Periodit
(1.9.2010
– 22.10.2010)
(25.10.2010
– 17.12.2010)
(10.1.2011
– 4.3.2011)
(7.3.2011
– 13.5.2011)
Pääaineopiskelijoille tarkoitettu pakollinen kurssi, joka avaa historian opinnot.
Max. 40 opiskelijaa. Etusija pääaineopiskelijoilla.
Kurssi koostuu seuraavista osista:
Luennot; oheiskirjallisuus; harjoitustehtävä (palautus 25.10); vapaaehtoinen opintoretki; tentti (luennot ja oheiskirjallisuus) 29.10., sekä palauteluento 12.11.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Kurssi on pakollinen historian pääaineopiskelijoille.
Pakollinen kurssi proseminaariin tulijoille. Tämä kurssi on suoritettava ennen proseminaaria, samana syksynä kuin proseminaari aloitetaan. Ilmoittautuminen ensimmäisellä luennolla.
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/tiedonhankintakurssinohjelmasyksy2010.pdf
Digitaalisia Suomen historian aineistoja netissä 30.9.2010
Prof. Hanhimäen PPT 4.10: Lähteet kotikoneella - Historialliset dokumentit internetissä.
Ilmoittautuminen ensimmäisellä luennolla 9.9.
Historiatieteen laitoksella toimii uuden ajan alun (1500-1800) teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä. Kaikki opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä varttuneemmatkin tutkijat, jotka haluavat keskustella aikakauden kysymyksistä, ovat tervetulleita tapaamisiin.
UUDET JÄSENET OVAT TERVETULLEET! Ryhmän tarkoituksena on tukea kaiken tason opinnäytetyöskentelyä proseminaarista alkaen. Ryhmässä käsitellään erityisesti graduun liittyviä työpapereita, suunnitelmia, gradun osia jne.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo ensimmäisistä lukukausista lähtien, mikäli keskiaikaan liittyvä tutkimusaihe kiinnostaa, niin yleisen eurooppalaisen kuin Suomen keskiajan puolelta. Tarpeen mukaan järjestetään myös keskiajan tutkimuksen metodisiin ja teoreettisiin lähestymistapoihin liittyvää koulutusta.
Ryhmän puitteissa on tehty säännöllisesti ekskursioita Suomen keskiajan kohteisiin sekä opintomatkoja ulkomaille.
Istunnot jatkossa tiistaisin klo 16-18.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä ei ole pidemmälle edistyneiden opiskelijoiden klubi, vaan avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Viime vuosina mukana on ollut opiskelijoita ja tutkijoita ensimmäisen vuoden opiskelijoista proseminaaritöiden tekijöiden kautta jatko-opiskelijoihin ja tohtoreihin.
Ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten proseminaaritöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintoviikkoja eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja klassiselle maaperälle.
Kevään 1. istunto 10.2. klo 16. Tapio Tyllilä: Amfiteatteri paikkana (gradun luku)
Ryhmän yhteydessä alkaa 27.1. lukupiiri, jossa käsitellään kirjaa Inventing Ancient Culture: Historicism, periodization and the ancient world (ed. M. Golden & P. Toohey), Routledge 1997.
Hämeen linna -ryhmä on tarkoitettu kaikille niille, jotka tutkivat Hämeen linnaa ja sen ympäristöä (laajasti ajatellen) minä aikakautena tai minkä teeman kautta tahansa.
Ensimmäinen kokoontuminen ke 30.9 klo 15 Patinan huoneessa (B2050).
Verkkokurssi.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2010 kursseille alkaa pe 27.8.2010 klo 12.00 ja päättyy pe 10.9.2010 klo 12.00..
Kurssilla tutustutaan keskiajan ja uuden ajan alun erilaisiin sukupuolikäsityksiin ideoiden ja käytännön elämän tasolla. Käsiteltäviä teemoja ovat sopiva käytös, perhe, talous, laki ? uskonnon kautta nähtyinä ja koettuina. Kurssilla jaetaan lisämateriaalina alkuperäistekstejä joiden tulkintojen kautta teemoja tarkastellaan. Lisäksi opiskelijoiden tulee tutustua teokseen Katajala-Peltomaa & Toivo: Noitavaimo ja neitsytäiti. Naisten arki keskiajalta uudelle ajalle. Atena 2009.
