Periodit
(1.9.2014
– 24.10.2014)
(27.10.2014
– 19.12.2014)
(7.1.2015
– 13.3.2015)
(16.3.2015
– 31.7.2015)
TYÖN JA HYVINVOINNIN MAISTERIOHJRLMAN KIRJALLISUUSKUULUSTELUJEN VASTAANOTTAJAT JA JAKSOJEN VASTUUOPETTAJAT 2014-2015.
Syventävien opintojen kokonaismerkintä: Jouko Nätti
THV1 Työelämän tutkimuksen johdantoteemoja: Antti Saloniemi
SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus: Pasi Pyöriä, harjoittelun koordinaattori: Johanna Elo
SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät: Johanna Ruusuvuori
SOS10.1.1 Työ, hyvinvointi ja perhe: Katja Repo
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOP10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Julia Katila (kirjatentin vastaanottaja)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen kehittäminen: Sirpa Syvänen
THV2 Työhyvinvoinnin johtaminen: Kirsi Heikkilä-Tammi
SOSM1 Orientoiva tutkielmaseminaari: (osana tutkielmaseminaaria)
SOSM2 Tutkielmaseminaari: Pasi Pyöriä
SOSM3 Pro gradu -tutkielma: Pasi Pyöriä
Opintojakso SOSM4 (10 op) koostuu
- valmennusseminaarista, joka järjestetään vuosittain tammikuussa
- työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
- raportista sekä harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Kukin harjoittelija osallistuu palautekeskusteluun harjoittelun päätytttyä. Palautekeskusteluja järjestetään sekä keväällä että syksyllä tarpeen mukaan ja niihin ilmoittaudutaan moodlen kautta.
Työharjoittelun hallinnollisista kysymyksistä (tiedotus, harjoittelusopimukset, harjoittelutuki) vastaa opintokoordinaattori Johanna Elo, ks. yhteystiedot.
Harjoittelutuen haku sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijoille vuodelle 2015 on 1.-31.12.2014 (ks. ohjeet ja lisätietoa).
Sosiaalitieteiden harjoittelun valmennusseminaari pidetään 23.1.2015 sen jälkeen, kun harjoittelutuet vuodelle 2015 on jaettu.
Valmennusseminaarin ohjelma
pe 23.1.2015, Linna K 103
10.15 - 10.45 Asiantuntijuus ja työelämävalmiudet (Jaana Kuusipalo)
10.45 – 11.30 Harjoittelun käytännöt (Johanna Elo)
11.30 – 12.30 Lounas
12.30 – 13.30 Harjoittelupaikka haussa - osaamisen tunnistaminen, työnhaun viestintä ja työelämäseurantojen tietopohja tukena (Terhi Erkkilä ja Reeta Eloranta, TaY, Työelämäpalvelut)
13.30 – 14.00 Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta: Sisäministeriön pelastusosasto (Niki Haake) ja UM Edustusto, Buenos Aires (Saara Savolainen)
Harjoittelun valmennusseminaariin (23.1.2015 klo 10-14) ilmoittautuminen NettiOpsussa 15.-22.1.2015.
Verkkokurssilla käydään läpi työelämän tutkimuksessa esiintyviä laadullisen tutkimuksen haasteita. Kurssi koostuu verkkoluennoista, oheiskirjallisuudesta, tehtävistä sekä aineistojen analyysiharjoituksesta. Verkkoluennoilla esitellään tutkimushankkeita ja tutkimusaineistoja, joissa tarkastellaan työelämän erilaisia vuorovaikutus-, työ- ja toimintakäytänteitä. Luennoilla esiteltävät tutkimusaineistot koostuvat työelämän erilaisilta kentiltä ja toimintatutkimuksessa kerätyistä etnografisesta havainnoinnista ja haastatteluista, sekä videonauhoituksien litteraatioista. Luennoilla tuodaan esiin tutkimusaineiston keräämiseen liittyviä metodologisia ongelmia ja erilaisia analyysitapoja.
Verkkokurssin harjoituksissa tutustutaan erilaisiin laadullisen aineiston keräämisen, analyysin ja tulkinnan tapoihin. Kurssiin kuuluu verkossa tapahtuvan keskustelun ja ryhmätöiden lisäksi analyysiharjoitus, joka toteutetaan yksilö- tai parityönä haastattelu- tai muun laadullisen aineiston pohjalta. Verkkokurssilla on valmiita laadullisia aineistoja, joita opiskelijat voivat käyttää. Analyysiharjoituksen voi myös tehdä opiskelijoiden keräämän laadullisen aineiston pohjalta.
