4.9. Tilaisuus on suunnattu kevään yhteishaussa maisteriopintoihin valituille.

Lisäksi järjestetään opintosuuntakohtaisia maisteri-infoja:

6.9. Sosiaalipsykologia

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.

Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.

Opintojakso (10 op) koostuu:

• Valmennusseminaarista
• Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
• Harjoitteluraportista
• Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa. Harjoittelusta saa opintopisteet palauteseminaariin osallistumisen jälkeen.

Palauteseminaareihin ilmoittadutaan opintojakson moodlessa. 19.1.2018 valmennusseminaariin ilmoittadutaan NettiOpsussa.

Kurssilla tehdään kirjallinen harjoitustyö.

Kurssille valitaan ensisijaisesti jatko-opiskelijoita ja yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintojen opiskelijoita. Tarvittaessa kurssin opiskelijavalinnassa huomioidaan opintojen vaihe.

Kurssi on suunnattu pro gradu -työtä tekeville ja jatko-opiskelijoillle.

Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.

ma 16.10. Matti Hyvärinen: Laadullinen haastattelu

pe 20.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu

ma 23.10. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu

pe 27.10. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu

ma 30.10. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta

pe 3.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu

ma 6.11. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu

pe 10.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana

ma 13.11. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote

pe 17.11. Jenni Kuoppa: Kävelyhaastattelu

ma 20.11. Seija-Leena Nevala: Historiallinen muistitietohaastattelu

pe 24.11. Rosi Enroos: Haastattelu vankilassa

ma 27.11. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu

pe 1.12. Piia Roos: Lapsen haastattelu

Sosiaalityön maisteriopintojen opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.

The enrolment for this self-paced online course will be open until the first of October. 

The due data for course assignments is the 15th of December.

The course consists of following lectures:

Pekka Räsänen (UTU): Consumption from the perspective of economic sociology

Taru Lindblom(UTU): Food consumption, status struggle and  economic inequality

Atte Oksanen (UTA): Debt problems and life-course transitions

Mette Ranta(JYU): Towards youth financial independence: Psychological and societal factors

Minna Autio(HU): Sustainability in consumption: goods, services and innovations

Semi Purhonen(UTA): Cultural stratification: Starting points and recent debates

Terhi-Anna Wilska(JYU): Consumption, necessities and excess

Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen(UTA): Consumption and waste

In addition, thematic readings will be suggested for each lecture.

All the lecture videos and course readings will be available for students in Moodle platform. 

Following requirements for 5 ECTS should be returned to the course Moodle platform:

1) Lecture diaries in English or in Finnish (max 300 words/lecture, in total 2400 words)

2) Essays (max 3000 words including a reference list). Each lecture will include additional reading package (i.e. scientific articles). At least 3 articles should be used in the essay.

Kyseessä on omaan tahtiin suoritettava verkkokurssi, jolle voi ilmoittautua 1.10 asti.

Turun ja Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat ilmoittautua kurssille sähköpostitse: markus.kaakinen[at]uta.fi

The enrolment for this self-paced online course will be open until the first of October.

Students from university of Turku or Jyväskylä may enrol via email (markus.kaakinen[at]uta.fi

Kurssilla opiskelijat syventyvät hyvinvointivaltion syntyä, kehitystä ja muutosta käsitteleviin teoreettisiin teksteihin. Sosiaalipolitiikan historiassa nimenomaan hyvinvointivaltio on ollut sen keskeisin näyttämö ja sitä on ilmiönä selitetty moninaisista yhteiskuntateoreettisista suuntauksista ponnistaen. Sosiaalipolitiikan osa-alueiden tutkiminen edellyttää ymmärrystä siitä, miksi hyvinvointivaltiot ovat kehittyneet erilaisiksi ja näin ollen tuntemusta erilaisist teorioista yhteiskunnallisen muutoksen selittämiseksi. Kurssi johdattaa opiskelijat pohtimaan näitä kysymyksiä ja arvioimaan kriittisesti erilaisia teorioita hyvinvointivaltiosta.