Kurssi suoritetaan esseellä, jonka aiheesta on sovittava opettajien kanssa.
Kurssille mahtuu 25 opiskelijaa, jotka valitaan ennakkoilmoittautumisen perusteella. Ennakkoilmoittautuminen nettiopsussa 5.9.mennessä.
Uskonto ja maailmankuva -teemaopintojen syventävä erikoiskurssi. Korvaavuus myös HISOA2.
Kurssilla perehdytään maailmankuvan historiallisen tutkimuksen metodeihin. Maailmankuva tarkoittaa tällä kurssilla maailmaa koskevien, enemmän tai vähemmän reflektoitujen käsitysten kokonaisuutta. Maailma taas tarkoittaa kaikkea, mikä on historian saatossa saattanut olla inhimillisen käsittämisen kohteena: käsitysten kirjo ulottuu mm. luonnosta yhteiskuntaan ja kulttuuriin, olosuhteista aatteisiin ja uskontoihin.
Prof. Hietalan intensiivikurssi Roomassa. Kurssista tiedotetaan syyskauden alussa erikseen. Ensimmäinen kokoontuminen keskiviikkona 22.9.kello 10-16 ja toinen kokoontuminen keskiviikkona 13.10. klo 10-13. Päätalo ls. A31.
JOHDATUS TALOUSHISTORIAN TEEMOIHIN
16 h, 1. periodi.
22.9. (16-18, 2 h)
Mitä taloushistoria on? Taloushistoriallisen tutkimuksen metodeista ja lähtökohdista.
PROFESSORI PERTTI HAAPALA/TAMPEREEN YLIOPISTO
29.9. (16-18, 2h)
Johdatus liiketoimintahistoriaan
PROFESSORI JARI OJALA/JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
6.10. (16-19, 3 h)
Tekniikan historia ja talouselämän historia
PROFESSORI PANU NYKÄNEN/AALTO YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU
13.10. (16-19, 3 h)
Työttömyyden historia Suomessa
FT, TUTKIJA JARMO PELTOLA, TAMPEREEN YLIOPISTO
20.10. (16-19, 3 h)
Teollisen yhteiskunnan loppuaikoja etsimässä. "Jälkiteollistumisen" käsite ja ilmiö
FM, TUTKIJA (VÄITÖSOPISK.) KEIJO RANTANEN, TAMPEREEN YLIOPISTO
27.10. (16-19, 3h)
Ei luentoa
3.11. (16-19, 3h)
Johdatus maailman taloushistoriaan
PROFESSORI JUHA-ANTTI LAMBERG/AALTO YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Kurssin suorittaminen:
- edellytetään läsnöoloa (poissaolo korvataan täydentävillä tehtävillä);
- suoritusmuoto: kommentoiva essee (6-8 liuskaa, á 2 000-2 500 merkkiä/liuska) annettujen 2-3 aiheen pohjalta. Esseen palautus 30.11.2010 mennessä (ehdoton);
- esseet lukee Tuula Hockman
Ei ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuminen ensimmäisellä luennolla.
Poikkeukset:
Sosiaalihistorian teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä on tarkoitettu historian pää- ja sivuaineopiskelijoille. Ensisijaisesti ryhmä keskittyy 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Ryhmä kokoontuu erikseen ilmoitetusti 1-2 kertaa kuukaudessa.
Ollin Klubissa vierailevat luennoitsijat käsittelevät politiikan ja diplomatian historiaa ja transatlantisia suhteita. Luentojen pääasiallinen kieli on englanti. Kurssin suoritustapa on luentopäiväkirja tai essee sopimuksen mukaan.
Kurssin ohjelma julkistetaan syyskuun aikana.
Opiskelija voi valita kymmenen (10) vierailuluentoa tai sopia erikseen opetusamanuenssin kanssa suoritukseen sopivista luennoista. Luennoista laaditun hyväksyttävän luentopäiväkirjan jättämällä saa 2 op.
