1. Suunnittele opetus ja opintojakson toteutus

Keskeiset kysymykset

• Millaista osaamista tavoitellaan? (sisältöosaaminen, geneeriset taidot)
• Tukevatko kaikki osa-alueet (opetusmenetelmät, ohjaus, oppimistehtävät, arviointi) näiden tavoitteiden saavuttamista?
• Vastaako opintojakson työmäärä opintopisteitä? Vastaavatko käytössä olevat ohjausresurssit suunnitelman vaatimaa opettajan työmäärää?

Pedagogiset mallit ja käsikirjoitus

Pedagogiset mallit ja käsikirjoitukset ovat keino suunnitella ja organisoida opetus- ja oppimistapahtumia. Pedagoginen malli jäsentää teoriapohjaisesti opetustilanteen ja oppimisprosessin etenemistä. Pedagogisia malleja on todella monia, kuten on myös niiden taustalla vaikuttavia teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia. Oppimisprosessien rakentamisessa on hyvä olla tietoinen ainakin joistakin opetusta ja oppimista ohjaavista teoreettisista periaatteista, kuten myös niiden pohjalta kehitetyistä pedagogisista malleista.

Vaihtoehtoisia malleja suunnitteluun:

• Fitec: Verkko-oppimisen muotoilukirja (PDF-tiedosto).
• HAMK: Moduulitoteutuksen rakentaminen (PDF-tiedosto).

Pedagogisten mallien lisäksi opetuksen suunnittelua tukee pedagogisen käsikirjoituksen luominen, jolloin puhutaan oppimisprosessin ja oppimista edistävien tehtävien vaiheistamisesta pienempiin osiin. Opiskelija kulkee käsikirjoituksen mukaisen ohjatun oppimispolun ja pedagoginen malli ohjaa tätä käsikirjoittamista.

• Video: Pedagoginen käsikirjoitus – opintojakson punainen lanka
• Video: Pedagoginen käsikirjoitus – Lehtori Virtasen tapaan

Tavoitteet ja linjakkuus

Tavoitteiden asettaminen ohjaa kaikkea opetustoimintaa. Monesti ajatellaan, että nämä tavoitteet ovat selkeästi kuvattu opetussuunnitelmateksteissä osaamistavoitteina. Voi olla kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, onko minulla opettajana myös muita toiveita ja tavoitteita oppimisen kehittämisen näkökulmasta. Näitä voivat olla tavoitteet, jotka ovat esimerkiksi jääneet sanallistamatta osaamistavoitteissa syystä tai toisesta, mutta joiden kehittymistä haluan tukea. Jos näin on, miten voin tarkentaa ennalta kuvattuja osaamistavoitteita? Miten voin rakentaa ne osaksi oppimisprosessia? Miten varaan aikaa opetuksen toteutuksessa niiden kehittämiseen?

Opiskelijoiden osaamisen kehittämisen keskiössä on pyrkimys luoda oppimisen prosessista mahdollisimman linjakas. Linjakkuudella tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi opintojaksolla hyödynnettävät arviointikriteerit ja arvioinnin keinot sekä osaamisen kehittämistä tukevat aktiviteetit, tehtävät, materiaalit ja vuorovaikutuksen tavat tukevat yhdensuuntaisesti ennalta määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamista. (Lue lisää TLC:n sivuilta linjakas opetus)

Keskeistä on hahmottaa, millaista osaamista ollaan kehittämässä sekä miksi tätä kehittämistä tehdään. Lisäksi on oleellista ymärtää, miten oma toiminta opettajana ja oppimisprosessin ohjaajana tukee tavoitteiden saavuttamista. Tämän kuvaaminen erityisesti opiskelijoille on tärkeää. Tässä auttavat selkeät osaamistavoitteet, mutta esimerkiksi opintojaksoa ennen tai viimeistään opintojakson ensimmäisenä päivänä on hyvä kuvata opiskelijoille, miten opintojaksolla hyödynnettävät opettamisen ja oppimisen strategiat, käytettävät materiaalit ja arviointimenetelmät vievät kohti osaamistavoitteiden saavuttamista. Hyvin tärkeää on myös kuvata, mikä on oma tapasi opettajana opettaa ja rakentaa vuorovaikutusta sekä millaista työskentelyä opiskelijoilta toivotaan. (Voit lukea lisää opintojakson aloituksesta englanniksi täältä)

LAADUKKAASTI VERKOSSA: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle (PDF-tiedosto).

Mitoitus

Opiskelutyön mitoituksella tarkoitetaan oppimisen vaatiman ajan, eli opiskelutyöhön varatun ajan arviointia ja laskemista. Mitoittaminen auttaa arvioimaan opintojakson kuormittavuutta sekä oppimiseen tarvittavaa aikaa. Kurssi on oikein mitoitettu, kun opiskelijat eivät koe sitä liian kuormittavana, osaamistavoitteet saavutetaan kurssille varatussa ajassa ja valtaosan työmäärä on pysynyt mitoituksen rajoissa. Oppimisen kannalta on tärkeää, että opiskelijalla on riittävästi aikaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Käytössämme oleva opintopistejärjestelmä perustuu yhteiseen Eurooppalaiseen sopimukseen tutkintojen yhteismitallisuudesta ja laajuudesta. Laskennallisesti 1 opintopiste vastaa 26,7h opiskelijan työtä. Opiskelijan työ sisältää kaiken työn, jonka opiskelija tekee opintojakson suorittamiseksi (sekä kontaktiopetuksen että itseopiskelun). Näin ollen 5 op kurssi tarkoittaa n. 135 tuntia opiskelijan työtä. Opintojen mitoitukseen on löydettävissä erilaisia mallinnuksia ja ohjearvoja. Alla näistä pari.

• Lue lisää opintojen mitoituksesta toisaalla sivustollamme.

Opetusmenetelmä	Suhdeluku – kontaktitunnit + (itsenäisen opiskelun tunnit) → tarvittava kokonaismäärä
Luennot ja aktivoivat luennot	1 t + (1 t) → 2 t
Harjoitukset ja ohjatut harjoitukset	1 t + (1 t – 2 t) → 2-3 t
Yhteistoiminnallinen ja tutkiva oppiminen, Learning cafe	1 t + (2 t – 3 t) → 3-4 t
Kirjatentti	Kolme lukukertaa: 100 sivua → n. 20 tuntia

Tekstin tyyli ja tavoiteltu oppimisen taso	Opiskelija lukee tunnissa
Yleisteksti, silmäilevää lukemista	13-15 sivua
Vaativa teksti, silmäilevää lukemista	10-12 sivua
Yleisteksti, syvälukemista	7-9 sivua
Vaativa teksti, syvälukemista	6-7 sivua

Tekstin tyyli ja tehtävän vaativuus	Opiskelija kirjoittaa 10 tunnissa
Yleisteksti, vaatii vain vähän työstöä (esim. käytännönläheinen harjoitteluraportti)	7 sivua
Vaativa teksti, vaatii vain vähän työstöä (esim. tiivistelmä)	4 sivua
Yleisteksti, vaatii paljon työstöä (esim. oppimispäiväkirja)	4 sivua
Vaativa teksti, vaatii paljon työstöä (esim. tutkimusraportti, opinnäytetyö)	2 sivua