HALHAS19

Opintojakson suorittamiseksi opiskelija valitsee yhden neljästä 10 op:n vaihtoehdosta (ks. tutkintovaatimukset). Kukin vaihtoehto suoritetaan omalla tavallaan. Opintojakson Moodle HALHAS19, avain Boost,  avautuu viikolla 32 ja sitä seuraamalla pysyy ajan tasalla kunkin suorittamisvaihtoehdon yksityiskohdista.  Vaihtoehdon valintaa ei voi kesken opintojakson suoritusta vaihtaa.

Opintojakson suorittamista koskeva infotilaisuus järjestetään 2.9. klo 14-16. OPINTOJAKSOLLE ILMOITTAUTUNEIDEN ON OSALLISTUTTAVA AVAUSKERRALLE.

HUOM: Yksi vaihtoehto on Organisaatioteoria. Sen suorittaminen alkaa opintojaksolla yrityksen johtamisen opintojaksolla KATJOS31 Organisaatioteoria 5 op , JOHON ILMOITTAUTUMINEN ON JO ELOKUUSSA nettiopsussa. Kurssille otetaan enintään 8 hallintotiede pääaineena opiskelevaa. Valinta tapahtuu suoritettujen opintopisteiden perusteella. 

Ensimmäinen kokoontumiskerta yhteinen. Opiskelijat jaetaan ensimmäisellä kerralla kahteen ryhmään aiheiden ja aikataulujen perusteella.

Kurssi perehdytään oikeustieteelliseen tutkimukseen ja siinä käytettyihin erilaisiin lähestymistapoihin ja niiden vaikutuksiin. Lainopillista tutkimusta lähdestytään yhtenä mahdollisena metodisena vaihtoehtona muiden joukossa. Oikeustiedettä tarkastellaan toisinsanoen monimetodisena tieteenalana.

Erilaisten metodien luonnetta selvitetään opiskelijalähtöisesti kirjallisuuspohjaisin harjoituksin ja "hands-on" -tyyppisesti. Samalla kannustetaan arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta pro gradu -tutkielman tekemisessä. Pääpaino opetuksessa on ennakkoharjoituksiin pohjautuvissa luennoissa ja niillä käytävissä keskusteluissa sekä erilaisten oikeustieteellisten artikkelien analysointiin keskittyvässä seminaarissa.

Jokaisen kurssia suorittavan tulee osallistua yhteen pienryhmissä toteutettavaan seminaariharjoitukseen, johon tulee valmistautua etukäteen. Seminaariharjoituksessa arvioidaan etukäteen jaetun materiaalin pohjalta yhdessä erilaisten oikeudellisten tekstien metodologisia valintoja ja niiden seurauksia.

Opiskelijat jaetaan toivomusten mukaisiin ryhmiin  1. luentokerralla. 

Opintojakso suoritetaan osallistumalla alkuluennolle (n. 4 t) ja luentotyöpajaan sekä suorittamalla kirjallinen tentti ja laatimalla essee (n. 20 s.), joka käsitellään esseeseminaarissa (n. 12 t). 

Tentittävä kirjallisuus (n. 500-600 s.) perustuu ajakohtaiselle tutkimuskirjallisuudelle ja on sekä suomen että englanninkielistä. 

Luento-osuus koostuu orientoivista luennoista sekä luentotyöpajasta, joka perustuu opiskelijoiden itse pitämille opetustilaisuuksille etukäteen osoitetusta aiheesta ja/tai materiaalista.

Jakso on osa Muuttuva turvallisuus -teemakokonaisuutta. Niille opiskelijoille, jotka suorittavat jaksoa osana teemakokonaisuutta, räätälöidään turvallisuuden valtiosääntöistymistä koskeva tenttikirjallisuus ja he laativat tästä aiheesta myös seminaarityönsä. 

Tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan luennolla ja opintojakson moodlesivulla. 

