Periodit
(1.9.2008
– 17.10.2008)
(27.10.2008
– 12.12.2008)
(7.1.2009
– 6.3.2009)
(16.3.2009
– 15.5.2009)
Kurssi antaa yleiskuvan länsimaisen filosofian historiasta ja sen keskeisistä ajattelijoista. Järjestetään vanhempien opiskelijoiden johdolla praktikumina 1. vuoden pääaineopiskelijoille.
Kurssi antaa yleiskuvan tieteenfilosofian keskeisistä ongelmista ja lähestymistavoista ja johdattaa tieteentutkimuksen kysymyksenasetteluihin filosofian näkökulmasta.
Opintojakso koostuu kahdesta osasta:
a) Lause- ja predikaattilogiikan alkeet (2 op)
b) Lause- ja predikaattilogiikan semantiikkaa ja todistusteoriaa (3op).
Kurssilla tutustutaan logiikan peruskäsitteisiin, kuten formaalin kielen, loogisen totuuden ja loogisen seurauksen käsitteisiin, ja perehdytään lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan.
Luento Kantin estetiikasta teoksessa "Kritik der Urteilskraft" (1790). Luennossa tarkastellaan tekstiläheisesti Kantin yritystä määritellä taidetta ("kaunotaitoa") ja hänen teoriaansa neroudesta ja esteettisistä ideoista. Lisäksi Kantin estetiikkaa asemoidaan hänen filosofiansa systeemiin nähden.
Vastaavuudet: PHILSY1f
Syksyllä 2008 ja keväällä 2009 oma ryhmänsä. Kurssi harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän filosofisen esityksen kirjoittamiseen filosofiseen keskusteluun. Proseminaari I:n yhteydessä tarkastetaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Proseminaari II:n yhteydessä kirjoitettava seminaariesitelmä laajennetaan 20-30 sivuiseksi kandidaatin tutkielmaksi (vain pääaineopiskelijat).
Vastaavuudet: PHILPROII
Aineopintoja A3 suositellaan suoritettavan vähintään 12 opintopistettä tietyn teemakokonaisuuden osalta. Lukuvuonna 2008-2009 opetettavia kokonaisuuksia ovat "Globaali näkökulma historiaan" (jatkossa: "Globaali") sekä "Kansalaisuus kautta historian." (jatkossa: "Kansalaisuus"). A3 -kurssit voidaan professorin kanssa niin sovittaessa sisällyttää myös kohtaan S3.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
This course explores ways in which the use and nature of digital media raise issues which lend themselves to philosophical treatments, and the ways in which philosophy can be a source of inspiration for creative employment and development of these media. Look more in http://www.philpopculture.dk/index.html.
Syksy 2008 ja kevät 2009. Tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja gradun tekijöille foorumiksi oman työn esittelylle.
Ks. ohjelma ilmoitustaululta tai oheisesta linkistä.
Vastaavuudet: Jatko-opinnot
Seminaarin yhteydessä on mahdollista suorittaa opintojakso SY2.
Järjestetään kevätlukukaudella jos tarvetta ilmenee.
Syventävien opintojen seminaari on kahden lukukauden mittainen. Ennen seminaarin aloittamista tarkastetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).
Luento Kantin estetiikasta teoksessa "Kritik der Urteilskraft" (1790). Luennossa tarkastellaan tekstiläheisesti Kantin yritystä määritellä taidetta ("kaunotaitoa") ja hänen teoriaansa neroudesta ja esteettisistä ideoista. Lisäksi Kantin estetiikkaa asemoidaan hänen filosofiansa systeemiin nähden.
Vastaavuudet: PHILSY1f
Syksy 2008 ja kevät 2009. Tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja gradun tekijöille foorumiksi oman työn esittelylle.
Ks. ohjelma ilmoitustaululta tai oheisesta linkistä.
Vastaavuudet: Jatko-opinnot
Kurssi esittelee systemaattisesti etiikan eli moraalifilosofian keskeisiä ongelmia, menetelmiä ja teorioita.
Seminaarissa luetaan MacIntyren teosta "Hyveiden jäljillä" (Gaudeamus 2004). Alasdair MacIntyren "After Virtue: A Study in Moral Theory" (I p. 1981) on viime vuosikymmenien eräs keskustelluimmista teoksista moraalifilosofian alueella ja tärkeä puheenvuoro moderniteetistä. Työmuodot: itsenäinen oma lukeminen, alustukset ja keskustelu.