Opetuksen toteutustavat
Verkkoluennot 4 x 1 tuntia. Verkkokeskustelut, ryhmätehtävät, analyysiharjoitus yksilö- tai parityönä ja verkkokurssista vastaavan opettajan ohjaus.
Verkkoluennot
Tiina Tiilikka: Yksilöhaastattelun kerronnallisia ulottuvuuksia
Katri Otonkorpi-Lehtoranta: Organisaaatioetnografia
Petra Auvinen: Videoaineistot ja keskustelunanalyysi Hannele Palukka: Ryhmähaastattelu ja argumentaatioanalyysi
Korvaavuus: Kurssilla voi korvata SOSM5.1/SOPM5.1 Sosiaalitieteen tutkimusmenetelmät maisteriopiskelijoille (5op), tai Työelämän tutkimuksen teemaopinnoista kurssin SOS10.1.5 Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen (5 op). Kurssin voi sisällyttää myös sosiaalitieteiden maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin (SOSM7).
HUOM! Opiskelija voi suorittaa kurssin I periodin aikana, jolloin tehtävien palautusaika 24.10.2014. Kaikkien kurssin tehtävien viimeinen palautusaika on 14.11.2014.
Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työn laatua, työn ja perheen kytköksiä, työn epävarmuutta ja prekarisaatiota sekä ikäsyrjintää.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen luennon, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä harjoitustehtäviä opeteltavista menetelmistä sekä maaryhmittäiset loppuseminaariesitykset.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä. Opettajan lisäksi avustava opettaja auttaa harjoituksissa niin, että kaikki pysyvät mukana.
Tervetuloa!
Kurssille valitaan 24 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, etusijalla ovat sosiaalitieteiden opiskelijat. Tarvittaessa valintakriteerinä käytetään lisäksi opintopistemäärää sekä aikaisemmin suoritettuja kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien opintojaksoja.
Kurssin alustava ohjelma:
VKO 41: Johdanto kurssille (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina), Maaryhmiin jakautuminen ja syntaksin käytön perusteet (Satu) sekä harjoitus työhön sitoutumisesta EWCS:llä (jakaumat, ristiintaulukointi syntaksilla, Tiina)
VKO 42: Työn laatu (Satu), lineaarinen regressioanalyysi
VKO 43: ei opetusta
VKO 44: Työ ja perhe (Miia), kovarianssianalyysi
VKO 45: Mittaaminen, teoreettisia lähtökohtia, hyvinvointi työssä (Katri), faktorianalyysi
VKO 46: Epävarmuus työssä sekä siihen liittyvät tekijät (Jaana); moderaattorit ja mediaattorit analyysissa
VKO 47: Ikäsyrjintä (Niina); logistinen regressioanalyysi
VKO 48: Työn prekarisaatio (Satu); menetelmien kertausta
VKO 49: Päätösseminaari (kaikki opettajat): maaryhmäkohtaiset esitykset
Kurssilla perehdytään välittömään (kasvokkaiseen) sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sen perustavaan merkitykseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muokkaamisessa. Tarkastelun kohteena on vuorovaikutusprosessi ihmisten yhteistoiminnan yhtenä keskeisenä, jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavana ulottuvuutena. Puhutun vuorovaikutuksen lisäksi huomiota kiinnitetään ruumiin kieleen, kuten katseen suuntaamiseen, eleisiin, tilankäyttöön ja kasvonilmeisiin.
Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta 13.10.2014 mennessä. Kurssille otetaan 15 osallistujaa. Jos osallistujien määrää joudutaan karsimaan, valintakriteerejä ovat sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmassa opiskelu, sosiaalitieteen perusopintojen suorittaminen sekä kandi- tai gradutyön tekeminen keskustelunanalyyttisellä menetelmällä. Kurssi tarjotaan metodiopintoina myös jatko-opiskelijoille, joille taataan muutama kurssipaikka.
Kurssi tarjotaan metodiopintoina myös jatko-opiskelijoille, joille taataan muutama kurssipaikka.
