Toivo opettajan työvälineenä: Mielihyvin duunissa -hankkeen valmennus

Toivo tulee meille näkyväksi toivottomuuden vastaanottamisen kautta – tarvitsemme selviytymistarinan, jonka avulla kykenemme näkemään toiveikkuutta omassa työssämme. Silloin joudumme pohtimaan, kuinka kohtaamme toisemme työpaikalla ja mitä tunteita tunnemme työssämme. Japanilaiset käyttävät tällaisesta tavasta ajatella termiä ichiko ichie – yksi hetki, yksi kohtaaminen. Ajattelutapa kannustaa vaalimaan jokaista hetkeä kuin kallista aarretta, tekemään havaintoja ja vaalimaan ihmissuhteita.

Pajulahden urheiluopisto sekä aurinkoinen, lämmin syksyinen sää loivat upeat puitteet, kun Mielihyvin duunissa -hankkeen yhteistyöoppilaitosten opettajat ja ohjaajat kohtasivat toisensa kaksipäiväisessä valmennuksessa teemalla Toivo opettajan työvälineenä.  Osallistujat pohtivat yhdessä kokemuksia mielen hyvinvoinnista ja sitä, miten mielen hyvinvointia tukevat menetelmät voidaan integroida oman oppilaitoksen arkeen. Samalla tutustuimme Mielihyvin duunissa -hankkeessa luotuun Mielen hyvinvoinnin pedagoginen osaaja -osaamismerkkiin (koostuu kuudesta mikromerkistä) ja valmennuksen aikana oli mahdollista suorittaa kaksi mikromerkkiä. Paikalla oli opetus- ja ohjausalan ammattilaisia ammattiopisto Tavastiasta, Spesiasta, Saimaan ammattiopistosta, Valkeakosken ammattiopistosta, koulutuskuntayhtymä Keudasta sekä Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Aloitimme yhteisen merkityksellisyyden pohtimisen Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijoiden Tarja Tikkasen ja Tuija Nissisen rennolla ja kevyellä lämmittelyllä tutustumalla toisiimme ja virittäytymällä päivän teemaan lempeyden korteilla, joiden avulla uskalsimme avata hieman sisimpäämme toisillemme ja olla hetkessä juuri sellaisia kuin olimme.  Loimme yhdessä turvallisen tilan ja ryhmän pelisäännöt, johon kuului luottamuksellisuus, ilo, rentous, läsnäolo sekä ehdoton kielto neuvoa, kuinka toisten tulisi olla tai sanoa. Mielenterveyden keskusliitolta on ilmestynyt hiljattain kurssiopas Uusi alku, josta löytyvät kaikki syksyn 2024 maksuttomat kurssit, koulutukset ja tapahtumat.

Tarja ja Tuija kuvasivat ihmisen jaksamista voimavara-akun avulla. Akku tarvitsee sekä latausta että kulutusta. Se kestää tilapäisiä kulutushuippuja, mutta useita viikkoja kestävä yhtäjaksoinen kulutus vaatii ylimääräistä lepoa ja virkistymistä. Aika ajoin on hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka täynnä oma voimavara-akku on juuri nyt.

Työhön ryhtyminen ja työstä irrottautuminen vaatii myös tietoista suunnittelua. Rentoutumiselle pitäisi löytää säännöllisiä hetkiä. Rentoutuminen tarkoittaa sitä, että tekeminen ei vaadi meiltä fyysisiä eikä älyllisiä ponnisteluja. Työn tekemisen merkityksellisyys tulee tietystä määrästä autonomiaa eli vapaudesta tehdä omia päätöksiä ilman tiukkoja aikatauluja. Kuinka usein tämä on mahdollista omassa työssäsi?

Pohdimme myös sitä, kuinka sanoa ei. Ihmiselle on tyypillisesti vaikeampaa sanoa ei kuin kyllä. Ein sanominen edellyttää kehollista ja äänellistä jämäkkyyttä, mutta sen voi sanoa loukkaamatta toista. Joskus tähän tarvitaan pienen aikalisän ottamista, mutta on hyvä opetella sanomaan ei niin, että siinä tulevat esiin toiveet, arvostus ja rehelliset perustelut. Kun sanomme jollekin asialle ei, sanomme jollekin toiselle asialle kyllä. Pelkästään muiden ehdoilla eläminen uuvuttaa eikä tee kenellekään hyvää. Siksi on hyvä opetella tervettä itsekkyyttä. Tähän kaikkeen liittyen teimme pienissä ryhmissä reseptin arvostavaan kohtaamiseen. Päivän päätteeksi rentouduimme ulkoilemalla, uimalla ja saunomalla – ja tietenkin syömällä hyvin ja kiireettömästi.

Seuraavana päivänä Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajat Tarja Juurakko-Koskinen ja Jukka Kemppi esittelivät osaamismerkin ”Oman mielen hyvinvoinnin vahvistaja”. Mietimme, miten tunnistaa mielen hyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyviä arvoja ja eettisiä periaatteita, mikä on opettajan rooli opiskelijan mielen hyvinvoinnin tukemisessa ja millaisia keinoja meillä on omien voimavarojemme ja minäpystyvyytemme vahvistamiseen sekä toivon ylläpitämiseen ammattilaisena.  Tätä varten lähdimme kävelylle Pajulahden kauniiseen luontoon, seuran ja reitin kukin sai valita oman mielensä mukaan. Pohdimme mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Millaisia onnistumisen kokemuksia sinulla on viime aikoina ollut? Mitä asiaa haluat edistää elämässäsi? Mitä kaipaisit lisää, jotta voisit vahvistaa mielen hyvinvointiasi? Otimme kuvia asioista ja maisemista, jotka kiinnittivät huomiomme, liikuttivat tai koskettivat jollakin tavalla ja peilasimme niitä edellä esitettyihin kysymyksiin. Näistä kuvista koostimme itsellemme hyvän mielen aarrekartan.

Tutkimme myös osaamismerkkiä ”Hyvällä mielellä työelämään saattaja”. Tavoitteena on tunnistaa keinoja, joiden avuilla voidaan tukea opiskelijan siirtymistä työelämään, vahvistaa opiskelijan minäpystyvyyttä ja auttaa tunnistamaan oma osaamisensa ja voimavaransa sekä ohjata opiskelijaa urasuunnittelussa. Tutustuimme teemaan rannalla lautapelin ja mölkyn avulla. Lopputuloksena oli opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattu kuvaus keinoista, joiden avulla voi vahvistaa opiskelijan minäpystyvyyttä, tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita, suuntautua kannustavan ohjauksen avulla tulevaisuuteen sekä opetella pitämään huolta oman mielen hyvinvoinnista.

Kaksipäiväisen leirin jälkeen jaoimme yhteisesti ajatuksen siitä, miten tärkeää on joskus saada irrottautua omasta tavanomaisesta työpäivästä, vaihtaa paikkaa ja tekemisen tapaa, antaa ajatuksilleen aikaa ja tavoittaa sitä kautta merkityksellisyyden kokemus. Rento mieli on luova mieli. Lämmin kiitos yhteisistä inhimillisistä kohtaamisista!

Teksti ja kuvat
Jukka Kemppi, lehtori, TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Mielihyvin duunissa -hanke kasvattaa työnantajien, oppilaitosten ja työterveyshuollon osaamista nuorten työntekijöiden mielenterveyden ja työkyvyn tukemisessa erilaisin menetelmin. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama ja TAMK on yksi sen osatoteuttajista.