Opintojen mitoitus

Opettajat ja opiskelijat lähestyvät opintojaksojen kuormittavuutta eri tavoin, mutta molempien kuormittavuuden arviointi ja suunnittelu on tärkeää sekä oppimisen että yleisen jaksamisen näkökulmasta. Jotkut opintojaksot edellyttävät runsaasti läsnäoloa tai konkreettista harjoittelua, toiset taas enemmän itsenäistä työskentelyä, tutkimista ja ajattelun kehittämistä. Tästä voi seurata, ettei saman verran opintopisteitä tuottavat opintojaksot vaikuta kuormittavan samalla tavalla tai yhtä paljon kaikkia opiskelijoita. Myös tutkinto-ohjelmissa on tässä suhteessa suuria eroja, toisissa opiskellaan enemmän konkreettisia taitoja, toisissa tehdään enemmän työtä ns. meta-taitojen hankkimiseksi. Siksi opintojakson kuormittavuuden lisäksi on tärkeää arvioida mitoitusta ja kuormittavuutta opintokokonaisuuksien ja tutkintojen tasolla. Kuten opetussuunnitelmatyössä yleensäkin, on tässäkin yhteistyö opettajien kesken sekä opintosuuntien ja tutkinto-ohjelmien sisällä olennaista.

Mitään yksiselitteistä mallinnusta kuormittavuudesta ei ole olemassa, sillä kuormittavuus on aina yksilöllinen asia niin opettajan kuin opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna. Opettajan näkökulmasta kuormittavuuteen vaikuttavat opintojakson laajuuden ja käytetyn opetus ja arviointimenetelmien ohella muun muassa opetuskokemus, käytettyjen menetelmien tuttuus, se miten ja mihin vaiheeseen työ painottuu opintojaksolla sekä myös opettajan henkilökohtaiset ominaisuudet. Yleisesti sekä opiskelijan että opettajan kannalta on kuormittavaa, jos toiminnalle tai tehtäville asioille ei kykene rakentamaan merkityksellistä viitekehystä, eli vastaamaan kysymykseen miksi mitäkin tehdään. Tästä syystä opettajan on hyvä käyttää aikaa sen pohtimiselle, mikä on oma käsitys oppimisesta ja millä tavalla omat valinnat ovat linjassa tämän näkemyksen kanssa. Niin opiskelijan kuin opettajan kuormitusta vähentää ja opiskelun mielekkyyttä lisää, jos opettaja pystyy keskustelemaan tästä kurssin toiminnallisuutta ohjaavasta punaisesta langasta myös opiskelijoille.

Jos hyödynnetään yhteisopettajuutta ja näin ollen suunnittelutyökin tehdään yhdessä, on hyvä huomioida, että yhteisen tavoitetilan hahmottamiseen ja yhteisen toiminnan rakentamiseen menee myös aikaa. Yhteisen tavoitetilan hahmottamiselle on kuitenkin erittäin tärkeää varata aikaa, sekä opintojakson sisällöllisen yhtenäisyyden että pedagogisen johdonmukaisuuden näkökulmasta. Tärkeää yhteissuunnittelussa on myös oppia tuntemaan parina opettavan ajattelu- ja toimintatapoja sekä luoda pohjaa kommunikaatiolle, jossa ja jolloin tarvittaessa haastaviakin asioita pystytään rakentavasti ja kunnioittavasti käsitellä. Tällöin yhdessä opettaminen voi muodostua rennoksi ja antoisaksi. Parhaimmillaan yhteisopetus tarjoaa molemmille rikastavan kokemuksen sisällöllisesti ja pedagogisesti sekä selkeyttää ja vahvistaa omaa opettajaidentiteettiä.

Lisätietoa

Linkit tarkistettu 4.11.2024