Uusille opiskelijoille tarkoitettu orientaatio- ja tutustumispaketti filosofian opintoihin Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.

Ohjelma:

to 1.9.
9-12 Päätalo ls. A1: Orientoivat opinnot 1 (Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö järjestää). Tauko 10.30-10.50, jonka aikana humanistisen alan opiskelijat (mm. filosofit) siirtyvät saliin Pinni B1097.

12-13 tutor-ohjaajat johdattavat teidät lounaalle opiskelijaruokalaan

13-15 Pinni B3109: Orientoituminen filosofian opiskeluun 1 (Tommi Vehkavaara)

pe 2.9.
10-12 Pinni B3109: Orientoituminen filosofian opiskeluun 2 (Tommi Vehkavaara)

12-13 - Tuutorit vievät fuksit lounaalle jonka jälkeen esitellään yliopiston tiloja ja keskustellaan Tommin esittelyissä esilletulleista aiheista, sekä yleisesti opiskelusta yliopistossa opiskelijan näkökulmasta.

13 -> (noin kello 15 saakka) Kahvittelu AJ-tilassa. Aatos esittäytyy, aj-kummi esittäytyy jos hänet saadaan paikalle. Yleistä keskustelua ja tutustumista.

18 -> tutustumisbileet YTHS:n saunalla, fuksit voivat tulla tuutorien kanssa yhtä matkaa saunalle Pinni A:n edestä jossa tapaamme 18:15.

ma 5.9.
14-16 Pinni B3110: Johdatus filosofiaan, 1. luento (Marika Enwald)

ti 6.9.
16 -> Opintoneuvonta-piknik. Keskustelua opiskeluun liittyvistä, ensimmäisten päivien aikana heränneistä kysymyksistä sekä yleistä tutustumista. (tuutorit/Aatos)

to 8.9.
14-16, yliopiston juhlasali, Orientoivat opinnot 2 (YKY/opiskelun tukiplvelut)

16 -> Torstaikahvit aj-tilassa. (Aatos)

ke 21.9.
12-14 Pinni B2072, Kahvitilaisuus uusille opiskelijoille ja filosofian henkilökunnalle (aika ilm. myöh.)

ma 24.10.
12-14 Päätalo D10, Orientoivat opinnot 3 (HOPS)

loka-marraskuun vaihteessa:
HOPSien laatiminen ja keskustelut tutor-opettajan (Tommi Vehkavaara) kanssa.

Tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisiin ongelmiin sekä filosofisen ajattelun ominaispiirteisiin.

Kurssilla tutustutaan filosofisen etiikan keskeisimpiin ongelmiin niiden tärkeimpien historiallisten muotoilujen sekä modernien tulkintojen valossa.

Luento-opetus 24 h / 2 op.

Lisäksi luentosarjalla tentitään opiskelijan valinnan mukaan yksi seuraavista kirjoista tai otteista (1 op).

- Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka

- Kant, Tapain metafysiikan perustus (Grundlegung der Metaphysik der Sitten)

- Nietzsche, Moraalin genealogia

Kurssin ohjelma ja lisätietoa kirjallisuudesta

Opetus: luentoja 4 t viikossa ja 2 t viikossa harjoituksia - kaksi harjoitusryhmää, jos osallistujia riittää molempiin. Harjoitustehtävien omatoiminen tekeminen on kurssin läpäisemisen suhteen ensiarvoisen tärkeää - kurssin loppukuulustelu koostuu harjoitustehtävien kaltaisista tehtävistä.

Kurssin tavoitteet: Loogisten peruskäsitteiden, kuten formaalin kielen, loogisen totuuden ja loogisen seurauksen käsitteiden ymmärtäminen. Lause- ja predikaattilogiikan syntaksin ja intuitiivisen semantiikan sekä lauselogiikan luonnollisen päättelyn perusteiden hallinta. Perehtyminen malliteorian alkeisiin.

Kalvot:
- osa 1
- osa 2
- osa 3
- osa 4
- osa 5 (lisätty kaksi kalvoa 17.11.)

Seuraavat kalvot tulevat jakoon myös kokeessa:

- Lauselogiikan luonnollisen päättelyn systeemi
- Loogisia ekvivalensseja kaavamuuoonksia varten

Harjoitukset:

- tehtävät 1 (29-30.9.)
- tehtävät 2 (6-7.10.)
- tehtävät 3 (13-14.10.)
- tehtävät 4 (27-28.10.)
- tehtävät 5 (3-4.11.)
- tehtävät 6 (10-11.11.)
- tehtävät 7 (17-18.11.)
- tehtävät 8 (24-25.11.)