Vastaavuudet: PHILSY1e, jatko-opinnot
Ilmoitustaululla (Pinni B 4. krs) on lista vapaista alustusajoista ja aiheista
Vastaavuudet: PHILAIK5, PHILSY1
8.10.2008 klo 15-16, Pinni B2078
Luentokurssilla on kaksi tarkoitusta. Toisaalta tarkastella hermeneutiikan historiaa n. 1700-luvun alusta lähtien, eli aikakaudesta, jolloin hermeneutiikka alkoi kehittyä menetelmätieteeksi. Tämä kehitys on erottamattomasti sidottu ihmistutkimuksen esiinnousuun kiinnostuksen kohteena ja ns. ihmistieteiden syntyyn. Tarkoitus on pohtia kysymystä, miksi hermeneuttinen näkökulma tieteeseen muodostui tärkeäksi ja tähän liittyen, miksi ymmärtämisen ja selittämisen problematiikka edelleen on keskeinen, kun tarkastellaan ihmistieteellistä tutkimusta.
Toisaalta tarkastellaan hermeneutiikkaa merkityksessä hermeneuttinen filosofia. 1700-luvulta lähtien on aktiivisesti kysytty filosofian paikkaa ja merkitystä tiedonalueiden joukossa. Hermeneuttisen filosofian edustajat ovat sijoittaneet filosofian osaksi ihmistieteitä. Nämä hermeneutiikan kaksi kehityskulkua eivät ole irrallisia vaan toisiinsa kietoutuvia ja toisiaan ruokkivia.
Hermeneutiikka on historiallisesti pyrkinyt välttämään puhdasta teoretisointia ja pääsemään lähelle elämän käytäntöjä. Tämän piirteen korostamiseksi tullaan kurssilla hyödyntämään esimerkkimateriaalia, josta osa jaetaan kurssin osanottajille ensimmäisellä luentokerralla. Samalla puhutaan tarkemmin kurssin toimintamallista.
OHEISLUKEMISTOA
http://www.uta.fi/laitokset/historia/filosofia/hermeneutiikka.pdf
Vastaavuudet: PHILAIK5, PHILSY1
8.10.2008 klo 15-16, Pinni B2078
Seminaarissa luetaan MacIntyren teosta "Hyveiden jäljillä" (Gaudeamus 2004). Alasdair MacIntyren "After Virtue: A Study in Moral Theory" (I p. 1981) on viime vuosikymmenien eräs keskustelluimmista teoksista moraalifilosofian alueella ja tärkeä puheenvuoro moderniteetistä. Työmuodot: itsenäinen oma lukeminen, alustukset ja keskustelu.
Vastaavuudet: PHILSY1e, jatko-opinnot
Ilmoitustaululla (Pinni B 4. krs) on lista vapaista alustusajoista ja aiheista
Kurssin sisältö:
1. Johdanto: katsaus logiikan historiaan, mitä logiikka on?
2. Aristoteles ja stoalaiset
3. Keskiajan logiikka, erityisesti William Ockham
4. Päättelyä koskevat näkemykset renessanssista Kantiin
5. Matematiikka ja päättelyn teoria 1800-luvulla
6. Päättelyä koskevat filosofiset opit 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa
7. Metateoreettisen näkökulman synty
8. Laajennettujen ja vaihtoehtoisten logiikkojen synty
9. Intialainen logiikka
William and Martha Kneale, The Development of Logic, Oxford University Press, 1962 (Clarendon Press 1984)
Leila Haaparanta (ed.), The Development of Modern Logic, Oxford University Press, ilm. 2009.
4 op:n suoritus filosofiaan (aineopintojen kohtaan AIT6 tai syventävien opintojen kohtaan SY1): loppukuulusteluun luetaan luennot ja Kneale and Kneale, luvut I-III.
4 op:n suoritus historiaan: loppukuulusteluun luetaan luennot ja teoksesta P. Korkman ja Mikko Yrjönsuuri (toim), Filosofian historian kehityslinjoja, s. 11-180.
