Kaikille yhteiskuntatieteiden tiedekunnan uusille opiskelijoille yhteiset tilaisuudet

ORIENTOIVAT OPINNOT 1 (2 tilaisuutta)
Ma 28.8. klo 9-12, juhlasali
Tutkintoni ja opiskelun käytännön asiat

Ma 23.10. klo 8.15-10, päätalo A1
Opintojen suunnittelu, HOPS

ORIENTOIVAT OPINNOT 2

to 31.8. päätalo ls. D10a

klo 12.15 Avaus

klo 12.20 Opiskelijan sähköiset palvelut

klo 13.00 Kirjaston palvelut ja tiedonhankintataidot

klo 13.20 Viestintä- ja kieliopinnot

klo 13.50 Saavutettavuus ja erityisjärjestelyt opinnoissa

Tauko 5 min

klo 14.15 Unipoli Sport

klo 14.30 Opiskelijoiden terveyspalvelut/YTHS

klo 14.40 Tampereen yliopisto - hyvä opiskeluyhteisö

klo 15.00 Lopetus

ORIENTOIVAT OPINNOT 3: Hyvinvointiorientoivat (opiskelu elämänvaiheena)

ke 20.9.2017 klo 14.00-15: JKK ja SOC, päätalo juhlasali

ORIENTOIVAT OPINNOT 4: Valinnaisten opintojen infot (kaksi samansisältöistä tilaisuutta, voi osallistua itselle sopivana aikana)

• Torstaina 12.10.2017 klo 12.00 - 14.30, Päätalon juhlasali.
• Perjantaina 13.10.2017, klo 9.00 - 11.30, Päätalon luentosali D 10a

Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.

Tutkinto-ohjelman opettajat esittäytyvät uusille opiskelijoille. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille uusille yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoille.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuudessa perehdytään yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintoihin, ja se on suunnattu ensisijaisesti kandidaatin tutkintoa aloittaville uusille opiskelijoille.

Ohjelma

9.15-9.45 Asiantuntijuus ja yliopisto-opinnot /Jaana Kuusipalo

9.45-10.15 Opiskelun eettiset näkökohdat /Virve Peteri

10.15-10.30 tauko

10.30-11 Sosiaalitieteiden opintojen suorittaminen

Opintojen ohjaus ja HOPS/ Johanna Elo

11-11.30 kysymyksiä ja vastauksia

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuudessa käsitellään yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman toisen vuoden opiskelijoille ajankohtaisia asioita, kuten opintosuuntavalintoja ja aineopintojen sisältöjä.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Luentorunko, luennot aika klo 16-18

to 7.9. Aloitus: Sosiaalitieteellisen ajattelun kartta – Marko Salonen (päätalo luentosali A1)

ti 12.9. Kohti holistista yhteiskuntatiedettä – Risto Heiskala (päätalo luentosali A1)

to 14.9. Ylirajaiset sosiaaliset suhteet – Laura Huttunen (päätalo luentosali A1)

ti 26.9. Yksityisen ja julkisen muuttuvat suhteet – Katja Repo (Väinö Linna-sali)

to 28.9. Nuoruus ja nuoret yhteiskunnallisena kysymyksenä – Päivi Honkatukia (päätalo luentosali A1)

ti 10.10. Yhteiskunnalliset jaot – Harri Melin (Väinö Linna-sali)

to 12.10 Etnisyys ja rotu – Laura Huttunen (Väinö Linna-sali)

ti 24.10. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Liisa Häikiö (Väinö Linna-sali)

ti 31.10. Raha, hyvinvointi ja riskiteknologiat – Turo-Kimmo Lehtonen (Väinö Linna-sali)

ti 7.11. Sosiaalinen ihminen ja vuorovaikutus – Marko Salonen (Väinö Linna-sali)

to 9.11. Identiteetti ja toiminta – Marko Salonen (Väinö Linna-sali)

ti 21.11. Ikä, sukupuoli ja ikääntyvä yhteiskunta – Hanna Ojala (Väinö Linna-sali)

to 23.11. Sukupuolen ja tasa-arvon politiikkaa Suomessa – Johanna Kantola (Väinö Linna-sali)

Kurssi on luentokurssi, joka rakentuu joka toinen viikko pidettäville kahden luennon ryppäille. Luentoja syvennetään niihin liittyvillä lukuartikkeleilla. Kurssilla työskennellään kurssinaikaisissa pienryhmissä Moodle-ympäristössä, jossa luennoista ja artikkeleista käydään keskustelua ja niistä tehdään oppimispäiväkirjamerkintöjä. Kurssi on mahdollista suorittaa lähiopiskeluna, verkko-opiskeluna sekä näiden yhdistelminä.

Kurssille valitaan vain yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman omia opiskelijoita.

Kurssi on tarkoitettu yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman 1. vuoden opiskelijoille. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssia suositellaan myös niille, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet perusopinnot esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Palautteen mukaan kurssilla on opittu lähteiden käyttöä, tiedonhakua, oman tieteellisen tekstin kirjoittamista, toimimista yliopistossa sekä tutustuttu toisiin opiskelijoihin.

Opintojaksossa tutustutaan sosiaalipsykologiseen ajatteluun ja sosiaalipsykologian tarjoamiin näkökulmiin tarkastella ihmistä sosiaalisessa maailmassa. Jakson keskeisiä teemoja ovat sosiaalinen vaikuttaminen, vuorovaikutus, minuus, ryhmät sekä yhteisöllisyys.