Mallivastauksia joihinkin tehtäviin (harj. 5 ja 6)

Oheismateriaalia:

- Rantala & Virtanen: Logiikan peruskurssi. (2003, pdf-tiedosto, 96 s. Harjoitustehtäviä tässä.)

- Rantala & Virtanen: Joukko-opin alkeita (2003)

Kurssin tavoitteet:

Kurssi tarjoaa yleiskatsauksen sosiaalisen tietoteorian kehitykseen viimeisen 20 vuoden aikana. Kurssilla harjoitellaan tutkimuksessa tarvittavia taitoja kuten argumenttien analysoimista artikkeleista, argumenttien kritiikkiä ja argumentoivan esseen kirjoittamista.

Kirjallisuus:

Ks. kurssin ohjelma

Kurssin suorittaminen:

Osallistuminen: Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn. Kaikki osallistujat lukevat kaikki käsiteltävät tekstit ja ovat valmiita osallistumaan keskusteluun.

Esitys seminaarissa: Seminaarin osallistujat valmistavat yksin tai ryhmissä esityksen yhdestä kurssin tekstistä. Esityksen tarkoitus on toimia keskustelun avauksena. Esityksen voi jakaa kolmeen osaan siten, että ensimmäisessä osassa heitetään pöydälle tuntemattomat käsitteet ja vaikeasti avautuvat jaksot, joiden taustaoletukset vaativat selvennystä. Keskustelun tavoite on saavuttaa tunne, että olemme ymmärtäneet, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Esityksen toisessa osassa pyritään tekemään yhteenveto pääargumentista ja arvioidaan sen vakuuttavuutta. Esityksen kolmannessa osassa on mahdollisuus keskustella artikkelin merkityksestä oman tutkimustyön ja muiden opintojen kannalta.

Loppukuulustelu: Kurssin kirjallisuus kuulustellaan myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Ylimääräinen essee: Kurssin osallistuja voi kirjoittaa esseen (5-6 sivua) yhdestä kurssin tekstistä, jos hän haluaa suorittaa 2 opintopisteen sijasta 4 opintopistettä. Esseen kirjoittamisessa on mahdollista hyödyntää seminaarissa käytyä keskustelua. Esseen tavoite on esittää tekstin pääargumentti ja arvioida sitä kriittisesti. Esseessä voi käyttää myös kurssin muita tekstejä. Essee palautetaan kurssin opettajalle viimeistään 10.1.2012 mennessä.

Kurssin arvostelu (asteikolla 1-5):

1. Osallistuminen ja esitys (50%).
2. Loppukuulustelu (50%).
3. Ylimääräinen essee (2 op) arvostellaan erikseen.

Kurssin ohjelma:

Viikko 1

Ti 6.9. ja ke 7.9. Johdantoluento ja seminaarityöskentelyn organisointi

Kalvot 1
Kalvot 2

Viikko 2

Ti 13.9. Longino, H. (1990). Science as social knowledge: Values and objectivity in scientific inquiry. Princeton: Princeton University Press: chapters 1, 3 and 4. Teksti on saatavilla kopioimista varten kurssin lokerossa.

Ke 14.9. Anderson, E. (1995). Knowledge, human interests, and objectivity in feminist epistemology. Philosophical Topics 23 (2): 27-58.

http://www-personal.umich.edu/~eandersn/KIntFemEpist.pdf

Viikko 3

Ti 20.9. Hardwig, J. (1991). The role of trust in knowledge. Journal of Philosophy, 88 (12): 693?708. http://web.utk.edu/~jhardwig/RoleTrust.pdf

Ke 21.9. Fricker, M. (2006). Powerlessness and social interpretation. Episteme 3 (1-2): 96-108.

http://muse.jhu.edu/journals/episteme/v003/3.1fricker.pdf

Viikko 4

Ti 27.9. Solomon, M. (2001). Social empiricism. Cambridge: The MIT Press: chapters 1, 5 and 7. Teksti on saatavilla kopioimista varten kurssin lokerossa.