Kurssi perehdyttää laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tieteenfilosofian ongelmiin ja näkemyksiin sekä antaa kuvan keskeisistä tieteenfilosofisista suuntauksista.
Kurssi perehdyttää nykylogiikan ja argumentaatioteorian eri osa-alueisiin. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä a) klassiseen kaksiarvoiseen lause- ja predikaattikalkyyliin, b) modaalilogiikkaan tai c) argumentaatioteoriaan.
Luento 1700-luvun estetiikan ja valistuksen kulttuuriteorian keskeisestä topoksesta. Luennon erityisenä kohteena ovat Humen ja Kantin makuteoriat ja niiden keskinäiset suhteet.
Vastaavuudet: PHILSY1f
Keskusteluilla höystetyllä luentokurssilla tutkitaan metafysiikan ja etiikan yhteenkietoutuneisuutta käsittämättä kumpaakaan totunnaisessa merkityksessä itsenäiseksi filosofian tutkimusalaksi. Mitä jos metafysiikan tutkiminen osoittautuu riippuvaiseksi elämämme eettisyydestä? Voisiko elämämme eettinen tarkastelu avartaa mahdollisuuksiamme tuntea todellisuutta? Keskeisten klassikoiden ja suuntausten (erityisesti Hegel, Nietzsche, fenomenologia ja pragmatismi) kautta aihepiiriä lähestyvällä kurssilla hahmotellaan käsitystä, jonka mukaan ontologia on ytimeltään eettistä: kysymystä ihmisen suhteesta todellisuuteen ei voida esittää uskottavasti tutkimatta inhimillisiä elämisen ja maailman kohtaamisen tapoja. Todellisuuden tuntemisen eettistä merkitystä painottava lähestymistapa ei ole metafysiikan uskottavuutta jäytävä rajoite vaan uusi hedelmällinen näkökulma, jolla on seurauksensa elämänfilosofialle ja jopa tieteen tekemiselle.
Sopimuksen mukaan korvaa myös filosofia ja kirjallisuustiede.
Sopimuksen mukaan korvaa myös filosofia ja kirjallisuustiede.
Luento 1700-luvun estetiikan ja valistuksen kulttuuriteorian keskeisestä topoksesta. Luennon erityisenä kohteena ovat Humen ja Kantin makuteoriat ja niiden keskinäiset suhteet.
Vastaavuudet: PHILSY1f
Kurssin sisältö:
1. Johdanto: katsaus logiikan historiaan, mitä logiikka on?
2. Aristoteles ja stoalaiset
3. Keskiajan logiikka, erityisesti William Ockham
4. Päättelyä koskevat näkemykset renessanssista Kantiin
5. Matematiikka ja päättelyn teoria 1800-luvulla
6. Päättelyä koskevat filosofiset opit 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa
7. Metateoreettisen näkökulman synty
8. Laajennettujen ja vaihtoehtoisten logiikkojen synty
9. Intialainen logiikka
William and Martha Kneale, The Development of Logic, Oxford University Press, 1962 (Clarendon Press 1984)
Leila Haaparanta (ed.), The Development of Modern Logic, Oxford University Press, ilm. 2009.
4 op:n suoritus filosofiaan (aineopintojen kohtaan AIT6 tai syventävien opintojen kohtaan SY1): loppukuulusteluun luetaan luennot ja Kneale and Kneale, luvut I-III.
4 op:n suoritus historiaan: loppukuulusteluun luetaan luennot ja teoksesta P. Korkman ja Mikko Yrjönsuuri (toim), Filosofian historian kehityslinjoja, s. 11-180.
Keskusteluilla höystetyllä luentokurssilla tutkitaan metafysiikan ja etiikan yhteenkietoutuneisuutta käsittämättä kumpaakaan totunnaisessa merkityksessä itsenäiseksi filosofian tutkimusalaksi. Mitä jos metafysiikan tutkiminen osoittautuu riippuvaiseksi elämämme eettisyydestä? Voisiko elämämme eettinen tarkastelu avartaa mahdollisuuksiamme tuntea todellisuutta? Keskeisten klassikoiden ja suuntausten (erityisesti Hegel, Nietzsche, fenomenologia ja pragmatismi) kautta aihepiiriä lähestyvällä kurssilla hahmotellaan käsitystä, jonka mukaan ontologia on ytimeltään eettistä: kysymystä ihmisen suhteesta todellisuuteen ei voida esittää uskottavasti tutkimatta inhimillisiä elämisen ja maailman kohtaamisen tapoja. Todellisuuden tuntemisen eettistä merkitystä painottava lähestymistapa ei ole metafysiikan uskottavuutta jäytävä rajoite vaan uusi hedelmällinen näkökulma, jolla on seurauksensa elämänfilosofialle ja jopa tieteen tekemiselle.
