SOSIAALITYÖN KIRJALLISUUSKUULUSTELUJEN JA ESSEIDEN VASTAANOTTAJAT 2017-2018 Kirjallisuuskuulustelut suoritetaan sähköistä tenttipalvelua käyttäen. Tarkista opinto-oppaasta jaksokohtaisesti onko essee jakson mahdollinen suoritusmuoto.
SYVENTÄVÄT OPINNOT, opintojakson vastuuopettaja ja kokonaismerkinnän antaja: Tarja Pösö
STYS1A Sosiaalityön teoriahistoria 5 op, Timo Harrikari
STYS1B1 Päätöksenteko lastensuojelussa 5 op, Tarja Pösö
STYS1B2 Osallisuudet, oikeudet ja vastuut palvelujärjestelmäkohtaamisissa 5 op, Sirpa Saario
STYS1B3 Professionaalisuus käytännöissä ja käytäntötutkimus 5 op, Irene Roivainen
STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena 5 op, Hannele Forsberg
STYS2A Syventävä ammatillinen asiantuntijuus 5 op, jakson vastuuopettaja Aino Ritala-Koskinen, esseen (5 op) vastaanottaja Sinikka Forsman, ks. ohjeet
STYS3A Orientaatio tutkielman tekemiseen 5 op, esseen (5 op) vastaanottaja Leena Autonen-Vaaraniemi
STYS3B1 Konkreettinen sosiaalitutkimus 5 op, Suvi Raitakari
STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus 5 op, Kirsi Juhila
STYS3B3 Havainnot ja kokemukset 5 op, Sinikka Forsman (syksy 2017), Aino Ritala-Koskinen (kevät 2018)
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman orientaatio kaikille uusille opiskelijoille ma 28.8.klo 13.15-16.00 tilassa Linna K103.
Luentosarjassa käsitellään tärkeitä yliopisto-opiskeluun ja oppimiseen liittyviä teemakokonaisuuksia ja se on tarkoitettu syksyllä 2017 sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa opintonsa aloittaville uusille opiskelijoille.
Ti 29.8.2017
9.15-10.30 HOPS ja opintojen suunnittelu
10.45-11.45 Oppimisympäristöt ja opiskelukäytännöt sosiaalityössä
12.00-13.00 Tieteellinen kirjoittaminen ja lukeminen
Yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde ja erityisesti se, millä lailla yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yksilötason valintoihin. Arki on hedelmällinen lähtökohta yrittäessämme ymmärtää ykislön ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sillä arjessa limittyvät epäviralliset ja viralliset sekä yksityiset ja julkiset toiminnat, ajatukset ja odotukset. Paradoksaalisesti tämä tekee arjesta sekä rutiininomaista ja turvallista että vaativaa ja jopa uuvuttavaa. Teoreettisesti jäsenneltynä itsestään selvästä arjesta muodostuu yllättävä, monimuotoinen ja kompleksinen käsite.
Kurssilla tarkastelemme arjen sosiologian (sociology of everyday life) ja henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) kautta yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Arjen sosiologia tarkastelee, miten ihmiset sitoutuvat olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Henkilökohtaisen elämän sosiologia tarkastelee yksilöiden elämää niissä sosiaalisissa, ajallisissa ja paikallisissa konteksteissa, joissa he elävät. Henkilökohtaisen elämän sosiologia pohtii, mitä yhteiskunnallisia merkityksiä yksityisenä pidetyllä elämällä on, mitä vaikutuksia henkilökotaisilla valinnoilla on yhteiskuntaan ja sen muutoksiin, ja millä lailla sosiaaliset rakenteet ilmenevät henkilökohtaisessa elämässä.
Pohdimme, mitä on arki? Mikä merkitys arjella on yksilölle ja yhteiskunnalle? Mitä henkilökohtainen tarkoittaa ja miten se eroaa yksilöllisestä? Analysoimme, miten mikrotason, pienet, jokapäiväiset teot ja toiminnat liittyvät makrotason malleihin ja rakenteisiin. Tarkastelemme toimijan ja rakenteen välisiä suhteita esim. perheen, sairauden, kuulumisen (belonging) ja kodin näkökulmista.
Live-kurssin rakenne:
Luennot 10 t ja seminaarit 14 t + tehtävät ja oheislukemisto
Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat ilmoittautuminen nettiopsuun 1.8. - 31.8.2017
UCPorin ristiinopiskelijat ilmoittautuvat sähköpostilla eriikka.oinonen@uta.fi tai suvi.holmberg@uta.fi 1.8.-31.8. 2017
UCPorin ristiinopiskelijoille varattu max. 5 paikkaa live-kurssille ja max. 5 paikkaa verkkokurssille. Mikäli ristiinopiskelijoiden paikat eivät täyty, otamme tilalle TaY:n tutkinto-opiskelijoita.
SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen kurssin suorituksella voi saada korvaavuuden ensisijaisesti SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II jaksoon tai johonkin seuraavista opintojaksoista: SOS04.1. Lapsen ja perheen tutkimuksen ydinkysymyksiä TAI STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena.
Alkutehtävä: kirjoita 2-4 liuskan pohdinta siitä, mitä on arki? Pohdinta tallennetaan Moodleen ennen ensimmäistä seminaarikertaa.
Kunkin luentokerran jälkeen opiskelijoille annetaan luennon teemaan liittyvä (1) teoreettinen ja (1) empiirinen teksti/artikkeli luettavaksi. Teksteistä keskustellaan seuraavalla seminaarikerralla. Seminaareissa syvennetään luennolla käsiteltyä teemaa ja teoreettista keskustelua erilaisin pienryhmissä tehtävin harjoituksin ja tehtävin.
Jokainen kurssille osallistuja kirjoittaa jokaisesta luennosta ja seminaarikerrasta 2-4 liuskan kirjeen, jossa hän selittää oppimaansa kuvitteelliselle henkilölle hyödyntäen luentoja, luettuja tekstejä sekä harjoituksia.
Live kurssille otetaan 20 opiskelijaa ja verkkokurssille 20 opiskelijaa.
Verkkokurssille osallistuville aloitustapaaminen Tampereella ke 13.9. klo 10-12 tilassa 6017 ja Porissa to 14.9. klo 14-16 luokassa 386
Verkkokurssi: Luennot tallennetaan Moodleen. Verkko-opiskelijat jaetaan pienryhmiin, joissa he tekevät samat tehtävät kuin livekurssilla. Jokainen verkkokurssilainen kirjoittaa vastaavanlaiset kirjeet kuin livekurssilaiset.
Opiskelija suorittaa pätevän sosiaalityöntekijän ohjauksessa kolmen kuukauden työharjoittelun sosiaalityön asiakas-, hallinto-, kehittämis- tai tutkimustehtävissä, sisällyttää harjoitteluunsa kehittämistehtävän ja laatii harjoittelustaan analyysin.
Harjoittelun alussa opiskelija laatii yksilöllisen HOPSin, johon sisältyy kehittämistehtävä. Opiskelija raportoi kahden viikon välein harjoittelustaan moodlessa ja osallistuu keskusteluun muiden opiskeljoiden raporttien pohjalta. Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan analyysin valitusta teoreettisesta näkökulmasta ja reflektoi analyysissa omaa oppimistaan. Opiskelija esittää harjoittelustaan analyysin seminaarissa ja osallistuu oma esitys mukaan lukien 20 analyysin käsittelyyn. On suositeltavaa integroida gradun teemoja tai aineistonkeruuta harjoitteluun.
Opintosuoritusten täsmälliset ohjeet ovat nähtävillä harjoittelun moodlessa, jonne opiskelijat liitetään syyskuussa harjoitteluun ilmoittautumisen yhteydessä
Infoseminaari on pakollinen kaikille vuonna 2018 jakson suorittaville.
Harjoittelu on mahdollista suorittaa ympäri vuoden yhtäjaksoisena 3 kk työjaksona. Harjoittelun moodle on käytössä ympäri vuoden.
STYS3A tulee olla suoritettuna ennen tutkielmaseminaarin aloittamista tai se tulee suorittaa samanaikaisesti seminaarin kanssa. Maisterintutkinnon aiemmin suorittaneiden ei tarvitse suorittaa kohtaa STYS3A, mutta he ovat halutessaan tervetulleita osallistumaan luennoille.
Luennot ja oheistehtävät.
Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.
ma 16.10. Matti Hyvärinen: Laadullinen haastattelu
pe 20.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu
ma 23.10. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu
pe 27.10. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu
ma 30.10. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta
pe 3.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu
ma 6.11. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu
pe 10.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana
ma 13.11. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote
pe 17.11. Jenni Kuoppa: Kävelyhaastattelu
ma 20.11. Seija-Leena Nevala: Historiallinen muistitietohaastattelu
pe 24.11. Rosi Enroos: Haastattelu vankilassa
ma 27.11. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu
pe 1.12. Piia Roos: Lapsen haastattelu
Sosiaalityön maisteriopintojen opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.
Ilmoittautuminen e-lomakkeella kevään 2018 tutkielmaseminaariryhmiin alkaa to 30.11.2017 klo 9.00 ja päättyy to 14.12.2017 klo 16.00
HUOM. STYS3C Tutkielmaseminaarin (15 op) voi aloittaa sekä syys- että kevätlukukauden alussa. Ilmoittautuminen on etukäteen ja siitä informoidaan erikseen ennen lukukauden alkua.