Ke 28.9. Kitcher, P. (2011). Public knowledge and its discontents. Theory and Research in Education 9 (2): 103-124. http://tre.sagepub.com/content/9/2/103.full.pdf+html

4.10. ja 5.10. ei seminaaritapaamisia (EPSA:n kokous)

Viikko 5

Ti 11.10. Gilbert, M. (2000). Collective belief and scientific change. In M. Gilbert (Ed.), Sociality and responsibility: New essays on plural subject theory (pp. 37?49). Lanham: Rowman and Littlefield Publishers. Teksti on saatavilla kopioimista varten kurssin lokerossa.

Ke 12.10. Wray, B. (2007). Who has scientific knowledge? Social Epistemology 21 (3): 337-347.

Löytyy Tampereen yliopiston kirjaston NELLI-portaalin kautta elektronisista lehdistä (EBSCOhost Academic Search Premier)

Viikko 6

Ti 18.10. Clark, A. and Chalmers, D. (1998). The extended mind. Analysis 58 (1): 7-19.

http://wexler.free.fr/library/files/clark%20(1998)%20the%20extended%20mind.pdf

Ke 19.10. Giere, R. and Moffat, B. (2003). Distributed cognition: Where the cognitive and the social merge. Social Studies of Science 33 (2): 301-310.

http://sss.sagepub.com/content/33/2/301.full.pdf+html

Miten globaalissa maailmassa "asutaan"? Kansainvälistä eksistentiaalista ja poliittista tilaa on tarkasteltu milloin globalisaation milloin kosmopolitismin termein. Nämä mallit ovat kuitenkin riittämättömiä ja sitä paitsi yhteismitattomia. Kurssilla etsitään uutta lähestymistapaa globaalin tilan jäsentämiseen pohtimalla, voiko (ekonomisen, ekologisen, teknisen) globalisaation määrittämää maailmaa tarkastella fenomenologiasta ja Heideggerilta periytyvän "maailman" termein - kun "globalisaatio" viittaa universalistiseen ja "maailma" partikularistiseen viitekehykseen. Tästä näkökulmasta tutkitaan poliittisen filosofian eksistentiaalisia ja ontologisia perusteita.

Kurssin loppukuulustelun yhteydessä voi tenttiä myös teoksen Yrjö Haila & Ville Lähde, Luonnon politiikka (2 op).

Ohjelma:

15.9.    Johdanto

22.9.    kosmopolitismi (Stoa, Kant)

29.9.    kosmopolitismi (Habermas, Derrida)

6. 10.   Globalisaatio (Heidegger ja tekniikka)

13.10.  Globalisaatio (Marx ja Foucault)

20. 10. Globalisaatio (Agamben, Esposito ja alaston elämä)

27.10.  Onko toinen maailma mahdollinen? (Negri ja Hardt)

3. 11.   Elementaarisesta luonnosta

10.11.  Modernista tekniikasta

17.11   Kansalaisesta asukkaaksi?

24.11.  luentokuulustelu ja vapaaehtoinen kirjallisuuskuulustelu

Ohje luentopäiväkirjan laatimiseksi

Yhden modernin etiikan klassikon, Levinasin pääteoksen Totalité et infini julkaisemisesta tulee kuluvana vuonna kuluneeksi 50 vuotta.  Tämän kunniaksi Tampereen yliopistossa järjestetään 28.10.2011 konferenssi Levinasin etiikka ja politiikan vaatimukset, jonka pääpuhujana on prof. Danielle Cohen-Levinas (Paris IV / La Sorbonne), ja muina puhujina joukko suomalaisia Levinas-asiantuntijoita. Konferenssin kieli on suomi, mutta Cohen-Levinas pitää esitelmänsä englanniksi.

Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kohta PHILAIK5 tai PHILSY1E kirjoittamalla essee Levinasin kirjasta (löytyy englanniksi: Totality and infinity) sekä raportti konferenssista. Kiinnostuneita pyydetään kokoontumiseen (viikolla 38), jolloin Levinasin kirja esitellään sekä annetaan ohjeet esseen ja seminaariraportin kirjoittamisesta.

Esseeohje suorittamista varten

Periodeilla I järjestetään
PHILPRO1a, 3 op, Argumentaatioanalyysin perusteet sekä filosofisen esitelmän muodolliset vaatimukset

Periodeilla II järjestetään PHILPRO1b tai PHILPRO2, 4 op, proseminaariesitelmät kahdessa rinnakkaisessa ryhmässä.

PHILPRO1 (7 op) koostuu siis kahdesta osasta: seminaariesitelmän tekoon valmentavasta alkuopetuksesta (PHILPRO1a, 3 op) ja varsinaisesta seminaariosasta (PHILPRO1b, 4 op), johon sisältyy yksi esitelmä, opponointi ja osallistuminen keskusteluun.