Opetus alkaa 1. periodilla ja jatkuu 2. periodilla. Opintojakson suorittaminen on mahdollista kytkeä temaattisesti jaksoon JOIKS22 (Julkisoikeuden syventävä tutkimusjakso: syyslukukaudella toteutettava valtiosääntöoikeuden seminaari) siten, että opiskelija keskittyy samaan aihepiiriin molemmilla jaksoilla. Opiskelija voi toisin sanoen keskittyä samaan teemaan sekä valtiosääntöoikeuden syventävällä jaksolla että pro gradussaan, jollei hän halua laatia graduaan jostakin muusta aiheesta.

Opetus alkaa 1. periodilla ja jatkuu 2. periodilla. Opintojakson suorittaminen on mahdollista kytkeä temaattisesti jaksoon JOIKS22 (Julkisoikeuden syventävä tutkimusjakso: syyslukukaudella toteutettava valtiosääntöoikeuden seminaari) siten, että opiskelija keskittyy samaan aihepiiriin molemmilla jaksoilla. Opiskelija voi toisin sanoen keskittyä samaan teemaan sekä valtiosääntöoikeuden syventävällä jaksolla että pro gradussaan, jollei hän halua laatia graduaan jostakin muusta aiheesta.

Tutkimusjakso sisältää tutkimusseminaarin ja kirjastonkäytön opetuksen. Tutkimusseminaarin kesto on kaksi periodia (periodit I ja II tai III ja IV).

Tutkimuseminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaarin työskentelyyn sekä laatimalla seuraavat kirjalliset työt:
- pro gradu -tutkielmaa koskeva ideapaperi,
- pro gradu -tutkielmaa koskeva tutkimussuunnitelma, ja
- tutkielman aiheeseen liittyvä kirjallisuuskatsaus.
Lisäksi seminaariin voi sisältyä erikseen ilmoitettavia ja tutkieman laatimista tukevia harjoituksia.
Työskentelyn tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvät edellytykset pro gradu -tutkielman kirjoittamiselle.

Kaikkien lukuvuonna 2015-2016 Julkisoikeuden syventävään tutkimusjakson HALJUS 22 suorittavien on ilmoittauduttava täyttämällä 4.9.2015 mennessä oheisesta linkistä löytyvä e-lomake, jossa kysytään tutkielman alustavaa aihepiiriä ja mahdollisia toiveita seminaarin aloitusajasta. E-lomakkeen täyttämisen lisäksi jokaisen on ilmoittauduttava jaksolle NettiOpsusssa.

Tutkimusseminaareja järjestetään lukuvuosittain 2-4 osallistujamäärästä riippuen. Seminaarit eriytyvät aihepiiriensä perusteella oikeudenalapainotteisiin ryhmiin siten, että valtiosääntöoikeuden ja sen lähialueiden tutkimusaiheisiin painottuvat seminaarit alkavat syyslukukaudella ja hallinto-oikeudellisiin aiheisiin kytkeytyvät kevätlukukaudella. Tutkimusseminaareissa on mahdollista jatkaa työskentelyä vastaavan alueen syventävällä jaksolla käsitellyn teeman parissa niin, että niistä muodostuu opiskelijalle johdonmukainen ja temaattisesti kiinteä kokonaisuus. Kaikille seminaariin syyslukaudella 2015 tai kevätlukukaudella 2016 aikoville järjestetään yhteinen tilaisuus ma 7.9.2015 klo 10-12 (Pinni ls B1096). Tilaisuudessa informoidaan tarkemmin seminaarien toteutustavoista ja jaetaan opiskelijat seminaariryhmiin, minkä vuoksi jokaisen seminaariin aikovan opiskelijan edellytetään osallistuvan tilaisuuteen. Sekä syys- että kevätlukukaudella alkaviin seminaareihin tulee ilmoittautua syyslukukauden alussa nettiopsussa. Tähän liittyen järjestetään kevätlukukaudella 2015 (to 23.4. klo 14-16 Pinni A3107) tilaisuus niille julkisoikeuden opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa syventävän tutkimusjakson lukuvuonna 2015-2016. Tilaisuudessa keskustellaan seminaarien toteutustavoista ja muista pro gradun laatimiseen liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuudesta tiedotetaan myös opintosuunnan nettisivulla.