Kurssi toteutetaan lukuseminaarina, joka rakentuu kahdeksan tekstikokonaisuuden ympärille. Kaikki opiskelijat alustavat tekstejä vuorollaan ja kurssin opettajat toimivat puheenjohtajina seminaarin tapaamisissa. Kurssi kokoontuu

kaikkiaan yhdeksän kertaa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla opettajat pitävät johdantoluennon sosiaalipolitiikasta ja teoriasta, esittelevät kurssilla opiskeltavat tekstit ja jakavat alustusvuorot.

Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.

Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.

Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujamenetelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.

Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan III periodissa yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tämä opetus järjestetään tiistaisin klo 9-12 ajalla 9.1. – 27.2. (27.2. pidettävä päätösseminaarikerta on vapaaehtoinen gradukurssikokonaisuutta suorittaville.) Tästä III periodin osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.

Loput 2 opintopistettä suoritetaan IV periodissa torstaisin klo 9-12. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan oman analyysin työstämistä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.

Nämä kaksi edellä mainittua osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.

IV periodissa kokoonnumme viisi kertaa. Kurssi alkaa maanantaina 5.3. Seuraavat tapaamiset ovat torstaisin 15.3., 22.3., 19.4. ja 26.4. 22.3. pidetyn tapaamisen jälkeen on pidempi tauko, jonka aikana työstetään itsenäisesti analyyseja. Kurssin päätteeksi jokainen tekee lopputyön, joka on osa oman gradun analyysiluvusta. Näitä kirjallisia tuotoksia käsitellään yhdessä viimeisellä kokoontumiskerralla 26.4.

Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän, 19.12. mennessä.

Tapaamiset:

ma 5.3. Virta ML 53

to 15.3. Linna ML 50

to 22.3. Linna ML 50

to 19.4. Linna ML 50

to 26.4. Linna K108 (loppuseminaari)

IV periodissa torstaisin klo 9-12

Suunnattu graduvaiheen opiskelijoille, jotka käyttävät gradussaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.

Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.

Aikataulu

Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 9.1. – 27.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)

Ti 9.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala  (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla

Ti 16.1. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, Katri-Maria Järvinen, Monimuuttujamenetelmien perusteet, faktorianalyysi

Ti 23.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi

Ti 30.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I

Ti 6.2. Nuoret työelämässä ja mielenterveys, Jaana Minkkinen, Varianssianalyysi II, kovariaatin lisääminen ja interaktio

Ti 13.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi

Ti 20.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä

*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa lopputyön työstämiselle kurssin loppupuolella

*** 3 op menetelmäosuus päättyy

Ti 27.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet

Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen).

Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat taidot).

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä syksyllä 2017 aloittaville Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori).

Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Kaikki ovat yleensä mahtuneet mukaan. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.

Kurssi suoritetaan kokonaan Moodle-oppimisalustalla tekemällä itsenäisesti tehtäviä, jotka liittyvät annettuun materiaaliin (kirjallisuus, videoluennot, aineistokatkelmat yms.). Tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä yhdeksän ja niitä voi suorittaa esimerkiksi yhden per viikko. Edetä voi myös täysin omaan tahtiin. Oppimisalusta on avoinna neljännen periodin loppuun asti.

Kursille ilmoittaudutaan sähköpostilla johanna.ruusuvuori@uta.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijaa pyydetään allekirjoittamaan vaitiolositoumus koskien kurssilla käytettäviä tutkimusaineistoja. Sitoumuksen allekirjoittamisen jälkeen opiskelija lisätään kurssin Moodle-alustalle. Jos teet kurssin suorituksena SOS6.2.3-opintojaksoon, aineopintojen metodikurssit tulisi olla suoritettu aiemmin.

Kurssille voi ilmoittautua milloin tahansa kolmannen ja neljännen periodin aikana.