Ilman eri sopimista tähän kohtaan käyvät Ollin klubin vierailuluennot, NAMin vierailuluennot, Historiatieteen ja filosofian laitoksen vierailuluennot sekä Tampereen Historiallisen Seuran kuukausiesitelmät.
HUOM! Samaa luentopäiväkirjaa tai luentoa EI voi käyttää kahteen kertaan, eli esim. laatimalla luentopäiväkirjan yhdestä luennosta ja suorittamalla erikseen koko luentosarjan.
Verkkokurssi. HUOM! Ilmoittautumisaika jo 1.6.2010-29.8.2010. Kurssi alkaa 30.8.
1.6.2010-29.8.2010
Verkkokurssi
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2010 kursseille alkaa pe 27.8.2010 klo 12.00 ja päättyy pe 10.9.2010 klo 12.00.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
E-learning course
Enrolment starts on August 27. at 12.00 and ends September 10. at 12.00.
E-learning course
Enrolment starts on August 27. at 12.00 and ends September 10. at 12.00.
Huom! Kaikkiin seminaareihin ilmoittautuminen toukokuussa 2010. Tästä ilmoitetaan toukokuussa.
Marjatta Hietalan opiskelijoiden pro gradu -ryhmän syksyn ensimmäinen kokoontuminen keskiviikkona klo 16-18.
Ryhmän ensimmäinen tapaaminen ma 4.10. klo 13.15, huone B2077. Tervetuloa!
Pro gradu -ryhmä on suunnattu kansainvälisen politiikan historiasta gradua tekeville tai tästä aiheesta gradua suunnitteleville opiskelijoille.
Ryhmästä kiinnostuneita pyydetään ottamaan sähköpostitse yhteyttä opettajaan.
Luentosarja on johdatus Suomen historian tutkimukseen ajalta ennen 1800-lukua. Näkökulma on kansainvälisten ja eritoten eurooppalaisten yhteyksien merkitys kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa sekä se, miten talous- ja kulttuurimaantieteen rajat ja rakenteet ovat ohjanneet ihmisiä - ja miten ihmiset ovat päätöksillään ja toiminnallaan muuttaneet maantieteen ja talouden ehtoja. Kurssi tarjoaa perustiedot Suomen alueen ja sen ihmisten historiasta esihistoriasta Ruotsin vallan ajan loppuun (1809). Kurssi johdattaa joidenkin tärkeimpien historiallisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja esittelee erilaisten lähtökohtien metodologisia mahdollisuuksia, näkökulmien käänteitä sekä niiden taustaa.
Kurssin suorittaminen edellyttää, että opiskelija tuntee aikakauden tapahtumahistorian. Tapahtumahistorian perusasioita ei juurikaan kerrata luennoilla vaan niiden tuntemus on hankittava viimeistään kurssin aikana lukemalla esimerkiksi seuraavia teoksia: Haapala, Pertti & Toivo, Raisa Maria, Suomen historian kartasto (2008, 6-83) SEKÄ Vahtola, Jouko, Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin (2003, 9-244). Myös teos Virrankoski, Pertti, Suomen historia (Ensimmäinen osa, 2001, 17-403) käy hyvin luettavaksi, vaikka on hiukan työläämpi. Teosten lukemisesta saa ohjeita luennolla.
Kurssin Moodle-alue osoitteessa
https://learning.uta.fi/course/view.php?id=4464
Kurssiavain annetaan luennolla.
Poikkeukset:
Kurssiin kuuluu luentoja ja harjoituksia. Syksyn harjoitusryhmissä tehdään kirja-arvostelu, jonka pohjalta käydään keskustelu opponentin ja respondentin välillä. Jokainen opiskelija sekä puolustaa valitsemansa teoksen lähtökohtia ja väitteitä, sekä kristisoi toisen opiskelijan valitsemaa teosta. Keväällä laaditaan laajempi essee, joka käsitellään pienryhmissä.
Luentosarja kuuluu Uskonto- ja maailmankuva -teemaan.