PHILPRO2 (4 op) on kuten PHILPRO1b. Ks. tarkemmin opetussuunnitelma.

Proseminaarin ohjelma

Ennen ensimmäistä istuntoa sähköpostitse Susanna Lindbergille: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.

Ohjelma:

13.10. Juuso-Ville Gustafsson: Naturalistinen induktiokäsitys, opp. Tuomas Lepistö

27.10. Jan Forsman: Descartes (tai: Skeptisimi), otsikko tarkentuu myöhemmin, opp. Milla Jurva

3.11. Tuomas Lepistö: Heideggerin ajallisuuden käsite, opp. Juuso-Ville Gustafsson

10.11. Lauri Lahikainen: Inhimillisen pääoman käsite (esitelmä Adam Smithistä), opp. Ville Halonen

24.11. (klo 10 - 14) Ville Virtanen: Kausaalinen ajan teoria, opp. Sanna Rinkinen ja

24.11. Paula Rekola: otsikko ilmoitetaan myöhemmin, opp. Ville Virtanen

1.12. Ville Halonen: Tavarafetisismi (otsikko tarkentuu myöhemmin), opp. Lauri Lahikainen

8.12. (klo 10 - 14) Sanna Rinkinen: otsikko ilmoitetaan myöhemmin, opp. Paula Rekola

8.12. Lauri Polvivaara: otsikko ilmoitetaan myöhemmin, opp. Janne Säynäjänkangas

15.12. (klo 10 - 14) Milla Jurva: Ricoeurin uskonnollista kieltä koskevat käsitykset, opp. Jan Forsman

15.12. Janne Säynäjänkangas: Alan Badiousta, tarkempi otsikko ilmoitetaan myöhemmin, opp. Lauri Polvivaara

Filosofian jatkokoulutus- ja tutkijaseminaari - ohjelma:

27.9. Tommi Vehkavaara: "Pragmatismin merkityskäsitys ja mitä merkitystä on käsitteen alkuperällä"

4.10. ei istuntoa

11.10. Risto Koskensilta: "Epämääräisyyden teorioista"

18.10. ei istuntoa

25.10. Alma Korko: "Empiirinen psykologia G.E. Mooren arvostelmateorian taustalla"

1.11. ei istuntoa

8.11. Renne Pesonen: "Mielen arkkitehtuuri"

to 10.11. klo 14-16 Pinni B3109, Prof. John Gibson: Problems of Meaning in Poetry and Metaphor

15.11. ei istuntoa

22.11. ei istuntoa

29.11. Jan Forsman: "Descartesin havainnosta"

Huom! Ei istuntoa jollei esitelmää ole ilmoitettu.

Yhden modernin etiikan klassikon, Levinasin pääteoksen Totalité et infini julkaisemisesta tulee kuluvana vuonna kuluneeksi 50 vuotta.  Tämän kunniaksi Tampereen yliopistossa järjestetään 28.10.2011 konferenssi Levinasin etiikka ja politiikan vaatimukset, jonka pääpuhujana on prof. Danielle Cohen-Levinas (Paris IV / La Sorbonne), ja muina puhujina joukko suomalaisia Levinas-asiantuntijoita. Konferenssin kieli on suomi, mutta Cohen-Levinas pitää esitelmänsä englanniksi.

Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kohta PHILAIK5 tai PHILSY1E kirjoittamalla essee Levinasin kirjasta (löytyy englanniksi: Totality and infinity) sekä raportti konferenssista. Kiinnostuneita pyydetään kokoontumiseen (viikolla 38), jolloin Levinasin kirja esitellään sekä annetaan ohjeet esseen ja seminaariraportin kirjoittamisesta.

Esseeohje suorittamista varten

Tutustutaan länsimaisen filosofian kehitykseen antiikista 1800-luvulle sekä sen keskeisiin ajattelijoihin.

Kurssin tavoitteet:

Kurssin tavoite on tarjota katsaus uusimpaan feminististä tietoteoriaa ja tieteenfilosofiaa koskevaan keskusteluun. Kurssilla harjoitellaan tutkimuksessa tarvittavia taitoja kuten argumenttien analysoimista artikkeleista, argumenttien kritiikkiä ja argumentoivan esseen kirjoittamista.

Kirjallisuus:

Grasswick, Heidi (ed.). 2011. Feminist Epistemology and Philosophy of Science: Power in Knowledge. Dordrecht: Springer. Teos on luettavissa sähköisessä muodossa Tampereen yliopiston kirjastossa, Dawsonera-palvelimen kautta.