Kurssilla perehdytään erilaisten vuorovaikutus - ja tekstiaineistojen diskurssianalyyttiseen käsittelyyn. Kurssi koostuu luento-osuuksista, niihin liittyvästä seminaarityöskentelystä, pienistä lukutehtävistä ja harjoituksista sekä itsenäisesti (tai parin kanssa) toteutettavasta harjoitustyöstä. Kurssilla on myös ennakkotehtävä (joka ilmoitetaan kurssille hyväksytyille). Kurssin tarkat teemat määrittyvät osallistujien omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti – ne voivat liittyä esim. vuorovaikutuskäytänteisiin, kielen vakuuttavuuteen, kategorioiden käyttöön, valtaan, ideologioihin, emootioihin ja kognitioihin.
Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo käyttää diskurssianalyysia omassa pro gradu -tutkimuksessaan. Kurssille otetaan 18 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden maisterintutkinnon opiskelijat. Muutoin opiskelijoiden valinnassa noudatetaan normaalia jonolakia.
Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja tyylejä sekä erilaisten ryhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.
Aika: maanantaisin 12–14 ja perjantaisin 10–12
Ohjelma:
27.10. Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa
31.10. Hannele Palukka: Ryhmähaastattelu
3.11. Petri Hoppu: Teemahaastattelu. Huom: Linna K108
7.11. Jarkko Bamberg: Kävelyhaastattelu
10.11. Hanna Rautajoki: Kysymysmuotoilu ja kategorisointien kulttuurinen voima
14.11. Pekka Rantanen: Monipaikkainen etnografia ja tiedon tuottaminen
17.11. Tuija Koivunen: Sukupuoli haastattelutilanteessa
21.11. Seija-Leena Nevala-Nurmi: Suullisen historian haastattelu
24.11. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu
28.11. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu
1.12. Piia Roos: Lapsen haastattelu
5.12. Riitta Granfelt: Reunalla: vankeus ja kodittomuus haastatteluympäristönä
8.12. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkitysantojen suuntaajana ja rakentajana
12.12. Tiina Vaittinen: Asiantuntijahaastattelu vs etnografia?
Ilmoittautuminen NettiOpsussa.
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
The course exists of different parts:
1. The course starts from explaining supply and demand on a perfect labour market, while continuing by explaining that the perfect labour market does not exist, especially not in the context of European welfare states. The labour market is not a market like any other where the usual laws of supply and demand apply. It is a domain of extensive government intervention. There are different institutions that make the labour market “imperfect”. The theoretical workings of different labour market institutions, as well as their outcomes in terms of efficiency and equity, will be explained. Attention will be paid to a set of specific and important labour market institutions, while ways of measuring and comparing them will be presented. The most important institutions include: a. Wage setting mechanisms b. Unemployment benefits c. Employment protection legislation d. Minimum wage e. Active labour market policies f. Working hours regulation g. Education and training h. Pensions and retirement It will also be shown that there are interactions and complementarities between these institutions that shape labour market outcomes and that one can identify labour market regimes, just like there are welfare state regimes.
2. In the second part of the course, the focus will shift to different threats to economic growth, employment and the welfare state, and the role that labour market policies play in the debates addressing these threats. Ageing populations, globalization, technological change, individualisation, and the current financial and economic crisis all have an impact on how countries organise their labour markets. Moreover, governments have used these threats as arguments for introducing reforms. The course will pay attention to the different ways these threats can impact labour markets and the types of policy responses that have been launched in different countries.
3. Reforming labour market institutions is often slow and complicated. This partly has to do with different groups in society that are well-organised and that have an interest in upholding the status quo. These groups include labour market organisations such as trade unions and employer representatives, but also for example middle-class voters and pensioners’ organisations. When policy-makers initiate reforms, they often have to take into account the interest of such parties, depending of course on how policy processes are organised in a specific country.
The course will pay attention to how decision-making processes are organised in different countries and what roles various interest organisations can play in these. The course will consist of a series of seminars where lectures will be combined with discussions on the basis of the literature that the students are required to read in preparation. Apart from reading some articles that serve as a theoretical background, the main focus will be placed on critically reading policy-oriented reports and publications. These include recent publications of the OECD (e.g. the Employment Outlook), the European Commission and other international organisations, as well as national governments. In this way, the students can familiarize themselves with current debates and different ways of conducting policy-oriented research.
