|
Voimalaitos- ja polttotekniikka, 30 op |
Syventävät opinnot
Risto Raiko, Antti Oksanen
- Antaa opiskelijalle hyvä voimalaitos- ja polttotekniikan tuntemus.
- Antaa valmiudet diplomityön tekoon.
- Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
- Antaa pätevyys energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Opintokokonaisuus | Opintopisteet | P/S |
Talotekniikka | 24 op | Pakollinen |
Energiatekniikka | 25 op | Pakollinen |
Säätötekniikka | 25 op | Pakollinen |
Energia- ja prosessitekniikka | 26 op | Pakollinen |
Konstruktiotekniikka | 25 op | Pakollinen |
Sähkövoimajärjestelmät | 25 op | Pakollinen |
Talotekniikan aineopintokokonaisuutta on täydennettävä opintojaksoilla ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ja ENER-2060 Teknillinen termodynamiikka tai vastaavilla tiedoilla. Muiden aineopintojen pohjalta jatkettaessa ainakin energiatekniikan ja termodynamiikan perusteiden (esim. opintojaksot ENER-2010 ja ENER-8010) riittävä hallinta on oleellista. ( Suositeltava )
Opintojakso | Opintopisteet | Vuosikurssi |
ENER-6010 Polttotekniikka | 5 op | III |
ENER-8200 Höyrytekniikka | 5 op | III |
Yhteensä | 10 op |
Valittava vähintään 16 pisteen edestä opintojaksoja
Opintojakso | Opintopisteet | Vaihtoehtoisuus | Vuosikurssi |
ENER-4040 Kitkallinen virtaus | 4 op | 1 | III |
ENER-6700 Reaktiiviset virtaukset I | 7 op | 1 | IV |
ENER-6750 Reaktiiviset virtaukset II | 5 op | 1 | IV |
ENER-6900 Biopolttoaineiden konversioprosessit | 5 op | 3 | IV |
ENER-8100 Energiatalous | 5 op | 2 | III |
ENER-8220 Ydinvoimalaitokset | 4 op | 3 | IV |
ENER-8240 Voimalaitostekniikka | 5 op | 2 | III |
Yhteensä | 35 op |
1. Pakollisia polttotekniikan painotuksessa
2. Pakollisia voimalaitostekniikan painotuksessa
3. Pakollisia voimalaitostekniikan painotuksessa, keskenään vaihtoehtoiset
Kaikki muut ENER-alkuiset opintojaksot ja oheisessa listassa mainitut Opiskelija voi hakea JOO-opinto-oikeutta Teknillisen korkeakoulun tai Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydinenergiatekniikan opintojaksoille. Opintojaksovalinnoista tulee keskustella opintokokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa ennen JOO-hakemuksen jättämistä.
Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30)
Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: - polttotekniikka - voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Jos opiskelija haluaa saada kattavat tiedot sekä energian tuotannosta että sähkövoimatekniikasta kannattaa Voimalaitostekniikan syventäviin opintoihin yhdistää Sähkövoimajärjestelmien, 25 op, aineopinnot tai aineopintojen ja syventävien opintojen yhdistelmä Sähkövoimatekniikka, 25 op, ja Sähköenergia, 30 op.