Kurssin suorittaminen:

Osallistuminen: Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn. Kaikki osallistujat lukevat kaikki käsiteltävät artikkelit ja ovat valmiita osallistumaan keskusteluun.

Esitys seminaarissa: Seminaarin osallistujat valmistavat yksin tai ryhmissä esityksen yhdestä kirjan artikkelista. Esityksen tarkoitus on toimia keskustelun avauksena. Esityksen voi jakaa kolmeen osaan siten, että ensimmäisessä osassa heitetään pöydälle tuntemattomat käsitteet ja vaikeasti avautuvat jaksot, joiden taustaoletukset vaativat selvennystä. Keskustelun tavoite on saavuttaa tunne, että olemme ymmärtäneet, mitä artikkelin kirjoittaja haluaa sanoa. Esityksen toisessa osassa pyritään tekemään yhteenveto artikkelin pääargumentista ja arvioidaan sen vakuuttavuutta. Esityksen kolmannessa osassa on mahdollisuus keskustella artikkelin merkityksestä oman tutkimustyön ja muiden opintojen kannalta.

Loppuessee: Kukin seminaarin osallistuja kirjoittaa loppuesseen (noin 5-6 liuskaa) siitä artikkelista, jota hän on esitellyt muille. Esseen kirjoittamisessa on mahdollista hyödyntää seminaarissa käytyä keskustelua. Esseen tavoite on esittää artikkelin pääargumentti ja arvioida sitä kriittisesti. Esseessä voi käyttää myös teoksen Feminist Epistemology and Philosophy of Science: Power in Knowledge muita artikkeleita ja muuta filosofista kirjallisuutta.

Ylimääräinen essee: Kurssin osallistuja voi kirjoittaa toisen esseen toisesta kirjan artikkelista (edellä mainittujen ohjeiden mukaan), jos hän haluaa suorittaa 4 opintopisteen sijasta 5 opintopistettä.

Essee(t) palautetaan kurssin opettajalle viimeistään 10.1.2012 mennessä.

Kurssin arvostelu (asteikolla 1-5):

1. Osallistuminen ja esitys (50%).
2. Loppuessee (50%).

TAI

1. Osallistuminen ja esitys (40%).
2. Loppuessee (30%).
3. Ylimääräinen essee (30%).

Kurssin ohjelma:

Viikko 1

Ti 25.10 Johdantoluento ja seminaarityöskentelyn organisointi

Ke 26.10. Kristina Rolin: Contextualism in Feminist Epistemology and Philosophy of Science

Viikko 2

Ti 1.11. Heidi Grasswick: Introduction: Feminist Epistemology and Philosophy of Science in the Twenty-First Century JA

Phyllis Rooney: The Marginalization of Feminist Epistemology and What That Reveals About Epistemology ?Proper?

Ke 2.11. Samantha Frost: The Implications of the New Materialisms for Feminist Epistemology

Viikko 3

Ti 8.11. Sandra Harding: Interrogating the Modernity vs. Tradition Contrast: Whose Science and Technology for Whose Social Progress?

Ke 9.11. Kristen Intemann: Diversity and Dissent in Science: Does Democracy Always Serve Feminist Aims?

Viikko 4

Ti 15.11. Carla Fehr: What Is in It for Me? The Benefits of Diversity in Scientific Communities

Ke 16.11. Alison Wylie: What Knowers Know Well: Women, Work and the Academy

Viikko 5

Ti 22.11. Nancy Arden McHugh: More Than Skin Deep: Situated Communities and Agent Orange in the Aluoi Valley, Vietnam

Ke 23.11. Lorraine Code: ?They Treated Him Well?: Fact, Fiction, and the Politics of Knowledge

Viikko 6

Ti 29.11. Gaile Pohlhaus: Wrongful Requests and Strategic Refusals to Understand

Ke 30.11. Heidi Grasswick: Liberatory Epistemology and the Sharing of Knowledge: Querying the Norms

Opintojakso antaa yleiskuvan tietoteorian keskeisistä tutkimusaiheista, lähestymistavoista ja argumenteista.