Preliminary schedule of the course (topics):
1. Introduction & practicalities. What are labour market policies/institutions? What do they do and why do they matter in the welfare state?
2. Wage-setting: the state, employers and unions. Minimum wage
3. Job and income protection: employment protection legislation and unemployment benefits
4. Smoothening transitions I: Active labour market policies, education and training.
5. Smoothening transitions II: Retirement
6. Challenges of post-industrialism. Labour markets during the crisis
7. The political economy of labour market reforms. Instructions for final assignment
8. How to write a policy report?
Classes on Mondays from 14:00 to 16:00 in Linna K109, except for November 3 in Linna 4013
Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä käyttäviä gradun tekijöitä. Kurssin alussa kartoitamme gradutyön vaiheen, aineistot ja menetelmätarpeet. Kartoituksen pohjalta esittelemme ja harjoittelemme yhdessä yleisimpiä menetelmiä (esim. regressio- ja faktorianalyysi), minkä jälkeen annamme jossain määrin myös yksilöohjausta. Kurssi on tarkoitettu sosiaalitieteiden syventäviin opintoihin.
Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista mikroluokassa. Annettava opetus: Luennot ja harjoitukset (21 t) kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmistä sekä opiskelijan itsenäinen työskentely.
Kurssille valitaan enintään 15 opiskelijaa. Jos ilmoittauneita on enemmän, sosiaalitieteiden opiskelijat ovat etusijalla. Kurssivalinnat tehdään 6.2.2015 mennessä.
Opintovaihe: 3.-5. vuoden opiskelijoille
Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.
Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)
Eri sosiaalitieteissä sosiaalista toimintaa tarkastellaan usein joko konkreettisina vuorovaikutustilanteina, diskursiivisena maailmana tai yhteiskunnallisten instituutioiden ja rakenteiden ohjaamana toimintana. Tällä kurssilla tutustutaan lähestymistapaan, jossa erilaisia tulkinnan tasoja pyritään yhdistämään ja toimintatilanteita tarkastelemaan sekä paikallisten vuorovaikutustekijöiden, että kulttuuristen ja ideologisten tekijöiden risteymänä. Lähestymistavassa on aineksia muun muassa etnografiasta, etnometodologiasta, teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimuksesta sekä kriittisestä diskurssianalyysistä.
Kurssi soveltuu hyvin kandidaatin tai pro gradu -tutkielmaa tekeville tai sitä suunnitteleville. Kurssi auttaa hahmottamaan oman tutkimuskohteen keskeisiä elementtejä huolimatta siitä, millä tutkimusmenetelmällä tutkielmaa tekee/suunnittelee tekevänsä.
Kurssi kokoontuu tiistaisin klo 10-12, 13.1.-31.3. Kurssi-ilmoittautuminen aukeaa joulukuussa. Kurssille otetaan 24 opiskelijaa. Jos kurssille täytyy karsia opiskelijoita, pääasiallinen kriteeri ovat opintopisteet (sosiaalitieteissä).
Kurssivalinnat tehdään 7.1. ja opiskelijat saavat niistä tiedon 8.1. mennessä.
Valitun opiskelijan tulee vahvistaa osanottonsa 11.1. mennessä sähköpostilla osoitteeseen: sanna.raudaskoski@uta.fi. Mikäli opiskelija ei ole vahvistanut osallistumistaan, annetaan paikka seuraavalle (mikäli kurssille tulee jonoa).
Poikkeukset:
Kurssin toteuttamistapa
Kurssin aluksi opettaja luennoi aiheesta. Pääasiallisena suoritustapana toimii opettajan ohjaama lukupiirityöskentely, johon yhdistetään Moodle-alustalla käytävää keskustelua. Kurssilla luetaan yhdessä tekstejä muun muassa kirjasta Ron Scollon & Suzie Wong Scollon (2004) Nexus Analysis. Discourse and the Emerging of Internet.Teos löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta E-kirjana.
Muut mahdolliset tekstit opettaja ilmoittaa kurssin alussa.
Lisäksi kurssilla tehdään harjoitustehtävä. Kandidaatin- tai pro gradu -tutkielman tekijät voivat tehdä tehtävän oman tutkimuksensa aihepiiristä.