Kurssilla tutustutaan erilaisiin 1800- ja 1900-luvun lähdeaineistoihin ja käytetään niitä osana tutkimusta.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti historian pääaineopiskelijoille, jotka ovat opinnoissaan vähintään proseminaarivaiheessa. Kurssille otetaan 12 opiskelijaa sähköisen ilmoittautumisen perusteella. Kurssille hakevan tulee sekä varautua tekemään työtä opetustuntien ulkopuolella että olemaan tiiviisti läsnä.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Course can be used as part of the Uskonto ja maailmankuva -theme.
Exceptions:
The course explores number of issues central for the understanding of the Stalin's regime - the origins of the terror, the beginning of the Second World War and the ideological/cultural underpinnings of Stalinism. The key question which we are going to address is that of the degree to which Communist regime was able to mobilize support of Soviet population and the means it was using in order to achieve it. Politics of terror and politics of culture will be considered as two parallel and interdependent strategies of gaining such support. The course is based on newly published archival sources and presents a discussion of recent historiography of Soviet history. Students are expected to produce papers discussing the themes of the seminar.
The main themes of the course are the following:
- The problem of totalitarianism and the origins of Stalinism. Recent historiography of Soviet history. The problem of archives. The concept of totalitarianism: history, promises and limitations. Three projects for the twentieth century: liberal democracy, fascism and communist. Nazism and Stalinism: what did they have in common?
- Stalinism: organization of power. The making of the Stalin's regime. Everyday administration in 1930s. The Red Army and the party-state. Stalinism in Russian regions. Stalinist elites: fathers, sons and the origins of terror.
- Stalinism: mobilization of support and the forms of protest. Cui prodest? Social mobility and forms of socialization. Stalinism and nationalism. A society organized for war? Was there any space for public protest? Was there any space for privacy? "Soviet subjectivity" under debate.
- The politics of terror. Recent historiography of Goulag. Numerical estimates. Whom should we count as victims? The logic of terror (if any). The key question - how could it happen? What does terror reveal about human condition? The task of a moral history.
- Assessing the efficiency of the Soviet System: the debate of the origins of the Second World War. Recent historiography of the war. The role of the war for the making of the Soviet system. Did Stalin plan a preventive war? Why did the Red Army surrender in 1941? War and terror: the experience of the extreme.
- Stalinism as a form of thought. Stalinism in the light of the 'linguistic turn'. Framing the mind: reading the "Short Course". Stalin and intelligentsia. Mass culture in the age of terror.
- Stalinism after Stalin. The dismantling of Stalinism and its limits. The concept of the "cult of personality". A Neo-Stalinist state? Stalinism worldwide: is communism without terror possible? "Stalinism in its time": the problem of comparison in history.
The course is organized in cooperation with Aleksanteri Institute's Russian and East European Master's School.
Enrollment via NettiOpsu
Sivuaineopiskelijoille tarkoitettu verkkokurssi.
Kurssin Moodle-alue osoitteessa https://learning.uta.fi/course/view.php?id=4467
Kurssiavain annetaan ensimmäisellä luennolla.
Ensimmäisellä luennolla. Siellä kerrotaan myös kurssin Moodle-alueen avain.
Kurssi pyrkii nykymaailman ymmärtämiseen selvittämällä, miten nykytilanteeseen on päädytty ilmiöiden ja prosessien yhteensattumisen tuloksena.
Luento-osuus on 3 opintopisteen laajuinen. Moodle-alueen kurssiavain annetaan ensimmäisellä luennolla.
Loput 4 opintopistettä suoritetaan joko kirjatentillä tai kirjoitelmalla.
Ryhmä kokoontuu jälleen tammikuussa 2010. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Kurssia jatketaan mahdollisesti IV periodille tarpeen mukaan.
Luennot ja harjoitukset yht. n. 32 h, järjestetään periodin III-IV aikana. Kurssille otetaan ennakkoilmoittautumisen mukaan noin 20 opiskelijaa.