Opintojaksolla käsitellään ainakin seuraavia aiheita:

- tiedon lajit
- skeptisismin ongelma
- perinteinen tiedon määritelmä ja siitä käyty keskustelu
- tiedon oikeuttaminen
- tietoteoreettinen naturalismi

Opintojaksolla käsitellään ainakin seuraavia aiheita:
- tieteen päämäärät
- havaintojen ja kokeiden teoreettinen tulkinta
- tieteellinen päättely
- kausaliteetti ja selittäminen
- tieteellinen realismi
- arvojen ja tosiasioiden suhde

Luentosalit ja kalvot

Keskiviikkoisin klo 12-14:

25.1.   B1096  Kalvot 1
1.2.     B1096  Kalvot 2
8.2.     B1100  Kalvot 3
15.2.   B1096  Kalvot 4
22.2.     EI LUENTOA!
29.2. B1096    Kalvot 5
7.3.     EI LUENTOA!
14.3. B1096    Kalvot 6
21.3.    B1097  Kalvot 7
28.3.    B1097  Kalvot 8
4.4.    B1096   Kalvot 9
11.4.     EI LUENTOA!  Kalvot 10
18.4.    B1097   Kalvot 11
25.4.    B1096   Kalvot 12
2.5.    B1096    Kalvot 13
9.5.    B1096  (Loppukoe)

Luennot 2 op + luentokuulustelun yhteydessä tentittävä oheiskirjallisuus 1 op.

Kurssi antaa filosofisen yleiskuvan yksilön ja yhteisön  keskinäisistä suhteista sekä tarkastelee kulttuuria ja taidetta filosofisina kysymyksinä. Kurssin tavoitteena on esitellä opiskelijalle yhteiskuntafilosofian tärkeimmät historialliset muotoilut sekä keskeisimmät modernit kuvaukset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteista sekä niitä jäsentävästä kulttuurin käsitteestä. Kurssilla opitaan reflektoimaan erilaisten yhteiskunnallisten kysymysten filosofisia taustaoletuksia.

Ohjelma

11.1 Johdanto: yksin vai yhdessä?  Päätalo C6
18.1. Platon ja valtion idea  Pinni B3116
25.1. Aristoteles ja politiikan tekemisen taito  Pinni B3116
1.2. Hobbes, Rousseau ja ajatus yhteiskuntasopimuksesta  Pinni B1097
8.2. Hegel ja valtio järjen ilmentymänä  Pinni B1097
15.2. Smith, Marx ja talous  Pinni B1097
22.2. Liberaalidemokratian itseymmärrys  Pinni B1097
29.2. Mitä on kulttuuri?   Pinni A1081
7.3. ei luentoa, TY taukoviikko
14.3.  Identiteetin ongelmia: kansa, rotu, sukupuoli  Pinni A1081
21.3. Luonto ja tekniikka yhteiskunnallisina kysymyksinä   Pinni A1081
28.3.  Paikallisista yhteisöistä globaaliin maailmaan  Pinni A1081
4.4. tentti  Pinni A1081

Oheiskirjallisuus: valitse jompi kumpi.

Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan (Perpetual Peace)

Niccoló Macchiavelli: Ruhtinas (The Prince)

Englanninkieliset käännökset löytyvät myös ilmaisina e-kirjoina (esim. sivustolta Project Gutenberg).

Kurssi perehdyttää 1900-luvun filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin.

Luentorunko:

16.1. Johdanto: yleisesti 1900-luvun filosofiasta ja sen kahdesta pääperinteestä

I Analyyttinen perinne
Analyyttisen filosofian synty

16.1. Modernin logiikan synty: Frege, Cambridge: Russell, G.E. Moore, ?loogisen analyysin? idea,
Kielellisen käänteen ensimmäinen aalto