Yleiskuvaus: Kurssi on yleistieteellinen ja se koostuu luento-osuudesta 18 tuntia ja keskusteluista 12 tuntia, joita käydään luentojen ja ennakolta jaettujen tekstien pohjalta. Tekstit edustavat toisaalta eri ihmistieteitä toisaalta tieteentutkimusta ja ?filosofiaa. Niiden kautta on tarkoitus avata tieteenfilosofisia kysymyksiä erityistieteiden ongelmien näkökulmasta. Kurssin lähtökohta on käytännönläheinen ja sen yhtenä päämääränä on tarkastella filosofisten ja erityistieteellisten kysymysten välistä dialektiikkaa.
Sisältö: Tieteenfilosofisia ongelmia tarkastellaan toisaalta positivismin toisaalta hermeneuttisen (ymmärtävän) tietoteorian näkökulmasta. Tarkoituksena ei ole vastakkainasettelu vaan pyrkimyksenä on nostaa esiin niitä erilaisia kysymyksenasettelun muotoja, jotka ovat historiallisesti määrittäneet ihmistieteiden käsitteen- ja teorianmuodostusta ja metodisia lähtökohtia, kuten selittämisen ja ymmärtämisen problematiikkaa. Kurssilla esiteltävien asiakokonaisuuksien taustalta löytyy sellaisia ajattelijoita kuin Wilhelm Dilthey, Thomas Kuhn, Karl Popper, Jürgen Habermas, Hans-Georg Gadamer, Mark Bevir, Richard Dawkins ja Daniel Dennet, mutta kurssin tarkoituksena ei ole esitellä yksittäisiä tutkijoita vaan keskustellen pohtia keskeisiä historiallisesti muotoutuneita tieteenfilosofisia ongelmia.
1.12.2008 mennessä sähköpostilla osoitteeseen:erna.oesch[at]uta.fi
Seminaarissa luetaan Adornon ja Horkheimerin teosta "Valistuksen dialektiikka" (vastapaino 2008). Tarkastelu keskittyy teoksen lukuun kulttuuriteollisuudesta ("Kulturindustrie"). Työmuodot: itsenäinen oma lukeminen, alustukset ja keskustelu.
Vastaavuudet: PHILAIK6, PHILAIK7, PHILSY1f, PHILSY1e, jatko-opinnot
Ohjelma ja ilmoittautumislista ilmoitustaululla (Pinni B 4. krs käytävällä)
Poikkeukset:
Kurssilla tarkastellaan uusliberalismiksi kutsuttua ajattelutapaa, jonka sisältö on julkisessa keskustelussa jäänyt hämäräksi ja ristiriitaiseksi. Uusliberalismi voidaan kuitenkin määritellä kohdistamalla huomio sille tyypillisiin politiikkasuosituksiin: uusliberalistinen ajattelu vastustaa niitä julkisia (valtiollisia tai ylikansallisia) toimia, joiden avulla markkinoiden kehitystä pyritään ohjaamaan tai yhteiskunnassa vallitsevia - erityisesti tulonjakoa koskevia - asiantiloja muuttamaan.
Kurssilla tarkastellaan sellaisia liberalistiselle perinteelle keskeisiä ihanteita kuten vapaus, oikeudenmukaisuus ja demokratia sekä näiden ihanteiden suhdetta uusliberalistiseen politiikkaan. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten uusliberalistinen vapaiden markkinoiden politiikka pystyy ottamaan huomioon erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja moraaliset kysymykset.