Perustulo uuden sukupolven sosiaalivakuutuksena
Kurssi kuuluu Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan ja on osa sosiaalipolitiikan syventäviä opintoja. Kurssi koostuu yhdestätoista luennosta (sis. loppukeskustelun), joista osa on videoluentoja. Kurssin opetuskieli on suomi mutta ulkomaisten tutkijoiden luennot pidetään englanniksi.
Kurssin tavoitteet
Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan mistä perustuloehdotuksissa on kysymys, miten perustuloehdotukset poikkeavat toisistaan ja millaiset olisivat perustulon yhteiskuntapoliittiset ja sosiaaliset vaikutukset, sekä tuntee aihepiiriin liittyvää teoreettista ja empiiristä tutkimusta .
Kurssin pedagogiset järjestelyt
Kurssi toteutetaan luento-opetuksena. Sitä täydennetään Moodlessa toteutettavana aktiivisena arviointina, sekä itsenäisenä ja vuorovaikutukseen perustuvana oppimisena. Moodleen sijoitetaan sekä luentomateriaali että sitä täydentävä materiaali. Kurssin opettajat ja ohjaajat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun mutta pääpaino on kuitenkin osanottajien omassa aktiivisuudessa ja vuorovaikutuksessa.
Kurssin toteuttamisesta vastaavat Pertti Koistinen, Johanna Perkiö ja Antti Halmetoja.
Suorittaminen
Kurssin suorittaminen edellyttää osanottajalta aktiivista osallistumista luennoille, Moodleen sijoitettavan opetusmateriaalin lukemista sekä osallistumista Moodlessa käytävään keskusteluun. Tämä aktiivisuus huomioidaan suoritusta arvioitaessa Viimeisellä kerralla järjestetään kertaus ja loppukeskustelu. Kertaus tapahtuu niin, että opiskelijat yhteenvetävät etukäteen annettujen kysymysten ja teemojen puitteissa kurssin aikana opitut asiat ja opettajat antavat niistä palautetta. Kurssin arvosanaa varten opiskelija kirjoittaa itsenäisesti noin 2 liuskan mittaisen tiivistelmän oppimistaan asioista.
Luentokalvot, videot ja muu kurssimateriaali ovat saatavilla Moodlessa kunkin luentokerran jälkeen. Moodleen kerätään myös lista aiheeseen liittyvää oheislukemistoa.
Kurssi korvaa sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmasta kohtaa Sos10. Kurssin menestyksellinen suorittaminen tuottaa 5 opintopistettä. Tämän lisäksi opiskelija voi ansaita lisäpisteitä, jos hän kirjoittaa esseen, jossa on käytettävä luentomateriaalin lisäksi myös lähdekirjallisuutta. Kurssi arvioidaan arvosanoin asteikolla 1-5.
Ajoitus
Luennot pidetään torstaisin klo 14-16 alkaen viikolla 11 ja päättyen viikolla 19. 2015. Etukäteinen ilmoittautuminen viikolla 9. 2015
Luentorunko
12.3. Johanna Perkiö: Mitä tarkoittaa perustulo? / 2h
19.3. Pertti Koistinen: Perustulo toimeentulon ja tulonjaon keinona / 2h
26.3. Johanna Perkiö: Perustulo- ja kansalaispalkka-aloitteet Suomessa / 2h
9.4. Pertti Honkanen: Perustulon tulonjakovaikutukset - mikrosimulaation tuloksia / 2h
16.4 Simon Birnbaum: Basic income, social justice and the demands of equality / 2h
23.4. Johanna Perkiö: Perustuloaloitteet muissa kehittyneissä ja kehittyvissä maissa / 2h
30.4. Bettina Leibetseder: Minimum income reform in Austria (video) / 2h
7.5. Jurgen De Wispelaere: On the legitimacy and effectiveness of universal basic income (video) / 2h
12.5. Loppukeskustelu / 2 h
-----------------------------------------------------------------
Challenges of basic income as a new generation income insurance
Objectives:
Basic income (BI) is an idea raising interest among policymakers, citizens and researchers around the world. It has become an increasingly topical issue in the context of recent economic crisis. It is both a political and economic issue, and especially a question of new generation of social policy reform. It addresses different social risks and shortcomings of the existing welfare systems around the world, with strong policy differences between advanced and emerging economies. The objective of this Master’s course is to encourage students and experts of social policy, philosophy and political science into a dialogue on basic income (BI) as a social reform built on principles of universalism and unconditionality.
