Informaatio- ja tervetulotilaisuus uusille suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijoille ke 4.9. kello 14-16 salissa Pinni B4113.

Ryhmään mahtuu vielä suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Ota yhteys kurssin opettajaan tai opintosihteeri Maija Ohvoon.

Uusintatentti 7.1. klo 10-12. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittaudu opettajalle s-postitse 3.1.2014 mennessä.

Ryhmät A ja B tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille. Ryhmä C muille opiskelijoille kevätlukukaudella.

Ryhmään mahtuu vielä suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Ota yhteys kurssin opettajaan tai opintosihteeri Maija Ohvoon.

Suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Muille kurssi järjestetään kevätlukukaudella.

Kielen variaatio: suomen murteiden perusteita

Kurssin tavoite on tarjota perustiedot kielen variaatiosta ja sen luonteesta yleisesti ja suomen kielen varioinnista erityisesti. Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisesta variaation tutkimuksesta sekä yksityiskohtaisemmat tiedot suomen kielen vanhoista murteista. Pääpaino on murteiden tuntemisessa, koska nykyistä puhekieltä ei voi ymmärtää ilman murretutkimuksen perinnettä. Nykyistä puhuttua kieltä ja sitä koskevaa tutkimusta kuitenkin myös sivutaan. Luento-opetuksen lisäksi kurssiin kuuluu itsenäinen työ (esitelmä tai essee).

Uusintatentti 7.1. klo 10-12. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittaudu opettajalle s-postitse 3.1.2014 mennessä.

Ryhmä C muille kuin tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.

Ryhmässä on vielä tilaa (myös tutkinto-ohjelman omat opiskelijat tervetulleita), ilmoittaudu suoraan opettajalle.

Kurssilla tutustutaan keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan tutkimusmenetelmiin käytännön harjoitusten kautta. Kurssi sopii kaikille empiirisestä puhutun kielen tutkimuksesta kiinnostuneille ja se antaa valmiuksia laatia opinnäytetyö keskusteluaineistosta. Suoritukseen kuuluu aktiivinen läsnäolo tapaamisissa, viikottaiset tehtävät sekä yksi laajempi itsenäinen työ. Itsenäinen työ voi olla esimerkiksi a) oman keskusteluaineiston kerääminen videoimalla ja sen osittainen litterointi, b)  jonkun toisen keräämän aineiston litterointi ja analyysi TAI c) kirjallisuuskatsaus.

Keskustelunanalyysiksi kutsutaan alunperin yhdysvaltalaisten sosiologien (Harvey Sacks, Gail Jefferson ja Emanuel Schegloff) kehittämää menetelmää, joka perustuu ajatukseen, että keskustelu ja puhuttu kieli ovat sosiaalista toimintaa, joka on hyvin jäsentynyttä (eikä kaoottista, kuten aiemmin ajateltiin). Keskustelun jäsentyneisyys näkyy 1) vuorottelussa, eli siinä, kuka milloinkin puhuu; 2) toiminnoissa, eli siinä, mitä vuoroilla tehdään; 3) keskustelun jaksoissa eli sekvensseissä; 4) korjauksissa, joilla käsitellään puhumisen, kuulemisen tai ymmärtämisen ongelmia; 5) kielellisiä ja muita resursseja koskevissa valinnoissa; ja 6) vuorovaikutustilanteiden rakentumisesta laajemmin (Schegloff 2007: Sequence Organization in Interaction, xiv). Tutkimalla keskusteluja yksityiskohtaisesti litteroitujen eli paperille purettujen nauhoitteiden avulla saadaan lisää tietoa ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, siihen perustuvasta yhteistyöstä ja sen ongelmista. Analyysi voi paljastaa esimerkiksi sen, miten keskustelun osallistujat osoittavat tietävänsä jostakin asiasta enemmän tai vähemmän kuin muut (episteemisyys), miten he ottavat itselleen vallan päättää asioista tai antavat päätösvallan muille (deonttisuus), tai millaisia tunteita he ilmaisevat toisiaan kohtaan (affektisuus /emotionaalisuus).

Vuorovaikutuslingvistiikaksi kutsuttu tutkimussuuntaus puolestaan syntyi 1990-luvulla kielentutkijoiden piirissä, jotka alkoivat hyödyntää keskustelunanalyysin menetelmiä kieliopin tutkimukseen. Eri kieliä koskevat tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa erityisesti syntaksin ja prosodian, mutta myös morfologian alalta. Suomessa vuorovaikutuslingvistit ovat tarkastelleet esim. partikkeleita, pronomineja, moduksia, impersonaalimuotoja ja lauseyhdistelmiä. Viime vuosina on alettu perehtyä yhä enemmän siihen, millaisia kieliopillisia resursseja kielet tarjoavat eri toimintojen, kuten vaikkapa pyyntöjen, kysymysten, ehdotusten, tarjousten, tai ilmoitusten tekemiseen, ja miten keskustelijat hyödyntävät näitä resursseja erilaisissa tilanteissa.