Poikkeukset:
Kolme luentoa ja seminaari:
Luentojen otsikot ovat seuraavat:
1. Tunteet ja mielenliikutukset: Affektiteorioiden tarkastelua,
2. Tunteet, arvostelmat ja mielenrauha: Kognitiivisten tunneteorioiden tarkastelua,
3. Tulkinta ja toisen tunteet: empatia, sympatia ja tieto.
Seminaariosuudessa (to 14.5.) käsiteltävät tekstit:
James, William, "What is an Emotion?" (1884), teoksessa W. James, Collected Essays and Reviews, Russell & Russell, New York, 1969, s.244-275 (artikkeli on verkossa, ks. Classics in the History of Psychology)
Roberts, Robert C., "Solomon on the Control of Emotions", Philosophy and Phenomenological Research 44 (1984), 395-403 (löytyy NELLIstä).
Roberts, Robert C., "What an Emotion Is: A Sketch", The Philosophical Review 97 (1988), 183-209 (löytyy NELLIstä).
Roberts, Robert C., "Emotions as Judgements", Philosophical and Phenomenological Research 59 (1999), 793-798 (löytyy NELLIstä).
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
The course of five lectures and classes will be concentrated on the following five issues and problems:
1. The concepts of information in physics, computer sciences, psychology, and sociology. Information as: (a) "difference that makes the difference", (b) the measure of events? probability (c) quantitative versus qualitative concept of information.
2. Technological mediation of cognition and communication. Signals, signs, and symbols coded, conveyed and interpreted in human-machine communication. Distinctions among data bases, knowledge-based systems, expert systems, and human knowledge.
3. Human processes of perception, cognition, and communication. Human information behaviour - information needs, information seeking and browsing, reducing uncertainty, decision making, and problem solving.
4. Epistemological analysis of cognition and knowledge - its sources, nature, and development. The concept of knowledge as true justified belief and its limits. The problem of reliability (many types of justification) of human knowledge and communication..
5. Philosophical dilemmas of the "digital turn" and networked society. What is the essence of human being's self-reflectivity and self-identity in the age of mediated and depersonalized cognition and communication? Is it still possible?
Bibliography:
D. Case, Looking for Information, Elsevier, Amsterdam 2007.
C. Davies, Finding and Knowing. Routledge, London 2005.
F, Dretske, Knowledge and the Flow of Information, Basil Blackwell, Oxford 1981.
Aiheena on viimeaikainen tutkimus tiedostamattomista psykologisista prosesseista ja tahdon vapaudesta.
Sisällöstä katso tarkemmin seminaarin kotisivulta:
Seminaarissa luetaan Adornon ja Horkheimerin teosta "Valistuksen dialektiikka" (vastapaino 2008). Tarkastelu keskittyy teoksen lukuun kulttuuriteollisuudesta ("Kulturindustrie"). Työmuodot: itsenäinen oma lukeminen, alustukset ja keskustelu.
Vastaavuudet: PHILAIK6, PHILAIK7, PHILSY1f, PHILSY1e, jatko-opinnot
Ohjelma ja ilmoittautumislista ilmoitustaululla (Pinni B 4. krs käytävällä)
Poikkeukset:
Kurssilla tarkastellaan uusliberalismiksi kutsuttua ajattelutapaa, jonka sisältö on julkisessa keskustelussa jäänyt hämäräksi ja ristiriitaiseksi. Uusliberalismi voidaan kuitenkin määritellä kohdistamalla huomio sille tyypillisiin politiikkasuosituksiin: uusliberalistinen ajattelu vastustaa niitä julkisia (valtiollisia tai ylikansallisia) toimia, joiden avulla markkinoiden kehitystä pyritään ohjaamaan tai yhteiskunnassa vallitsevia - erityisesti tulonjakoa koskevia - asiantiloja muuttamaan.
Kurssilla tarkastellaan sellaisia liberalistiselle perinteelle keskeisiä ihanteita kuten vapaus, oikeudenmukaisuus ja demokratia sekä näiden ihanteiden suhdetta uusliberalistiseen politiikkaan. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten uusliberalistinen vapaiden markkinoiden politiikka pystyy ottamaan huomioon erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja moraaliset kysymykset.