Graduvauhditus on suunnattu opiskelijoille, joiden tutkielmaseminaarista on kulunut yli kaksi vuotta. Vauhditusseminaarissa on mahdollisuus esitellä pro gradu -työn nykyvaihetta, saada siitä ryhmän palautetta ja vinkkejä tutkielman eteenpäin viemiseen. Seminaariin osallistuminen on vapaaehtoista
Kurssille valitaan enintään 24 opiskelijaa. Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, käytetään valintakriteerinä opintojen vaihetta ja opintopistemäärää.
Mitä on metodologia? Miksi sen äärelle on syytä pysähtyä? Miten näiden kysymysten parista voi edetä toteuttamaan mielekkään sosiaalityön tutkimusasetelman?
Kurssilla suunnistetaan metodologisten pohdintojen äärelle moninaisten sosiaalityölle relevanttia ajankohtaista tutkimusta esittelevien metodiluentojen kautta. Tarkastelussa ovat muun muassa erilaiset etnografiset metodit, monimenetelmäisyys ja populaarikulttuuriaineistojen analyysi. Luennot tarjoavat monipuolisen katsauksen sosiaalityön tutkimuksen metodologisiin sovelluksiin, joista opiskelija voi ammentaa aineksia omaan gradututkimukseensa.
Kurssin suoritus edellyttää luento-opetukseen osallistumista, oheiskirjallisuuteen perehtymistä ja luentopäiväkirjan tekemistä. Opetus toteutetaan ajalla 31.10.-12.12. tiistaisin klo 14-16.
Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, käytetään valintakriteerinä opintojen vaihetta ja opintopistemäärää.
Luentokurssi korvaa yhden vaihtoehtoisen jakson STYS3B1-STYS3B3 opinto-oppaan kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.
Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.
Ilmoittautuminen Sosnetin verkkosivuilla 18.9.-8.10.2017.
Ilmoittautuminen Sosnetin verkkosivuilla 18.9-8.10.2017.
Kurssi sopii valinnaisiksi opinnoiksi.
Ilmoittautuminen Sosnetin verkkosivuilla 18.9.-8.10.2017.
Kurssi sopii valinnaisiksi opinnoiksi.
Lasten monipaikkainen asuminen -kurssi on vaihtoehtoinen jakson STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena –kirjallisuudelle.
Luentoseminaarin ohjelma ja aikataulu:
Kurssiin kuuluu 2 seminaaria (2 x 45 min. + 3 x 45 min.), ryhmätyöskentelyä moniammatillisessa pienryhmässä (3 pienryhmätapaamista à 3 x 45 min. ja tapaustyöskentely asiakasperheen kanssa 2 x 45 min.) sekä ammattialakohtainen ryhmätapaaminen (2 x 45 min.).
Klinikkakurssilla tutustutaan moniammatillisissa pienryhmissä perheeseen, jonka lapsella on puheen sujuvuuden häiriö. Asiakasperheet osallistuvat myöhemmin keväällä logopedian järjestämään änkytysklinikkaan, ja tällä kurssilla toteutettava perheen haastattelu pohjustaa perheen työskentelyä änkytysklinikassa. Kurssilla suunnitellaan perheen tapaaminen, osallistutaan oman alan työnohjaukseen, tavataan vanhempaa ja lasta sekä kootaan havainnot yhteen moniammatillisesti. Lisäksi kerrotaan ja keskustellaan kokemuksista loppuseminaarissa ja laaditaan ryhmän yhteinen loppuraportti.
Ilmoittautuminen e-lomakkeella 22.-31.1.2018.
Logopedian, psykologian ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille vaihtoehtona on klinikkakurssi IV periodilla tai kirjatentti. Muille opiskelijoille suoritusvaihtoehtona on kirjatentti. Kirjatentin vastuuopettaja on Anneli Kylliäinen, kirjatentti avoinna 5.3. - 25.5.2018.
Ilmoittautuminen Sosnetin verkkosivuilla 27.11.-17.12.2017.
Kurssi sopii valinnaisiksi opinnoiksi.
Moniammatilliset johtamisopinnot on tarkoitettu hoitotieteen, psykologian, logopedian, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön, kansanterveystieteen ja kasvatustieteiden opiskelijoille.
Opintojen teemat
Opiskelu- ja työmuodot ja ajoitus
Kurssille valitaan yhteensä 49 opiskelijaa, joista sosiaalityön opiskelijoita enintään 7. Opinnot on tarkoitettu ensisijaisesti syventäviä opintoja parhaillaan suorittaville. Vain sosiaalityön opiskelijat ilmoittautuvat tämän NettiOpsu -ilmoittautumisen kautta.Opiskelijavalinnasta tiedotetaan viimeistään 23.1.2018.