23.1. Wittgenstein I: Tractatus

23.1. Wien: looginen positivismi, Kielellisen käänteen toinen aalto

30.1. Wittgenstein II: Filosofisia tutkimuksia, Oxford: arkikielen filosofia

30.1. Katse Amerikkaan: pragmatismin perinne, Quinen naturalismi

Myöhempi analyyttinen filosofia

6.2. Realistinen käänne, Kielifilosofia: Davidson, Dummett, Kripke

6.2. Rorty ja post-analyyttinen filosofia uusmetafysiikka, naturalismin paluu

II Mannermainen perinne
Mannermaisen filosofian kaksi klassikkoa

13.2. Husserl ja fenomenologinen metodi

13.2. Heidegger ja olemisen kysyminen

Myöhempi saksalainen filosofia

20.2. Gadamerin hermeneutiikka, Frankfurtin koulukunta: kriittinen teoria, Habermas

Ranskalainen keskustelu

20.2. Fenomenologian kausi: Sartren eksistentialismi ja Beauvoir, Merleau-Pontyn ruumiin fenomenologia

27.2. Strukturalismi ja kielellinen käänne Jälkistrukturalismi: Foucault ja Derrida, Postmodernismi

27.2. Loppusanat: 1900-luvun filosofian perintö ja kahden kulttuurin kuilu? Yhteenvetoa

5.3. Loppukuulustelu

In philosophy as well as in everyday discussion, we find various meanings of "reason" and "rationality". Some identify rationality with the ability to argue logically, even with the ability to calculate. Others use the word "reason" when they mean the ability to organize sensations by means of concepts. Still others regard a person as rational if he or she trusts in sensuous experience. Rationality may be taken to be a property of the one who does what is necessary to do to realize one's goals. Some say that striving for certain goals, such as wisdom or happiness, makes one a rational human being. Everyday discussion tends to construe emotions as opposites of reason; in philosophy, the opposition has been both supported and challenged. One may also be called rational or reasonable if one is able to reflect on and to evaluate one?s thought and action. These and other articulations of reason and rationality will be discussed in the course on "Human rationality". The course will cover such themes as "Human logic and theoretical rationality", "The practical aspects of theoretical rationality", "The interpretations of practical rationality", "Rationality and normativity", "Rationality and morality", "Rationality and emotions", "Rationality and irrationality", and "Rationality and scientific research".

Each course meeting will consist of a lecture followed by general discussion. Participants should read in advance the texts specified at the beginning of the course.

Kurssi johdattaa modaalikäsitteisiin, niiden logiikkaan ja näihin liittyviin filosofisiin ongelmiin .

Edellyttää opintojakson PHILPE7, Johdatus logiikkaan tietojen hallintaa.

Vastaa yhdessä kurssin "Human Rationality" kanssa koko filosofian aineopintokohdan PHILAI3 Logiikka (5 op) -täydentävä suoritus on mahdollista tehdä myös kirjatenttinä (tark. myöh.).

Kalvot:              Harjoitukset:

Kalvot 1

Kalvot 2             Harj. 1

Kalvot 3             Harj. 2

Kalvot 4             Harj. 3

Kalvot 5             Harj. 4-5

Kalvot 6

Filosofian historian tekstiseminaari: G.W.F. Hegel, Oikeusfilosofian pääpiirteet eli luonnonoikeuden ja valtiotieteen perusteet (Grundlinien der Philosophie des Rechts oder Naturrecht und Staatswissenschaft im Grundrisse)

Tekstiseminaarissa luetaan Hegelin Grundlinien der Philosophie des Rechts (engl. Elements of the Philosophy of Right, suom. Oikeusfilosofian pääpiirteet), joka  on Hegelin valtiofilosofinen pääteos.
Tekstiseminaari perustuu opiskelijoiden Hegelin Oikeusfilosofiasta pitämiin esitelmiin.

Seminaarin suorittaminen. Kirjan lukemisen lisäksi osallistutaan seminaari-istuntoihin ja niissä käytävän keskusteluun, ja tehdään esitelmä yhdestä kirjan jaksosta. Lisäksi tekstin ja keskustelujen perusteella kirjoitetaan lyhyt luentopäiväkirja (n. 5 sivua, siis n. sivu / istunto), johon kootaan kirjan pääkohdat ja/tai tärkeimmät keskustelussa esiin tulleet asiat.
Opiskelijat, jotka luentojen päällekkäisyyden takia eivät voi olla läsnä kaikilla luennoilla, voivat suorittaa kurssin jos he kirjoittavat puuttuvat jaksot luentopäiväkirjaan lukemisensa perusteella.

Kokoontumiset sekä alustava ohjelma, muutokset ja tarkennukset mahdollisia
12.1. johdanto: Susanna Lindberg
19.1. Johdanto (§ 1-32): esitelmöijinä Miika ja Anssi
26.1. Abstrakti oikeus (§34-104) Anna, Toni
2.2. Moraalisuus (§105-141) Noora (Lassi?)
9.2. Siveellisyys: Perhe (§158-181) Tiina, Minna
16.2. Siveellisyys: Kansalaisyhteiskunta (§182-256) Petro
1.3. Siveellisyys: Valtio (257-360) Juho, Joonas

Periodeilla I ja III järjestetään
PHILPRO1a, 3 op, Argumentaatioanalyysin perusteet sekä filosofisen esitelmän muodolliset vaatimukset

Periodeilla II ja IV järjestetään PHILPRO1b tai PHILPRO2, 4 op, Proseminaariesitelmät

PHILPRO1 (7 op) koostuu siis kahdesta osasta: seminaariesitelmän tekoon valmentavasta alkuopetuksesta (PHILPRO1a, 3 op) ja varsinaisesta seminaariosasta (PHILPRO1b, 4 op), johon sisältyy yksi esitelmä, opponointi ja osallistuminen keskusteluun.