Poikkeukset:
Kolme luentoa ja seminaari:
Luentojen otsikot ovat seuraavat:
1. Tunteet ja mielenliikutukset: Affektiteorioiden tarkastelua,
2. Tunteet, arvostelmat ja mielenrauha: Kognitiivisten tunneteorioiden tarkastelua,
3. Tulkinta ja toisen tunteet: empatia, sympatia ja tieto.
Seminaariosuudessa (to 14.5.) käsiteltävät tekstit:
James, William, "What is an Emotion?" (1884), teoksessa W. James, Collected Essays and Reviews, Russell & Russell, New York, 1969, s.244-275 (artikkeli on verkossa, ks. Classics in the History of Psychology)
Roberts, Robert C., "Solomon on the Control of Emotions", Philosophy and Phenomenological Research 44 (1984), 395-403 (löytyy NELLIstä).
Roberts, Robert C., "What an Emotion Is: A Sketch", The Philosophical Review 97 (1988), 183-209 (löytyy NELLIstä).
Roberts, Robert C., "Emotions as Judgements", Philosophical and Phenomenological Research 59 (1999), 793-798 (löytyy NELLIstä).
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
There will be six three-hour sessions, each consisting of a one-hour talk followed by two hours of questions and discussion, on the following topics:
[1] Identity, Objects, and Persons
[2] Time, Tense, and Change
[3] Modality and Essence
[4] Categories, Laws, and Natural Kinds
[5] Powers and Agency
[6] Truth and Truthmaking
TUTKIMUSETIIKKA 3 op
Kurssin laajuus: Opetustunteja 20 h.
Aika: perjantaisin klo 10-15, 27.3.-15.5.2009, IV periodilla
Paikka: Pinni B3109
Kurssin vetäjä: FT Marika Enwald
Suoritustapa: essee/ tentti
Tutkimusetiikka-kurssi on yleistieteellisesti tärkeä opintokokonaisuus, koska kurssilla pohditaan tutkimuksen tekemiseen, tieteen etiikkaan ja tutkijan arvovalintoihin liittyviä kysymyksiä. Kurssi muodostuu kahdesta osiosta: yhteisistä opinnoista ja eriytetyistä seminaariopinnoista (kaksi ryhmää). Yhteisissä opinnoissa käsitellään yleisiä tutkimuseettisiä kysymyksiä, kuten aiheenvalintaan, metodeihin ja tutkimuksen raportointiin liittyviä kysymyksiä. Eriytetyissä opinnoissa keskitytään eri tiedekuntien opiskelijoiden erityiskysymyksiin, joita he ovat joutuneet pohtimaan tutkimusta tehdessään tai joutuvat jatkossa pohtimaan. Kurssin tavoitteena on selventää tutkijan ammatti-identiteettiä ja tutkimuksen tekoon liittyviä arvovalintoja sekä tutkimuksen teon yhteiskunnallista vastuuta.
TUTKIMUSETIIKKA-KURSSIN SISÄLTÖ:
YHTEISET OPINNOT (10 h) luentoja:
27.3.2009 Perjantaina klo 10-15
1. Mitä on tutkimusetiikka? (2h)
2. Tutkimuksen aiheenvalintaan ja tutkimuksen tekemiseen liittyvät eettiset näkökannat (2 h)
3. Ihmistutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset (1 h)
3.4.2009 Perjantaina klo 10-15
4. Lähdekirjallisuuteen ja tulkintaan liittyvät eettiset kysymykset (2 h)
5. Tutkimuksen raportointiin ja julkaisemiseen liittyvät eettiset kysymykset (2h)
6. Tiedeyhteisöön ja asiantuntijana toimimiseen liittyvät eettiset kysymykset (1 h)
ERIYTETYT OPINNOT (10 h) luentoja ja harjoitustehtäviä:
- Pienryhmäopiskelua (n.10-20 opiskelijaa) + lähdekirjallisuuteen tutustuminen (2 artikkelia)
I Ryhmä
kokoontuu perjantaisin 17.4. ja 8.5.2009, klo 10-15
II Ryhmä
kokoontuu perjantaisin 24.4. ja 15.5.2009, klo 10-15
Ennakkoilmoittautuminen kurssille 19.3.2009 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: marika.enwald@uta.fi
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
There will be six three-hour sessions, each consisting of a one-hour talk followed by two hours of questions and discussion, on the following topics:
[1] Identity, Objects, and Persons
[2] Time, Tense, and Change
[3] Modality and Essence
[4] Categories, Laws, and Natural Kinds
[5] Powers and Agency
[6] Truth and Truthmaking