Mitä sanat ovat? Miten sanoja muodostuu? Millainen on hyvä termi eli ammattikielen sana? Kurssilla saa perustiedot sanaston kehittelyn ja kuvauksen teoriasta sekä terminologiatyöstä. Monipuolisen aineiston avulla syvennytään sanojen asemaan eri kielimuodoissa ja ammattikielissä.

Kurssi tähtää perusasioiden lisäksi sovellettavaan tietoon. Se sisältää itsenäistä työskentelyä, mm. analyysiharjoituksia.

Kurssi johdattaa sosiolingvistiikan taustoihin ja nykyisiin suuntauksiin. Kurssilla tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan välistä suhdetta sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Kurssilla perehdytään sosiolingvistiikan keskeisiin käsitteisiin, tutkimusmenetelmiin ja -tuloksiin. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. kielenulkoiset muuttujat, tilanteinen vaihtelu, kielelliset asenteet,  monikielisyys ja aineistonkeruun kysymykset. Kurssi sisältää kotitehtäviä ja oheislukemista.

Orientoivat opinnot:

• Orientoivat opinnot, osa 1a: to 29.8. klo 12-14, Pinni B1096
• Orientoivat opinnot, osa 1b: ke 4.9. klo 12-14, Päätalo D10a
• Orientoivat opinnot, osa 2 (hyvinvointiorientoivat):  ti 10.9. 14.15-15.15 salissa Päätalo A1
• Orientoivat opinnot, osa 3 (opintojen suunnittelu): ke 6.11. klo 12-14, Pinni B1100

Tiedonhankintataitojen opetus (2x2h), Humanika-kirjaston tiloissa:

• Ryhmä 1: ma 4.11.2013 klo 10-12 ja ti 11.2.2014 klo 10-12
• Ryhmä 2: ma 11.11.2013 klo 10-12 ja ti 18.2.2014 klo 10-12

Ilmoittaudu ryhmiin tästä linkistä!

HOPSin teosta ja HOPS-keskusteluista ohjeistetaan erikseen. Ks. HOPS-käytännöt 2013-2014.

Tiedonhankintataitojen opetusryhmiin ilmoittautuminen NettiOpsussa, ks. aikataulu ja ilmoittautuminen:

Huom. vastaa aiempaa opintojaksoa TKOPY4 Tietotekniikan peruskurssi.

Kurssin kotisivulla

Tiedonhankintataitojen opetus kahdelle ryhmälle. Opetus on osa jakson LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS suoritusta (ks. muut opetusajat ed. linkistä).

• Ryhmä 1: ma 4.11.2013 klo 10-12 ja ti 11.2.2014 klo 10-12
• Ryhmä 2: ma 11.11.2013 klo 10-12 ja ti 18.2.2014 klo 10-12

Ne toisen vuoden opiskelijat, joilta tiedonhankintataidot ovat jääneet suorittamatta ensimmäisenä vuonna, voivat myös ilmoittautua näihin ryhmiin. Ilmoittaudu myös, mikäli vain toinen kerta puuttuu (syksyn tai kevään kokoontuminen).

Luentojen paikat:

TORSTAI (klo 12-14):
31.10. Pinni B1100
7.11. Päätalo D10b
14.11. Pinni B1096
21.11. Pinni B1100
28.11. Pinni B1096
5.12. Pinni B1096
12.12. Pinni B1096

PERJANTAI (huom. ajat):
25.10. klo 9.30-11.00 Päätalo A1
1.11. klo 9.30-11.00 Pinni B1100
8.11. klo 9.30-11.00 Pinni B1100
15.11. klo 9.30-11.00 Paavo Koli -sali, Pinni A
22.11. klo 9.30-11.00 Pinni B1096
29.11. klo 10-12 Pinni B1096
13.12. klo 10-12 Pinni B1096

Degree students who have achieved the learning outcomes of the course can demonstrate their academic English skills in the RPL process. See more information here.

Ei ilmoittautumista.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 14.10. mennessä).

Ryhmä C muille kuin tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.

Muille kuin suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

Ryhmät A ja B tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille ja pääaineopiskelijoille.

Kurssilla perehdytään konstruktiokielioppi-nimisen kielenkuvaussuuntauksen lähtökohtiin ja perusajatuksiin. Konstruktiokieliopissa ulotetaan vanha strukturalistinen ajatus kielellisten merkkien symboliluonteesta koskemaan periaatteessa kaikkia kielen merkityksellisiä rakenneyksiköitä. Ei vain sanoja, vaan myös niitä laajempia ja pienempiä kielenyksiköitä voidaan pitää vakiintuneina ja opittuina muodon ja merkityksen yhteenliittyminä, konstruktioina. Kielijärjestelmä koostuu siis kauttaaltaan tällaisista erikokoisista ja eri tavoin abstrahoituneista muistirakenteista. Kurssilla avataan ensin konstruktiokieliopin peruskäsitteitä, suuntauksen taustoja, sen kuvausformalismia sekä annetaan esimerkkejä erilaisista konstruktiotyypeistä. Toiseksi kurssilla perehdytään joihinkin kielentutkimuksen erikoisaloihin, joissa konstruktiokielioppia on sovellettu hedelmällisesti.

Edellytykset: SUOA4 Merkitys tulee olla suoritettuna.