Opintojakso muodostuu luennosta (10 t), siihen  liittyvästä luento- ja kirjallisuustentistä sekä esseeseminaarista (n. 18 t), jossa käsitellään opiskelijoiden kirjoittamat esseet. Kurssin teemana ovat julkisten palvelujen järjestämiseen liittyvät ajankohtaiset hallinto-oikeudelliset kysymykset. 

Aktiivinen osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, jonka kuluessa ryhmän jäsenet valmistelevat pro gradu -tutkielmiaan laatimalla niitä koskevien käsikirjoitusten osia ja kommentoivat toistensa esityksiä
- Pro gradun laadinta: aineiston kokoaminen ja analyysi sekä tutkimustulosten raportointi
- Kypsyysnäytteen antaminen.

Pro gradu -tutkielma laaditaan graduryhmässä, joka on välitöntä jatkoa seminaarityöskentelylle (HALJUS22 Julkisoikeuden syventävä tutkimusjakso). Työskentelyn kesto on kaksi periodia. Graduryhmään osallistuminen edellyttää opiskelijan sitoutumista ryhmän aikatauluihin samoin kuin valmiutta käyttää riittävästi aikaa paitsi ryhmätyöhön myös itsenäiseen työskentelyyn opintojakson aikana.

Ryhmässä opiskelijat jatkavat ryhmän vetäjän johdolla pro gradu -tutkielmiensa laadintaa siitä, mihin ne ovat HALJUS22 -jakson seminaarissa jääneet. Opiskelijat laativat graduihinsa liittyviä kirjallisia esityksiä siten, kuin ryhmässä kulloinkin sovitaan (esim. kaksi n. 15-20 sivun pituista osiota pro gradusta). Esitykset käsitellään ryhmän yhteisissä tapaamisissa. Ryhmätyöskentelyn lopuksi opiskelijat esittelevät ryhmässä valmiin gradunsa tai graduksi tarkoitetun käsikirjoituksensa. Tavoitteena on, että pro gradut valmistuvat seminaarin loppuun mennessä tai välittömästi sen jälkeen.

Pro gradu -tutkielma on yliopistollinen opinnäyte, jonka tekemisessä opiskelijan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä sekä opiskelun ja tutkimuksen eettisiä periaatteita opetussuunnitelmassa kuvattujen osaamistavoitteiden pohjalta.

Jättäessään opinnäytteensä tarkastettavaksi opiskelijan edellytetään tuntevan ja noudattavan oman tutkintonsa tason mukaisia hyviä tieteellisiä käytäntöjä, ks. Tampereen yliopiston tutkijakoulun antama ohjeet hyvän tieteellisen käytännön osaamistavoitteista eri tutkintotasoilla: https://intra.uta.fi/portal/documents/159280/36245

Englanninkieliset luennot 12 h.

Syksyn 2015 erikoiskurssi toteutetaan yhteistyössä Tampere 2017 –projektin kanssa. Projekti on käynnistetty Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 25.5. omalta osaltaan kaupungin toimintamallin uudistamisen tavoitteet. Ne ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, kaupungin toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ja digitalisaation hyödyntäminen. Kunta- ja aluejohtamisen erikoiskurssi tuottaa selvityksiä ja sisältöjä Tampereen toimintamallin uudistamistyön tueksi. Kurssia varten on määritelty alustavasti neljä tehtävää, jotka toimivat myös kurssin harjoitustöiden tutkimuskysymyksinä.