Kurssi suoritus koostuu temaattisesta esseestä, visualisointiharjoituksesta sekä läsnäolosta luennoilla ja harjoituksissa. Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa. Jos et pysty osallistumaan luennoille ja harjoituksiin ÄLÄ ilmoittaudu kurssille.
Luennot ja harjoitukset maanantaisin ja tiistaisin klo 10-12 ajalla 11.1-19.4 (kt. tarkemmat päivät alta). Harjoitustöiden purku ma-ti 18-19.4. klo 9-13.
Kurssin alustava ohjelma
Historian visualisointi (HISOA1C) 5 op
Ti 11.1 Kurssin aloitus. Historiallinen kartografia (Aino Katermaa)
Ma 17.1 Karttaharjoituksia (Katermaa)
Ti 18.1 Kartan piirtäminen (Katermaa)
Ma 24.1 Valokuvan käyttö historiantutkimuksessa (Jouni Keskinen)
Ti 25.1 Prof. Marjatta Hietala: Historia karttoina (Helsingin historiallinen kartasto)
Ma 31.1 Kuvankäsittelyn perusteita, Photoshop (Keskinen)
Ti 1.2 Kuva-arkiston käyttö, vierailu Vapriikin kuva-arkistoon (Museoamanuenssi Riitta Kela)
Ma 7.2 Kuvankäsittelyn perusteita II, Photoshop (Keskinen)
Ti 8.2 Tutkija Iina Kohonen: Muokattua ja manipuloitua - mitä valokuvat voivat kertoa vallinneista ihanteista?
Ma 14.2 Projektipäällikkö Kimmo Antila: Kuvallisuus näyttelyssä (Vapriikki)
Ti 15.2 FM Jouko Keski-Säntti: Historiateoksen kuvitus ja kuvatoimittaminen
Ti 22.2 Tilastojen esittäminen (Katermaa)
Hiihtoloma
Ma 7.3 Powerpoint-kritiikkiharjoitus (mikroluokka, Katermaa & Keskinen)
Ti 8.3 Powerpoint-harjoituksen purku (Katermaa & Keskinen)
Ma 14.3 Powerpoint- ja Photoshop-harjoitus (mikroluokka)
Ti 15.3 FT Irja Pietilä: Puheen kuvittaminen
Ma 11.4 Vastaanottoja tarpeen mukaan (Katermaa & Keskinen)
Ti 12.4 Vastaanottoja tarpeen mukaan. Harkkatöiden palautus -24.00
Ma 18.4 Harjoitustöiden purku I 9-13
Ti 19.4 Harjoitustöiden purku II 9-12
Ke 20.4 Temaattisten esseiden kalmatovi
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Kurssi on tarkoitettu historian pääaineopiskelijoille, jotka ovat osallistuneet Johdatus talousteemaan -kurssille syksyllä 2010.
Kurssille ilmoittaudutaan lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen tuula.hockman [ät] uta.fi 15.12. mennessä.
David Harveyn luennoilla perehdytään Marxin Pääomaan. Kurssin runkona toimivat Harveyn luennot Pääoman ensimmäisestä osasta (http://davidharvey.org/reading-capital). David Harvey on luennoinut lähes 40 vuotta Pääomasta ja on tällä hetkellä kansainvälisesti tunnetuimpia Marx-tutkijoita. Harvey toimii tällä hetkellä professorina City University of New Yorkissa (CUNY) ja toimii The Center for Place, Culture and Politics -keskuksen johtajana.
Kurssi koostuu 15 kokoontumiskerrasta, jotka kestävät 3 tuntia. Luentosarjan aluksi on yleinen johdatus Marxin ajatteluun ja marxismin kontekstualisointia nykyaikaan. Varsinaisilla luennoilla katsotaan kahden tunnin mittainen Harveyn pitämä Pääoma-luento, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä luennon teemoista.
Kurssia tukee perehtyminen Pääomaan Harveyn luentojen rinnalla.
Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen + essee tai oppimispäiväkirja (7-10 liuskaa)
Kurssille otetaan 30 opiskelijaa.
Poikkeukset:
Verkkokurssi
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2011 kursseille alkaa ma 3.1.2011 ja päättyy ke 12.1.2011.