OHJELMA 2018

8.1. Eerika Finell: Mitä on sosiaalinen kognitio ja kokeellinen tutkimus?

15.1 Heini Saarimäki: Sosiaaliset aivot.

22.1 Eerika Finell: Eksplisiittinen ja implisiittinen sosiaalinen kognitio.

29.1 Johanna Kaakkinen: Kehollinen kognitio, Eerika Finell: Välipalaute.

5.2 Minna Stenius: Mistä motivaatiossa on kyse?

12.2 Hanna Konttinen: Syömisen sosiaalipsykologiaa - itsesäätely, asenteet ja emootiot.

19.2. Aleksi Syrjämäki: Yksin jääminen satuttaa - hyljeksintä sosiaalisena ilmiönä ja tutkimuskohteena.?

26.2 Eerika Finell: Esitykset ja tehtävän purku.

Opintopisteet jakautuvat kurssilla seuraavasti (suluissa vastaavat tuntimäärät):

a) Luennot 1 op (lähiopetus 24 h)

b) Luentopäiväkirja ja tiivistelmä: 2 op (54 h)

c) Ryhmätyö: 2 op (54 h)

Luentosarja johdattaa opiskelijat kulttuurisosiologian ajankohtaisiin kysymyksenasetteluihin ja teemoihin, painottaen erityisesti tapoja ja mekanismeja, joiden kautta kulttuuri ilmentää, tuottaa ja uusintaa sosiaalista eriarvoisuutta. Temaattisesti jaotellut luennot esittelevät tutkimusalan keskeisiä teorioita ja keskusteluita, käyttäen runsaasti myös konkreettisia esimerkkejä empiirisistä tutkimuksista, joiden tekemisessä luennoitsijat ovat itse olleet viime vuosina mukana. Kurssilla käsitellään muun muassa Pierre Bourdieun käsityksiä mausta ja kulttuurista, Bourdieun kriitikoita ja seuraajia, kulttuurisen stratifikaation ulottuvuuksia ja muutosta, kaikkiruokaisuutta ja kosmopolitanismia, ruokaa ja syömistä erottautumisen areenana, kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta sekä kulttuurijournalismin muutosta. Kurssi sopii kaikille aine- ja maisteriopintojen vaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille. Aivan erityisesti se on suunnattu niille sosiologian opiskelijoille, jotka ovat syksyllä 2018 aloittamassa graduseminaarissa ja harkitsevat gradun tekemistä kulttuurisosiologiaan liittyvistä aiheista.

Alustava ohjelma

16.1.2018 (1. luento) – Johdanto: kulttuurisosiologia ja kulttuurinen stratifikaatio (SP)

23.1.2018 (2. luento) – Kulttuuristen hierarkioiden ja luokitusten muutoksen tutkimus (SP)

30.1.2018 (3. luento) – Kulttuurinen kaikkiruokaisuus ja kosmopolitanismi (TL)

6.2.2018 (4. luento) –  Kulttuuriosallistuminen ja -osallistumattomuus (RH)

13.2.2018 (5. luento) – Ruoka ja syöminen erontekona (TL)

20.2.2018 – Ei luentoa

27.2.2018 (6. luento) – Kulttuurijournalismin muutos (RH)

6.3.2018 (7. luento) – Yhteenveto ja loppukeskustelu (SP, RH, TL)

(13.3.2018 – Luentopäiväkirjojen palautus)

Kurssilla on läsnäolovelvollisuus. Poissaolo keskeyttää kurssin suorittamisen.

Kurssi rakentuu luennoista, ryhmätöistä ja seminaarista.

Kurssille valitaan enintään 20 sosiaalipsykologian maisteriopintojen vaiheessa olevaa opiskelijaa. Ilmoittautumisjärjestys ei ole sisäänottojärjestys.