After completion of the course the student will have a bright view on discourses and various proposals of BI and an insight to the relevant research. The experts of the course, who represent various disciplines and academic communities of the world, will contribute to the student’s knowledge and discursive skills on challenges and critical dimensions of BI as a social policy reform.
Pedagogical arrangements:
The course is organized as a face-to-face lecture, but strenghtened and facilitated with use of novel online learning methods and software. All lectures will be video recorded, and the course materials such as power point presentations, articles and other materials will be saved on the online learning platform of the course. In the Moodle we offer also a discussion forum for participants and teachers.
Online course including presentations, text for reading. We use the Moodle –learning software.
Language policies:
Main part of the lectures and discussions in the Moodle will be given in Finnish but, the lectures of visiting experts Birnbaum, Leibetseder and De Wispelaere will be instructed in English.
Teachers:
Pertti Koistinen, Johanna Perkiö and Antti Halmetoja in cooperation with Simon Birnbaum, Pertti Honkanen, Bettina Leibetseder and Jurgen De Wispelaere.
Time:
Start up in the 11 week and ending in the 19. week 2015. An in advance enrollment for a course in week 9. 2015
Credits: 5 ECTS of active participation and extra 2 ECTS from essay.
Contents:
12.3. Johanna Perkiö: Introduction to basic income – concepts and discourses
19.3. Pertti Koistinen: Challenges of Income guarantee and income distribution
26.3. Johanna Perkiö: Basic income initiatives in Finland
9.4. Pertti Honkanen: Income and distribution effects of the BI for household incomes - The econometric simulations
16.4. Simon Birnbaum: Basic income, social justice and the demands of equality
23.4. Johanna Perkiö: Basic income initiatives elsewhere in developed and emerging economies
30.4. Bettina Leibetseder: Minimum income reform in Austria (video)
7.5. Jurgen De Wispelaere: On the legitimacy and effectiveness of universal basic income (video)
12.5. End discussion
Ilmoittautuminen viikolla 9, tarkemmat tiedot myöhemmin.
Aktiivisen työvoimapolitiikan teoria ja politiikka
Kurssi kuuluu Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan ja on osa sosiaalipolitiikan syventäviä opintoja. Se on suunniteltu myös niin, että se soveltuu ”Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmaan”. Kurssi koostuu yhdestätoista luennosta (sis. loppukeskustelun).
Kurssin tavoitteet
Aktiivinen työvoimapolitiikka on yli 50 vuoden ajan ollut kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa työvoimapolitiikan keskeinen teoreettinen ja poliittinen perustelu. Kurssin tavoitteena on perehdyttää tähän työvoimapolitiikan historiaan. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan mitä on aktiivinen työvoimapolitiikka, sen teoreettiset perusteet ja käytäntö sekä miten aktiivinen työvoimapolitiikka on muuttunut yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttuessa.
Kurssin pedagogiset järjestelyt
Kurssi toteutetaan luento-opetuksena. Sitä täydennetään Moodlessa toteutettavana aktiivisena arviointina, sekä itsenäisenä ja vuorovaikutukseen perustuvana oppimisena. Moodleen sijoitetaan sekä luentomateriaali että sitä täydentävä materiaali. Kurssin opetta osallistuu aktiivisesti keskusteluun mutta pääpaino on kuitenkin osanottajien omassa aktiivisuudessa ja vuorovaikutuksessa.
Suorittaminen
Kurssin suorittaminen edellyttää osanottajalta aktiivista osallistumista luennoille, Moodleen sijoitettavan opetusmateriaalin lukemista sekä osallistumista Moodlessa käytävään keskusteluun. Tämä aktiivisuus huomioidaan suoritusta arvioitaessa. Viimeisellä kerralla järjestetään kertaus ja loppukeskustelu. Kertaus tapahtuu niin, että opiskelijat vetävät yhteen etukäteen annettujen kysymysten ja teemojen puitteissa kurssin aikana opitut asiat ja opettaja antaa niistä palautetta. Kurssin arvosanaa varten opiskelija kirjoittaa itsenäisesti noin 2 liuskan mittaisen tiivistelmän oppimistaan asioista.