Verkkokurssi
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2011 kursseille alkaa ma 3.1.2011 ja päättyy ke 12.1.2011.
Verkkokurssi.
Kurssin korvaavuudesta syventäviin opintoihin (esim. HISOS1A tai HISOS3) sovittava professorin kanssa.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2011 kursseille alkaa ma 3.1.2011 ja päättyy ke 12.1.2011.
Lukupiirissä tutstutaan antiikin historian tutkimuksen keskeisiin teemoihin. Piirissä käsitellään kirjaa P. Toohey & M. Golden (eds) Inventing ancient culture: historicism, periodization and the ancient world (Routledge 1997).
Kirja löytyy osin google booksista: http://books.google.fi/books?id=1YG7SABrnUkC). Opiskelijoita ei velvoiteta hankkimaan kirjaa itse, joskin tämä on suositeltavaa.
Kurssille otetaan 8 opiskelijaa. Mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin paikkoja, ensisijaisesti valinnassa katsotaan opintoviikkomäärää historiassa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The course aims at examining the problem of dramatic transformations in attitudes towards the Soviet past undergone by the Russian society since 1985 till nowadays. Representations of Stalinism and that of Soviet regime have diverged over this period from a predominant radical denial of "everything Soviet" manifested in the heated public debates and wages of public revelations of Stalinism and the Soviet terror (1986-1991) to a sudden loss of interest in and an ignorance of the Soviet heritage (1992-1997) followed by the mass nostalgia for the Soviet times, revisionism and glorification of Stalinism (1999-2009). Alongside these transformations, debates on the Soviet past have moved to the very center of internal affairs and foreign politics. The course will consider the theoretical problems that this process in the Russian historical memory poses to the memory studies.
- Introduction: History and memory as related concepts. Origins of historical memory studies, their place and role in the XX century historiography. How historical memory is transmitted: collective memory, memory of social groups or individual historical memory? Sources to study historical memory: oral history, life story, opinion polls, fiction.
- Ideology of the Soviet intelligentsia (1960-1980ss). Debates over Stalinism during perestroika. Representations of the West and "market discourse" in mid-90s.
- Concept of totalitarianism and its role in the discourse over the Soviet past. The comparison of German and Soviet totalitarianism and its influence over perception of Stalinism in post-Soviet Russia.
- Soviet myth of the "Great Patriotic War" (1941-1945) and its role in the historical memory of Stalinism. 60s anniversary of the II WW and its impact on the historical memory and public debates.
- False memories as a new problem in memory studies: Russian and French cases. "Golden myth of Stalinism" and the selective historical amnesia in post-Soviet Russia. Opinion polls and oral history interviews on the memory of Stalinism.
- Memory wars and memory politics in post-Soviet Russia (2006-2010). State politics in history education: textbooks on the Soviet history. Memory laws and academic freedom
- Closing discussion: Concept of trauma and its relevance for the post-Soviet case. Historical memory and current debates in historiography.
The course is organized in cooperation with Aleksanteri Institute's Russian and East European Master's School.
Enrollment via NettiOpsu
E-learning course / Verkkokurssi
Enrolment starts on January 3. at 12.00 and ends January 12. at 12.00.
E-learning course / Verkkokurssi
Enrolment starts on January 3. at 12.00 and ends January 12. at 12.00.
Kurssi käsittelee historiantutkimuksen teoriaa eli historiaa ajattelumuotona ja yrityksenä selittää maailmaa. Kurssilla pohditaan mm. seuraavia tieteenfilosofisia ja käytännöllisiä kysymyksiä: Mitä historiantutkimus on ja miksi historiaa tutkitaan, mikä on menneisyyden ja historiankirjoituksen suhde, miten mennyttä voi tutkia, millaisin käsittein ja mallein ajattelemme historiaa, miten aineistoa analysoidaan, miten ilmiöitä selitetään, onko historiassa lakeja, miksi tulokset vaihtelevat, miten historia esitetään, mikä on tutkimuksen etiikka ja mitä tästä kaikesta seuraa.
