I Viimeinen rutistus ja elämäni näytelmä. Väitöskirjan viimeistely.

Joskus SE päivä koittaa, lopultakin. Edessä on siis väitöskirjan viimeistely, esitarkastus, korjaukset ja itse väitöspäivän kulku. Käymme myös konkreettisesti katsomassa paikat, roolit ja askelmerkit. Omaksuttavana on siis paljon ohjeita, mutta myös hiljaista tietoa siitä, miten kaikki menee etiketin mukaan.

II Kirjoittaisimmeko yhdessä? Verkostoitumisilta.

Tutkijan elämä on pitkälle kirjoittamista, muutakin kuin striktin tutkimusartikkelin tuottamista. Virettä kannattaa pitää yllä erilaisilla tieteellisen tekstin tyylilajeilla; miten olisi oppikirja, puheenvuoro, nk. lyhyempi kirjoitus, kirja-arvostelu tai vaikka abstraktin viimeistely kerrankin huolella hioen? Mietitään mistä voisi kirjoittaa ja löytäisimmekö kenties toisemme erilaisiin pieniin tai vähän suurempiinkin kirjoitusprojekteihin. Ota mukaasi se tuore kasvatustieteellinen kirja, joka sinun mielestäsi kannattaisi monen muunkin lukea.

III Minustako ammattitutkija? Tutkimussuunnitelman laadinta.

Ilman hyvää tutkimussuunnitelmaa ei saa jatko-opiskelupaikkaa eikä rahoitusta, mutta tutkimussuunnitelma on myös oiva työväline oman tutkimusprojektin kehittämisessä ja hallinnassa sen kaikissa vaiheissaan. Tilaisuus on suunnattu kaikille tutkimussuunnitelmaa laativille, myös niille kohta valmistuville että jo valmistuneille perustutkinto-opiskelijoille, jotka suunnittelevat jatko-opiskelijaksi hakeutumista. Pohdimme yhdessä sitä, millainen on hyvä tutkimussuunnitelma, niin työvälineenä tutkimuksen kaikissa vaiheissa kuin aivan erityisesti haettaessa Eduun/KasKuun/EduCultiin.

IV Metodista ihmettelyä. Metoditohtorin vastaanotto.

Tutkimuksen tekeminen on täynnä suuria ja pieniä päätettäviä asioita, metodikaanonin mukaisia ohjeita ja hiljaista tietoa. Olennaista kuitenkin on, että tutkija tietää mitä tekee ja pystyy perustelemaan menetelmälliset ratkaisut. Pohdimme yhdessä osallistujien esittämiä metodisia ongelmia ja ratkaisuja, vaativammat kvantimenetelmät rajaamme kuitenkin ihmettelymme ulkopuolelle.

V IMRD vai jokin muu? Tieteellisen artikkelin rakenne ja kirjoittaminen.

Tieteellistä artikkelia kirjoittaessa pitäisi tietää millaiseen kaavaan jutun rakentaa. Olisi siis tiedettävä lehti johon käsikirjoitustaan tarjoaa. APA on toki hallussa, mutta kaikki lehdet eivät noudata sitä. Pohdiskelemme ainakin artikkelin rakennetta, lehden valintaa, kirjoittamista ja JuFo-luokituksen merkitystä.

Jokaisella kerralla puhutaan myös spesifimmin tutkimuksen konkreettisesta tekemisestä eli ainakin "omat" jatko-opiskelijani saattavat esittää katsauksen oman työnsä vaiheeseen. Mikäli joku muu on kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, niin ota yhteyttä edellisellä viikolla vetäjään.

Metodiluokan kynnys on varsin matala ja ilmoittautua ei tarvitse kunhan sisään mahtuu. Työskentelykieli on suomi, mutta mahdolliset paperit voivat olla toki englanniksikin.

Enintään 12 opiskelijaa, etusija Eskolan omilla ohjattavilla.

Opintojaksolla perehdytään useista näkökulmista kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologisiin lähtökohtiin ja niiden sisältämiin ontologisiin ja tieto-opillisiin sitoumuksiin sekä tulkitaan kasvatustieteen suhdetta muihin ihmistä tutkiviin tieteisiin. Painopisteet ja opiskelumuodot vaihtelevat vuosittain. 

Opintojakson tiedetausta: kasvatustiede, tieteenfilosofia

Rakenneyhtälömallinnus on laajahkojen määrällisten tutkimusaineistojen käsittelyyn soveltuva analyysimenetelmä, jossa teorian pohjalta muodostettua tutkimushypoteesia testataan empiirisesti yhtenä kokonaisuutena. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa rakenneyhtälömallinnus soveltuu erityisen hyvin kyselylomakeaineiston faktorirakenteiden todentamiseen sekä erilaisten mediaatio- ja moderaatiohypoteesien testaamiseen. Sen avulla voidaan myös tarkastella, onko jonkin ilmiön rakenne samanlainen eri ryhmissä. Käytettävissä olevasta ohjelmasta riippuen analyysissa voidaan myös huomioida aineiston monitasoisuus, mikä mahdollistaa esimerkiksi luokka- ja koulukompositiovaikutusten tarkastelun.

Kurssi koostuu viidestä menetelmäopetusseminaarista (á 3h) sekä harjoitustyöstä, joka esitetään konferenssiesityksen tapaan kuudennella 2h tapaamiskerralla. Ennen jokaista tapaamiskertaa opiskelijoiden edellytetään lukevan määrätyt osat myöhemmin ilmoitettavasta kurssikirjallisuudesta.

Structural equation modelling (SEM) is an approach for analysing (large-scale) quantitative research data. In SEM, a theory-driven research hypothesis is tested empirically in one comprehensive analysis consisting of a set of relations between the variables in the model. In educational research, SEM is particularly useful in confirming assumed factor structures of questionnaire data as well as in testing different kinds of mediation or moderation hypotheses. SEM can also be used for testing structural similarity of a certain phenomenon in different subpopulations. Depending on the available software, SEM models can even take into account the multilevel structure of data, which enables testing hypotheses about school or class composition.

The course consists of five workshops (á 3 h) and a written assignment, which is presented as a conference presentation in the sixth session. Prior to each workshop, the students are expected to read literature announced later for the participants. The language of instruction depends on the participants.