Kurssin menestyksellinen suorittaminen tuottaa 5 opintopistettä. Tämän lisäksi opiskelija voi ansaita lisäpisteitä, jos hän kirjoittaa esseen, jossa on käytettävä luentomateriaalin lisäksi myös lähdekirjallisuutta.
Luentorunko
1. Johdantoluento/ 2h
2. Työmarkkinat rakenteena ja toimintajärjestelmänä / 2h
3. Taloudelliset riskit ja työmarkkinoiden sopeutuminen/ 2h
4. Työmarkkinoiden instituutiot ja toimintakäytänteet / 2h
5. Työ ja sosiaaliturva / 2h
6. Työllisyysturva ja työmarkkinoiden dynamiikka / 2h
7. Aktiivisen työvoimapolitiikan teoria ja tavoitteet / 2h
8. Työvoimapolitiikan toimijat ja toimeenpano / 2h
9. Työvoimapolitiikan vaikutusten arvioiminen / 2h
10. Aktiivinen työvoimapolitiikka avoimessa taloudessa / 2h
11. Loppukeskustelu / 2 h
Ilmoittautuminen viikolla 5.
Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluenno(i)sta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta.
Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen vuorovaikutuksessa tapahtuvan toiminnan logiikan ja säännönmukaisuuksien ymmärtäminen ja kuvaaminen. Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksia tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus, jaettu päätöksenteko, varhainen tuki, ohjauskäytännöt johtamisen tukena. Teemojen avulla tutustutaan yhteistoiminnan perustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin.
Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opittua voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.
Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutukseen perehtyneet vierailevat tutkijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.
Jaksolle ennakkoilmoittautuminen NettiOpsussa.
Opetus perjantaisin klo 10-14.
Opintovaihe: 3. vuoden opiskelijoille/aineopintovaihe sekä Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille.
Suoritustapa: läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun, valmistautuminen luetun pohjalta keskusteluun, oppimispäiväkirja sekä välitehtävä.
Jakson voi sisällyttää sosiaalitieteiden maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin.
Kurssi käsittelee työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tutkijan roolia, muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia kehittämismenetelmiä ja niiden soveltamista käytännössä.
Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Kurssi toteutetaan seitsemänä 3 tunnin lähitapaamisena, jotka sisältävät monimuotoista seminaarityöskentelyä (esim. ryhmäväittelyjä, kehittämismenetelmäharjoituksia, oppimistehtäviä).
Opetuksen ajankohdat:
Ma 16.3. klo 9-12
Ma 23.3. klo 9-12
Ma 30.3. klo 9-12
Ma 13.4. klo 9-12
Ma 20.4. klo 9-12
Ma 27.4. klo 9-12
Ma 4.5. klo 9-12
Paikka: Linna 5016
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.
Intensiivikurssi 10.4.-4.5.2015 (24 h). Kokoontumiset kaksi kertaa viikossa: ma klo 12-16 ja pe klo 10-12 , poikkeuksena ma 4.5. klo 10-16.
Ensimmäinen kokoontuminen 10.4. salissa Linna 5026
Kurssilla tarkastellaan miehiä ja maskuliinisuutta sosiaalitieteellisestä, sukupuolentutkimuksellisesta näkökulmasta. Tarkastelu jakaantuu kolmeen, toisiinsa limittyvään teemaan, jotka ovat työelämä, perhe ja vapaa-aika. Näin ollen kurssi kattaa pääosin aikuisen miehen elämän kokonaisuuden. Teemojen kautta käsitellään myös miesten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kuten terveyttä ja tapaturmia, isyyttä, elintapoja ja harrastuksia.
Kurssi koostuu pienimuotoisista taustoittavista luennoista, seminaarityöskentelystä, oheislukemistoon tutustumisesta, ja pienimuotoisesta empiirisestä tehtävästä, joka esitellään kurssilla suullisesti ja palautetaan kurssin päätyttyä kirjallisesti.
Ilmoittautuminen on päättynyt 1.4.2015.
Koska kurssin keskeinen lähtökohta on tarkastella miehiä nimenomaan sukupuolentutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen käsitteistön kautta, etusija annetaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet jonkin sukupuolentutkimuksen kurssin (esim. SOS4.4 Sukupuolentutkimus, SOS6.4.2/SOS10.5.1 Johdatus ruumiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukseen, SOS10.5.2 Sukupuolet ja seksuaalisuudet). Kurssille otetaan 25 opiskelijaa.