Yhteisopettajuudesta tukea ja tehokkuutta 

Kansallisen PrepProg – Vieraskielisen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen kehittäminen -hankkeen tarkoitus oli rakentaa englanninkielinen korkeakouluopintoihin valmentava kokonaisuus. Projektin koordinaattorina toimi Karelia, ja partnereina XAMK, LAB, Metropolia, OAMK, Savonia, TAMK, TurkuAMK ja Arcada. Hankkeen rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen toteutusaika oli syksy 2022 – kevät 2024.

Hankkeen tavoitteena oli tukea pilotin avulla Suomessa olevia ukrainalaisia hakeutumaan Suomessa tarjottaviin englanninkielisiin ammattikorkeakouluopintoihin. Hankkeessa tehty koulutus koostui 60 ETCS-opintopisteestä, ja se sisälsi opintoja niin Suomessa opiskelemisesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta kuin myös suomen, ruotsin, ja englannin kielestä sekä matematiikasta. Hakijat valitsivat jo hakuvaiheessa opintopolkunsa, joita olivat sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja tekniikan ala. Mikäli hakijalla ei ollut vielä selvää käsitystä siitä, mikä häntä kiinnostaisi tulevaisuudessa, hän saattoi valita ns. yleisen polun. Tämä artikkeli keskittyy englannin opettamiseen hankkeessa.

Miksi ja miten yhteisopettajuutta?

PrepProg-hankkeessa tehtiin materiaaleja ja kursseja, joita voitaisiin käyttää myös jatkossa. Tämän vuoksi tuntui luonnolliselta kehittää opintojaksojen materiaaleja alusta asti yhdessä koko englannin tiimin kanssa. Materiaalien tekemiseen osallistui aktiivisesti kymmenkunta opettajaa eri ammattikorkeakouluista.

Opetussuunnitelmassa oli kaikille opiskelijoille kaksi englannin kurssia. Näistä ensimmäinen oli kaikille opiskelijoille yhteinen ”Improving your English from B1 to B2”, ja toinen alakohtainen, joka keskittyi joko liiketalouteen, sosiaali- ja terveysalaan, tai tekniikkaan. Yleisellä ryhmällä oli myös oma kurssinsa.

Ensimmäisen, Improving your English from B1 to B2 -kurssin sisällöt ja materiaalit toteutettiin koko tiimin voimin. Valitsimme teemoiksi mm. opiskelun Suomessa, akateemisen kirjoittamisen, sekä kulttuurienvälisen viestinnän. Mukana oli myös paljon kieliopin kertausta. Aiheet jaettiin opettajien kesken ja jokainen opettaja tai opettajapari oli vastuussa tietyistä aiheista.

Ensimmäisen englannin kurssin kesto oli 13 viikkoa, ja se koostui kahdesta kolmen oppitunnin verkkotapaamisesta viikoittain. Kurssi oli varsin työläs opettajille, sillä tapaamisia opiskelijoiden kanssa oli todella paljon. Opiskelijat jaettiin heti opintojen alussa neljään ryhmään aloittain, ja tätä samaa jakoa käytettiin myös englannin kursseilla. Jokaisella ryhmällä oli kaksi tai kolme opettajaa.

Koska kurssit opetettiin kokonaan verkossa, halusimme mukaan sekä itsenäistä opiskelua että yhteistoiminnallisuutta ja ryhmäytymistä heti alusta alkaen. Osa opettajatiimeistä opetti vuorokerroin, osa taas yhtä aikaa vuorotellen saman opetuskerrankin aikana.

Ainakin yhdessä opettajatiimissä oli mukana opettaja, jolla oli osaamista myös venäjän ja ukrainan kielistä. Tämä osoittautui erittäin suureksi vahvuudeksi, sillä vaikka opiskelijoiden lähtötaso olikin B1 (CEFR asteikolla), oli monilla heistä vaikeuksia ymmärtää nimenomaan kieliopillisia eroja englannin ja ukrainan välillä. Oli myös huomattavaa, että vuorovaikutus verkkotunneilla oli sujuvaa ja keskustelevampaa, kun paikalla oli kaksi opettajaa. Tämä osaltaan saattoi laskea opiskelijoiden kynnystä käyttää englannin kieltä ja osallistua keskusteluihin oppituntien aikana.

Tiimiopettajuuden kokemuksia ja hyviä käytänteitä

Tiimiopettajuus kevensi opettajan henkistä kuormaa, sillä oppitunteja ei välttämättä tarvinnut perua tai järjestellä uudelleen esimerkiksi yhden opettajan sairastuessa. Opetuskertoja pystyttiin myös jakamaan toisinaan asiantuntijuuden ja henkilökohtaisten vahvuusalueiden mukaan.

Yleisesti ottaen yhteisopettajuus sai paljon kiitosta, ja etenkin joustavuus koettiin yhteistyön eduksi. Kun mukana oli useampia opettajia, jotka tiesivät mitä kurssilla oli tarkoitus opettaa, oli sekä helpompi sijaistaa toista tarpeen vaatiessa, että oppia itse ja saada uusia ideoita jaetuista opetusmateriaaleista. Parhaimmillaan yhteisopettajuus toi hankkeen aikana monipuolisia lähestymistapoja verkko-opetukseen ja sen kehittämiseen, ja antoi hienoja mahdollisuuksia verkostoitua kansallisesti muiden ammattikorkeakoulujen englanninopettajien kanssa.  

Kirjoittajat

Marianna Leikomaa, Tampereen ammattikorkeakoulu
Mikko Palasvirta, Metropolia
Heidi Vartiainen, Karelia