Opiskelijat tutkivat kurssilla nuorten poliittista toimintaa ja osallistumista sosiaalisessa mediassa. Kurssi jakaantuu kahteen jaksoon. Ensimmäisellä (5 op) jaksolla opiskelijat perehtyvät aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen ja analysoivat empiirisesti nuorten osallistumista ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Toisella (5 op) jaksolla opiskelijat tutustuvat tieteellisten artikkelien laatimisen käytäntöihin ja kirjoittavat yhteistyössä opettajien kanssa ensimmäisen jakson analyyseista artikkelin kotimaiseen tieteelliseen julkaisuun. Kurssi on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta.

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee nuorten poliittisesta osallistumisesta käytävää ajankohtaista tutkimuskeskustelua, on perehtynyt sosiaalisen median aineistojen analyysimenetelmiin ja hallitsee tieteellisten artikkelien laatimisen perusteet. Kurssi soveltuu erityisesti aineopinnoissa edistyneille, maisteriopintoja suorittaville sekä jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

Osallistuminen kurssille edellyttää, että aineopintojen menetelmäopinnot on suoritettu ennen kurssin alkua.

Kurssin voi suorittaa 5 op tai 10 op laajuisena. Kurssin osallistujamäärä on max 20 opiskelijaa.

Ilmoita osallistutko jaksolle I (luennot ja analyysit), jaksolle II (artikkelikurssi) vai molemmille.

Kurssin voi suorittaa 5 op tai 10 op laajuisena. Jakso I (luennot ja analyysit, 24 t) korvaa 5 op opintojaksosta YKT07.1 Nuorisotyön asiantuntijuuden erityiskysymyksiä.

Jakso II (artikkelikurssi, 24 t) korvaa opintojakson SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät.

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoilla jakso I korvaa 5 op jaksosta POLVOS33.

Opintojakson kurssisivu:

https://fi.wikiversity.org/wiki/Julkisen_sosiologian_projekti/Julkinen_sosiologia_2018_/_Public_sociology_2018

Arvottaminen ja arvioiminen lukeutuvat perustaviin sosiaalisiin käytäntöihin, jotka läpäisevät yhteiskunnan ja sosiaaliset suhteemme. Nykyään mitä moninaisimpia asioita kiinteistöistä työsuorituksiin, jätteisiin, taideteoksiin, vahinkoihin, riskeihin, elämiin, luonnonvaroihin ja ympäristötuhoihin arvotetaan nimenomaan rahassa.

Arvottaminen ei kuitenkaan tyhjene talouteen ja rahalliseen arvoon, vaan asioita arvotetaan ja arvioidaan myös esimerkiksi esteettisesti ja eettisesti. Kurssilla arvottamista ja arvonluontia tarkastellaan viimeaikaisten yhteiskuntatieteellisten ja erityisesti taloussosiologisten keskustelujen avulla.

Kysymme, miten tutkia arvoa ja arvostamista sosiologisesti. Mihin asioiden arvo perustuu? Miten arvo syntyy? Entä miten se voi tuhoutua? Ja miten jo arvonsa menettäneiden asioiden arvo voi kohota? Miten taideteoksia, viinejä, elokuvia, musiikkia ja käytettyjä kirjoja arvotetaan? Miten luonnolle voidaan määrittää taloudellinen arvo? Entä miten roskisdyykkarit arvottavat jätettä ja toimintaansa valtaväestöstä poikkeavalla tavalla?

Kurssi toteutetaan lukupiirityyppisenä seminaarina, jossa kullekin kerralle luetaan valikoima tekstejä keskustelun tueksi, ja kurssin ensimmäisellä kerralla on käsiteltäviin teemoihin, käsitteisiin ja keskusteluihin johdattava luento.

Seminaari (yht. 16 tuntia) koostuu aloitusluennosta ja lukupiirityöskentelystä. Hyväksytty suoritus koostuu sekä seminaariin osallistumisesta että sen pohjalta kirjoitettavasta kirjallisesta työstä.

Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostitse vastaavalle opettajalle (olli.pyyhtinen@uta.fi) 16.3. mennessä.

Seminaari on suunnattu ensisijaisesti syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssille otetaan enintään 12 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.