Näillä kysymyksillä valotetaan historiantutkimuksen luonnetta ja ajankohtaisia kysymyksiä. Tarkoitus on valmentaa opiskelijaa itsenäiseen historialliseen ajatteluun ja oman tutkimuksen tekoon. Siksi se sopii erinomaisesti pro gradu-vaiheen opiskelijoille.
Kurssi suoritetaan kahdella analyysiharjoituksella, jotka käsitellään kurssin aikana.
Kurssi keskittyy lapsuuden, lasten ja perheen aate, kulttuuri- ja sosiaalihistoriaan Rooman keisarikauden, myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan konteksteissa. Kurssilla käsitellään uusimpaan tutkimukseen perehtyen erilaisia perhehistoriallisia näkökulmia ja kysymyksiä. Erityisen huomion kohteena on kysymys siitä, missä määrin voidaan päästä käsiksi lasten omaan historiaan ('lapsuuden kokemukseen').
Kurssi korvaa historian aineopintojen kohdasta A2 tai A3B kolme opintoviikkoa, ja liittyy 'Elämänkaari ja perhe -teeman'.
Kurssin hyväksytty suorittaminen vaatii paitsi hyväksytyn luentotentin, myös esseen kirjoittamista annettujen aiheiden ja tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Kurssille otetaan enintään 30 opiskelijaa, ensisijainen valintaperuste on opintopistemäärä historiassa.
Luentosarjalla tarkastellaan Atlannin orjakaupan kehitystä 1500-luvuilta sen päättymiseen 1800-luvulla. Miksi afrikkalaisia orjia vietiin Uuteen maailmaan ja millaisia karibian orjayhteiskunnat olivat? Suoritustapa on itsenäinen kirjallinen työ annettujen ohjeiden perusteella. Luentosarjaan liittyy luettavaa.
Kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa, maantieliikenne kasvoi räjähdysmäisesti viimeistään 1500-luvulta alkaen. Sattuvaa on, että hevosen ja auton asema liikennejärjestelmässä ja statusesineenä on ollut sama. Luentosarjalla tutkitaan liikenteen kehityksen ehtoja, sen eri muotojen suhdetta ja liikenteen vaikutuksia talous- ja yhteiskuntaelämässä sekä kulttuurissa. Kaikessa on mukana myös rinnastus liikenteen muihin muotoihin (merisatamat, sisämaan järviliikenne, rautatieliikenne sekä polkupyörä ja lentoliikenne - vieläpä kestikievarit ja huoltoasemat).
Kurssin tarkempi ohjelma kt. http://www.uta.fi/laitokset/historia/www/materiaalit/maantieliikenne.pdf
Kurssille valitaan ilmoittautumisen perusteella 60 opiskelijaa. Jos tulee ahdasta, etusija annetaan historiatieteen ja filosofian opiskelijoille, sitten muille YKY:n opiskelijoille.
Poikkeukset:
Kurssin tarkoituksena on opetella yhden teeman - henkirikokset - kautta erilaisia historiantutkimuksen metodeja sekä erityyppisten lähteiden käyttöä ja tulkintaa keskiajalta nykypäivään. Kurssin maantieteellinen painopiste on Suomessa (Ruotsissa). Kurssilaiset laativat kurssin aikana harjoitustyön.
Kurssille otetaan 15 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen alkaa maanantaina 14.2.
Kurssin suoritustapa: osallistuminen opetukseen, esitelmä ja hyväksytty harjoitustyö.
Kurssille otetaan 15 opiskelijaa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
This intensive lecture course examines the role of the United States in world affairs. Although the emphasis will be put on the years since 1945, the lectures will also explore the long-term reasons behind and the processes that led to America's rise to a global superpower. Specific focus will be put on the interplay between domestic pressures and external threats.
Language of instruction will be English, but students may write their essays in Finnish.
Evaluation: Course will be assessed on the basis of an essay of ca. 2000-2500 words. The questions for the essay will be provided during the first lecture. The essays should be sent as an email attachment by 6.5. 2011 to: jussi.hanhimaki@uta.fi
No enrolment. Everyone is welcome.