Opinto-opas 2009-2010 |
|||||
| Perus | Pori | KV | Jatko | Avoin | |
|
|
|
|||||||||||||||||
Kieliteknologia, 25 op |
Aineopinnot
Alpo Värri, Konsta Koppinen
- Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle erityisvalmiuksia puhutun ja kirjoitetun kielen tietokonekäsittelyn suunnittelemiseksi.
Pakollisena esitietona on opintojakso SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät ja suositeltavana SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellutukset. ( Pakollinen )
Pakollisena myös Helsingin yliopiston Kieliteknologian johdanto (CLT140) 6 op. Suoritettavissa verkkokurssina.
| Opintojakso | Opintopisteet | Vaihtoehtoisuus | Vuosikurssi |
| MAT-41176 Theory of Automata | 5 op | 1 | III |
| MAT-41180 Formaalit kielet | 6 op | 1 | III |
| SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen | 4 op | III | |
| SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät | 2 op | III | |
| SGN-4106 Speech Recognition | 5 op | III | |
| SGN-4507 Speech Recognition Laboratory | 3 op | III | |
| Yhteensä | 25 op |
1. MAT-41176 Automaattiteoria ja MAT-41180 Formaalit kielet ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ne järjestetään vuorovuosin.
Myös valtakunnallisen kieliteknologian verkoston kursseilla voi täydentää Kieliteknologian opintoja, mm. Tampereen yliopistosta. Lista kursseista löytyy linkin http://forums.csc.fi/kitwiki/pilot/view/KitWiki/KitVerkosto kautta.
Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25)
| Opintojakso | Opintopisteet | Vuosikurssi |
| KIE-3446 Introduction to General Linguistics | 3 op | III |
| MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit | 6 op | IV |
| OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja | 5 op | III |
| SGN-2806 Neural Computation | 5 op | IV |
| SGN-4051 Puheenkoodaus | 4 op | III |
| SGN-5306 Knowledge Mining | 3 op | IV |
| Yhteensä | 26 op |
Kieliteknologialla tarkoitetaan teknologioita joiden avulla voidaan käsitellä luonnollista kieltä. Kieliteknologiaa sovelletaan mm. puheentunnistuksessa, puhesynteesissä, tiedonhaussa, automaattisessa kielen kääntämisessä ja tekoälyn tutkimuksessa. Luonnollisen kielen tuottaminen ja ymmärtäminen on huomattavan monimutkainen ja laaja-alainen prosessi huolimatta sen näennäisestä helppoudesta ihmisille. Se kattaa menetelmiä useista eri tieteenaloista kuten akustiikasta, kielitieteestä, psykologiasta ja tietotekniikasta. Erityisesti kieliteknologian vaatima laaja-alaisuus heijastuu kieliteknologian opinnoissa, joita on mahdollista suorittaa useassa eri yliopistossa. Kieliteknologia on verrattain nuori ala jossa on vielä runsaasti mahdollisuuksia syvälliseen perustutkimukseen mutta joka tästä huolimatta tarjoaa myös lukuisia toimivia ja käytännönläheisiä sovelluksia. Muissa yliopistoissa tarjottavien kieliteknologian kurssien suorittaminen on erittäin suositeltavaa, sillä niissä on tarjolla sellaista alan tietämystä, jota TTY:n kursseissa ei ole. Esimerkiksi Tampereen yliopiston kurssitarjonta löytyy web-osoitteesta: http://www.info.uta.fi/kieliteknologia/perusteet.htm. Valtakunnallisen kieliteknologian verkoston ohjeita löytyy osoitteesta http://forums.csc.fi/kitwiki/pilot/view/KitWiki/KitVerkosto. Muiden yliopistojen kieliteknologiakursseille hakeudutaan JOO-menettelyn kautta, lisätietoja http://www.joopas.fi