa. Näyttääkin siltä, että pedagogiikan ymmärtämiseen ja peruskysymyksen äärelle palaamiseen tarvittaisiin juuri se ”hetki aikaa”: aikaa keskittyä, määritellä asiaa yhdessä, kartoittaa nykytilaa ja sen vahvuuksia. Sitten vahvuuksien vahvistamisella kohti parasta ammatillista korkeakoulutusta ja innovaatiota. Olisiko meillä tähän hetki aikaa?

Annukka Tapani, lehtori, TAMK Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Sanna Ruhalahti, yliopettaja, digivisiokoordinaattori, TAMK Soveltavan tutkimuksen keskus
Hanna Ilola, johtaja, TAMK Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri

Lähteet

Tapani, A., Östring, E.& Sinkkonen, M. (2024). Decent Work in Vocational Education – Physical Activities during Working Hours Promoting Planetary Health?Manuscript in process.