1. Mikä on pormestarin rooli sisäpolitiikassa ja kaupunkiorganisaation johtamisessa?
2. Millainen ohjausjärjestelmä rakennetaan tilaaja-tuottajamallin tilalle. Mitä tulos- ja vaikuttavuusohjaus voi tarkoittaa?
3. Miten asiakaslähtöisyyttä, kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan vahvistaa?
4. Mitä digitalisaatio toimintojen kehittämisen periaatteena tarkoittaa? Millaisia ovat muiden kaupunkien ratkaisut, entä millaisia esimerkkejä voitaisiin hyödyntää yrityspuolelta?

Kurssi tapahtuu pääosin I-periodilla ja työskentely on erittäin intensiivistä. Kurssi aloitetaan 11.9. Ensin kokoonnutaan yliopistolla, josta jatketaan kaupungin toimijoiden kanssa yhteisellä seminaarilla, jossa kurssin tavoitteet täsmennetään ja yhteistyöryhmät rakennetaan. Ryhmät työskentelevät pääosin itsenäisesti viikoittaisten tapaamisten tukemina. 5.10 valtuustoseminaarissa esitellään kurssin toteutuksen lähestymistavat ja työryhmät ja kerätään valtuutettujen näkemyksiä ja syötteitä eri teemoihin. 23.10 järjestetään seminaari, jossa kurssitöiden sisältö esitellään ja kaupungin toimijat antavat työstä palautetta ja 6.11 valmiit kurssityöt palautetaan.

Ilmoittautuminen tapahtuu ensimmäisellä opetuskerralla!

Harjoitustöiden toteutuksessa hyödynnetään opiskelijoiden aikaisemmissa
vaiheissa saavutettuja tutkimuksellisia taitoja sekä sovelletaan
tutkimusmenetelmiä käytännön työssä. Tämän vuoksi edeltävinä opintoina vaaditaan tutkimuspraktikumia.

Opintojakso muodostuu kahdesta luentosarjasta (lainvalmistelu / lainsäädännön vaikutusten arviointi), jotka suoritetaan erikseen.

Kurssilla perehdytään paikkatiedon hallinnan (aineiston keruu, analyysi, visualisointi, tulkinta ja arviointi) perusteisiin ja ajankohtaisiin teemoihin.

Opetus koostuu luennoista, mikroharjoituksista ja paikkatietoaineistoihin perustuvan tutkimusprosessin läpiviemisestä. Harjoitustyössä mahdollisuus erikoistua määrälliseen (esim. alueelliset tilastotietokannat) tai laadulliseen (esim. kokemuksellinen, konstruktivistinen) tutkimusstrategiaan.

Edeltävät pakolliset opinnot: HALTVA12 Tutkimuspraktikum.

luennot, lukupiiri ja essee

Opintojakso muodostuu luennoista (10 t), niihin liittyvästä luento- ja kirjallisuustentistä sekä esseeseminaarista (n. 20 t). Seminaarissa käsitellään opiskelijoiden laatimat esseet. Kurssin pääteemana on kunnallisen päätöksentekojärjestelmän ja kuntapalvelujen tuottamistapojen (mm. kuntayhtiö- ja ostopalvelunäkökulma) juridinen problematiikka erityisesti julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnan oikeudellisten kysymysten (mm. oikeuden ja poliittisen tavoitteenasetannan suhde ja kunnallisen itsehallinnon asema) kannalta. Teemaa voidaan lähestyä sekä kuntalais- että yhteisönäkökulmasta.  

Opintojakson pyrkimyksenä on hahmottaa globalisaation vaikutusta alueyhteisöjen kehittämiseen ja luoda yleiskuvaa kuntien ja alueiden roolista globaalin hallinnan kentällä. Jaksolla tarkastellaan kuntien ja alueiden kansainvälisiä hallintasuhteita sekä kilpailu- että yhteistyöstrategioiden kannalta.

oppimispäiväkirja ja teoriaekskursio