Tiimin arviointiosaamisen kehittämistä yhdessä toisilta oppien

Osana oman osaamistiimin kehittämistoimintaa Tampereen ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajat (KiVi) valitsivat arviointiosaamisen kehittämiskohteeksi vuodelle 2021. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on ollut kielten ja viestinnän opettajien arviointitiedon lisääminen, omien arviointimenetelmien kehittäminen ja arviointiosaamisen jakaminen opettajien kesken. Kehittämistoiminnan vetäjänä minun lisäkseni on ollut Marianna Leikomaa.

Lisää tietoa arvioinnista, menetelmistä, toisten opettajien toimintatavoista…

Aloitimme kehittämistoiminnan yhteisellä kyselyllä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa KiVi-tiimiläisten käyttämiä arviointi- ja palautemenetelmiä, jotta niitä voitaisiin jakaa ja kehittää edelleen. Kyselyä hyödynnettiin myös yhdessä Master’s Degree Programme in Educational Leadership (MEL) -koulutusohjelman opinnäytetyössä. Kartoituksen perusteella aloitimme oman TEAMS-kanavan kautta säännöllisen materiaalien jakamisen. Kevätlukukauden aikana kielten- ja viestinnän opettajat saivat videoita ja artikkeleita sekä suomeksi että englanniksi. Aihealueita olivat mm. opettajan arviointiosaaminen (Professori Päivi Atjosen erinomaiset videot), Eurooppalainen viitekehys (päivitetty versio), arvioinnin ydinkäsitteitä, itse- ja vertaisarviointi sekä palaute. Ennen kesälomia pidettiin KiVi-tiimiläisten yhteinen arviointikäytänteiden ”vaihtopäivät”, joka toimi myös pohjana tulevan syksyn työskentelyä varten. Lomilta palattuamme pidimme yhteisen suunnittelupäivän. Suunnittelupäivää pohjustettiin erilaisilla alustuksilla. Minä esittelin erilaisia näkökulmia arviointiin. Henri Annala kertoi erilaisista digityökaluista arvioinnissa ja Marianna puhui podcastien käytöstä arvioinnissa. Alustusten jälkeen opettajat kokoontuivat kieliryhmittäin keskustelemaan ja ideoimaan tulevia syksyn kokeiluja silmällä pitäen, mitä kukin voisi ottaa mukaan oman arviointi- ja palautteenantotyön helpottamiseksi ja virkistämiseksi.

….arviointikokeiluja syksyn aikana

Syksyn aikana eri kielten opettajat kokeilevat valitsemillaan opintojaksoilla erilaisia arviointi- tai palautekäytänteitä. Mielenkiinnolla odotamme opettajien esittelyjä syyslukukauden lopussa heidän omista kokeiluistaan, joita ovat esimerkiksi Environmental Engineering -koulutuksessa substanssin ja viestinnän seurantahybridityöpaja, jossa arviointikriteerit luodaan yhdessä opiskelijoiden kanssa uuden opsin mukaiselle opintojaksolle. Ruotsin opettajat puolestaan kokeilevat ääntämistehtävää, joka helpottaa varsinaisen suullisen tentin arviointia. Suomen kielen ja viestinnän opettajat hyödyntävät opiskelijoiden vertaisarviointia. Esimerkiksi metsätalouden opiskelijat tutustuvat hyvän esseen kriteereihin ja sitten saavat arvioida toisten vuosikurssien nimettömiä esseitä. Myöhemmin opiskelijat lukevat ja arvioivat toistensa esseitä sekä kirjoitusprosessin aikana että töiden valmistuttua.

Kehittämissyklin loppuosassa

KiVi-tiimin kehittämistoimintaa arviointiosaamisen lisäämisen osalta tuodaan esille vielä erikseen myöhemmin mm. blogitekstien muodossa ja konferenssiesityksissä. Tämän lisäksi KiVi-tiimiläisille esitellään heti ensi vuoden alussa edellä mainitussa MELin opinnäytetyössä kehitetty Arvioinnin suunnittelun työkalupakki, jota kielten ja viestinnän opettajat voivat hyödyntää oman arviointiosaamisen edistämisessä ja kehittämisessä myös jatkossa. 

Kirsi Saarinen
Englannin kielen lehtori, kielten ja viestinnän opettajien tiiminvetäjä
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -osaamisyksikkö
Tampereen ammattikorkeakoulu

Linkkejä ja lisämateriaalia

Professori Päivi Atjosen kotisivut – artikkeleita ja videoita

Atjonen, P. (2020). Opettajan arviointiosaaminen (Video 16 min)

CEFR and Language Assessment (Video 5 min)

An introduction to the 2018 changes to the CEFR (Video 3:42 min)

Arvioinnin ydinkäsitteitä

Arvioinnin ydinkäsitteiden äärellä (Video 16:26 min)

Evaluation and assessment (Video 8:10 min)

Palaute

Suomeksi

Atjonen, P. 2020. Palaute – Osa 1: Palaute-käsitteen määrittelyä ( Millaista on hyvä palaute? Mihin sitä tarvitaan? Mikä ero on feedback-, feedforward- ja feedup-käsitteillä?)

Ahlstrand, A. (2019). Sammakoita vai suitsutuksia – palautteen merkitys oppimiselle. Blogiteksti 24.10.2019.

Räihä, P., Mankki, V. & Samppala, K. 2019. Kirjallisen palautteen merkitys yliopisto-opiskelijalle. Yliopistopedagogiikka.

In English:

Stannard, R. 2018. How to give feedback when teaching online. (Video 10:51 min)

Watson, G. 2013. Characteristics of Good Student Feedback. (Video 4:38 min)

Hine, B. & Northeast, T. 2016. Using Feed-Forward Strategies in Higher Education. New Vistas, 2 (1). University of West London, 28–33.