Luennoitsijat esittelevät omien tutkimustensa pohjalta erilaisia lähestymistapoja osallisuuden, oikeuksien ja vastuun teemoihin sosiaalityön erilaisissa käytännöissä. Kukin luennoitsija on valinnut oheistekstin luettavaksi ennen luentoa, joita opiskelijat käsittelevät myös lukupiireissä. Lukupiirityöskentely dokumentoidaan Moodleen ja sen anti esitellään loppuseminaarissa 14.5.2018.
Kurssille otetaan 22 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, valitaan kurssilaiset opintojen vaiheen ja sosiaalityön opintopisteiden määrän perusteella.
Luentoseminaari.
Työskentelymuodot: luennot, oheisteksteihin liittyvät ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat.
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla luentoihin liittyvät oheistekstit ja osallistumalla lukupiirityöskentelyyn. Lisäksi kirjoitetaan itsenäinen oppimispäiväkirja, noin 9 sivua (1,5 riviväli, fontti 12). Oppimispäiväkirjassa tulee hyödyntää luentoja, oheistekstejä ja ennen kaikkea omaa ajattelua. Huom: Luennoitsijan oheisteksti tulee olla luettuna ENNEN luentoa.
Opiskelija tuntee dokumentoinnin erilaiset roolit ja merkitykset osana professionaalista sosiaalityötä ja sosiaalityön tutkimusta. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. dokumentoinnin ohjeet ja käytännöt, asiakastietojärjestelmät, dokumentointi ja tiedonmuodostus, asiakkaiden ja asiakirjojen suhteet, etiikka sekä dokumenttien käyttö sosiaalityön tutkimuksessa. Kurssin käytyään opiskelijalla on valmius analysoida kriittisesti sosiaalityössä tuotettavia dokumentteja niin niiden sisällön, tuotantoehtojen kuin seurauksellisuuden näkökulmista.
Kurssilla luettava materiaali on lastensuojeluun painottunutta, mutta kurssin fokus on ensisijaisesti dokumentoinnissa ja keskustelu dokumentoinnista kaikilla sosiaalityön kentillä on tervetullutta.
Kurssi on luonteeltaan luentoseminaari, jossa jokaiselle kerralle valmistaudutaan lukemalla ennakkomateriaali. Kokoontumiset rakentuvat erilaisille ryhmäkeskusteluille ja lyhyille luennoille ja opiskelijoiden aktiivinen rooli on niissä keskeinen.
Netti-opsussa 15.11.-10.12.2017.
Kurssille on etusija opiskelijoilla, joilla on tämä opintojakso suorittamatta. Kurssille otetaan max. 20 opiskelijaa.
Course Syllabus
Community-based, Participative Qualitative Research is an innovative course that builds on qualitative research to add a community focus that can engage organizations and people meaningfully as partners in research projects that are of interest and significance to them. The community partners add their ideas to the research design and collaborate with the student or academic researchers to develop a project that will be of use to both. In many cases such research may be for a graduate student’s research project or a degree, a faculty member’s community project work and may add to a community organization’s knowledge about how to carry out evaluation of programs and services or to assess needs for new or better services. The course will not enable students to go beyond developing an idea for a research project but it will provide information on how community-based qualitative research could be useful and applied in community projects. Often such projects can also be stimulating and empowering for those who participate.
There will be some short class lectures, video clips, small group and class discussions and experiential activities during each of the class sessions.
The course is aimed at students who have prior knowledge of qualitative research. It is suitable for students who are completing their intermediate studies, or doing advanced or PhD studies.
Assignments:
1) Short paper of 5 pages thoughtfully and critically discussing two readings (assigned articles or others related to students’ research interest and the course content) community-based, participatory qualitative research methods and issues related to implementation. Include a brief summary of what each reading is about and say how the research was enhanced or limited by a community-based and/or qualitative approach. Also give your opinion on what might have been done differently for a better outcome. (50 points).
2) Group presentation consisting of an outline and short description of a community-based, participatory qualitative research project your group might be interested in carrying out. This presentation will be given with your group on the last day of the course. Describe why the research would be useful, what it would show and how a community-based participatory approach could be more successful and promising. Also mention some possible ethical or other challenges and how you would manage these in carrying out this research project (35 points).
3) Five to three page paper describing what you learned about conducting a community-based project, including the challenges and rewards that you might experience (15 points).
Students need to attend each session as course learning is heavily weighted toward group and classroom discussions, which cannot be substituted through other work outside the classroom. The total possible grade for completion of the course and assignments is 5 ECTs.
Ilmoittautuminen Sosnetin verkkosivuilla 19.2.-4.3.2018.
Ilmoittautuminen jaksolle Sosnetin verkkosivuilla 19.2.4.3.2018.
Ilmoittautuminen Sosnetin verkkosivuilla 19.2.-4.3.2018.
Kurssi sopii valinnaisiksi opinnoiksi.