PHILPRO2 (4 op) on kuten PHILPRO1b. Ks. tarkemmin opetussuunnitelma.

Proseminaarien yhteinen järjestäytymiskokoontuminen to 12.1.2012 klo 10
Argumentaatio-opetus to 12.1.2012 - 9.2. 2012 klo 10-13, 9. 2. klo 10-12.
Proseminaari-istunnot osallistujamäärästä riippuen 3- ja 4- periodeilla to klo 10-12 tai 10-13.
Proseminaareihin ilmoittaudutaan viimeistään 12.1.2012. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköposteitse opettajalle Susanna.E.Lindberg@uta.fi

RYHMÄT

Ennen ensimmäistä istuntoa sähköpostitse Susanna Lindbergille: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Filosofian syventävien opintojen seminaarin yhteydessä suoritettava harjoituskurssi.

Ohjelma:

23.2. Elina Halttunen-Riikonen: Irigarayn filosofia, opp. Paula Rekola

22.3. Jukka Kuosma: Induktion ongelma, opp. Kimmo Tulijoki

29.3. Lauri Lahikainen: Inhimillinen pääoma ja riisto, opp. Ville Halonen

12.4. Cuong Dang: Estetiikkaa (Faidros), opp. Jukka Kuisma

19.4. Ville Virtanen: Menneisyyshypoteesi, opp. Elina Halttunen- Riikonen

           Lauri Polvivaara: aihe ilmoitetaan myöhemmin, opp. Milla Jurva
           Huom. Pinni B3110

26.4. Tuomas Lepistö: McTaggartin ajan filosofia, opp. Ville Virtanen

           Milla Jurva: aihe ilmoitetaan myöhemmin, opp. ? Huom. Pinni B3110

3.5. Kimmo Tulijoki: Hiljainen tieto, opp. Satu Engblom

        Satu Engblom: Ekologian käsitteen historiaa, opp. Cuong Dang

10.5. Paula Rekola: Eläinetiikkaa, opp. Tuomas Lepistö

           Ville Halonen: aihe ilmoitetaan myöhemmin, opp. Lauri Lahikainen

Otsikot tarkentuvat yllä esitetyistä.

Filosofian jatkokoulutus- ja tutkijaseminaari:

Ensimmäinen istunto 7.2.2012, ks. ohjelma filosofian tutkijaseminaarin sivulta.

Ohjelma:

Viikko 1 Johdanto keskusteluun
ma 19.3.
ke 21.3.

Viikko 2 Quine
ma 2.4.
ke 4.4.

Viikko 3 Fine
ma 16.4.
ke 18.4.

Viikko 4 Totuudentekijät
ma 23.4.
ke 25.4.

Viikko 5 Schaffer
ma 7.5.
ke 9.5.

Viikko 6 Lowe
ma 14.5.
ke 16.5.

Opetus huhtikuussa 2012

Ennakkoilmoittautumiset ja kurssiin liittyvät kysymykset osoitteeseen: e.petri.rasanen@uta.fi

Länsimaisen liberalistisen ajattelutavan pohjalla vaikuttaa kaksi vahvaa näkemystä: markkinatalous ja demokratia. Talouden rakentumiseen vaikuttavat taloustieteelliset käsitykset markkinamekanismeista sekä ajatus (inhimillisen) hyvinvoinnin edistämisestä. Toisaalta demokraattinen perinne korostaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Nämä kaksi näkemystä eivät aina kohtaa ongelmitta.

Taloustieteellinen lähestymistapa asettaa omat ennakkoehtonsa demokratiakeskustelulle. Samoin (globaalin) talouden institutionaaliset ratkaisut ohjaavat näkemyksiä mahdollisista demokratian kehityssuunnista.

Taloustieteilijä Dani Rodrikin on käsitellyt kirjassaan The Globalization Paradaox. Why Global markets, States and Democracy Can?t Coexist (2011) näitä kysymyksiä.

Ilmottautuminen sähköpostilla suoraan luennotsijalle.