Tällä verkkokurssilla sosiaalipsykologiaa hahmotetaan kahden viikon sykleissä etenevien teemojen, tehtävien ja keskusteluiden avulla. Kurssin lähdemateriaalina käytetään videoluentoja, verkkoon toimitettua kirjallista opetusmateriaalia sekä kirjallisuutta, josta keskeisin on saatavissa e-kirjana. Kurssin aloitustapaamiseen osallistumista suositellaan, mutta kurssin suorittamiseksi siihen osallistuminen ei ole välttämätöntä.

Opintojakso on johdanto sosiologiaan tieteenalana ja ajattelutapana. Jaksolla tutustutaan sosiologian keskeisiin kysymyksiin ja niiden jäsennystapoihin. Tulokulman sosiologiseen ajatteluun ja tarkastelukohteisiin muodostaa kolmio: toiminta, järjestys ja muutos. Yleisten teorioiden ja jäsennysten esittelyn ohessa käytetään runsaasti tutkimusesimerkkejä. Luennoilla on paljon keskustelu- ja pohdintatehtäviä. Kurssilla on oma Moodle-sivu.

Suoritustapa:

Luentokuulustelu kurssin lopuksi, jossa tentitään luentojen sisältö ja oppimateriaali soveltuvin osin.

Tutkinto-opiskelijat voivat pyytää kurssialueelle kirjautumiseen tarvittavan kurssiavaimen opettajalta sähköpostitse.

Kurssille voi ilmoittautua koko sen aukiolon ajan 12.9.2017-30.3.2018.

Kurssi on verkkokurssi ja sen voi halutessaan suorittaa kokonaisuudessaan etäopintoina. Kurssi koostuu aloitusluennoista (kaksi luentokertaa lähiopetuksena) sekä video- ja verkkomateriaalista ja oheiskirjallisuudesta, joiden pohjalta tehdään temaattisia tehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin tutustumista ja tehtävien tekemistä viikoittaisen rytmin mukaan.

Aloitusluennot (voi korvata verkossa työskennellen) 11.9. Päivi Honkatukia & Miia Lähde: Kurssistartti ja johdatus nuorisotutkimukseen 18.9. Juha Nieminen: Johdatus nuorisotyöhön 

Verkkotyöskentelyä 11.9–3.12. (aloitus samaan aikaan luentojen kanssa), minkä jälkeen kurssin lopputyön viimeistelyä itsenäisesti. 

Kurssin lopputyönä kirjoitetaan oppimispäiväkirja kurssin aikana suoritetuista oppimistehtävistä. Päiväkirjassa hyödynnetään kurssin oheiskirjallisuutta ja reflektoidaan omaa oppimista kurssin aikana. Päiväkirja palautetaan 15.12. mennessä.

Kursille otetaan yhteiskuntatutkimuksen (ml. työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma) ja sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijoita.

Opintojakso suoritetaan kokonaan verkko-opintoina. Kurssi etenee viikoittaisissa sykleissä: joka viikon perjantaina verkkoon avautuu opiskelumateriaalit, jotka tulee suorittaa viikon aikana.

Kurssi sisältää luentovideoita, harjoitusvideoita sekä itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Kurssi suoritetaan yksi tai parin kanssa tehtävällä harjoitustyöllä.

Kurssilla harjoitukset toteutetaan SPSS tilasto-ohjelmaa käyttäen. Jokainen tarvitsee siten omalle koneelleen SPSS -tilasto-ohjelman asennettuna, mikäli ei ajattele työskentelevänsä yliopiston/oppilaitoksen mikroluokissa. SPSS-ohjelman voi hankkia opiskelijahintaan yliopistopalveluiden kautta osoitteesta: http://www.uta.fi/it-helpdesk/ohjelmistot

Lisenssejä saa eri mittaisia: kurssin aikataulun perusteella vähimmäissuositus on kolmen kuukauden lisenssi (syyskuu-marraskuu 2017). Myös pidempiä lisenssejä on saatavilla.

SPSS:n käyttö alkaa heti kurssin alussa, jolloin ohjelman on oltava käyttövalmiina koneella. Aloita ohjelman hankkiminen ja asennus siis jo ennen kurssin alkua.

Kurssi on tarkoitettu vain avoimen yliopiston opiskelijoille, Porin tutkinto-opiskelijoille sekä niille maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoille, joilta edellytetään tämä kurssi täydentävinä opintoina. Tampereella opiskelevat kandivaiheen tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kurssin III periodin kontaktiopetuskurssilla.

Kurssin opettajana toimii Katja Kuusisto (katja.n.kuusisto@uta.fi)

Ilmoittautuminen kurssille 1.8 - 31.8.2017 välisenä aikana oheisella ilmoittautumislomakkeella.

Luennot ja harjoitukset

Kaikkien kevään ryhmiin haluavien täytyy ilmoittautua tätä kautta, vaikka olisi jo alunperin ilmoittautunut kesäkuussa 2017. Ilmoittautuminen ei koske syksyllä jo aloittaneiden seminaarien opiskelijoita.

Kurssin koordinaattori on Mari Korpela.

Kurssin opettajat ovat: Mari Korpela, Satu Ojala, Juha Nieminen, Sanna Raudaskoski (koko vuosi), Juha Suoranta ja Tuija Koivunen (syyslukukausi) sekä Ritva Nätkin, Hanna Ojala ja Susanne Dahlgren (kevätlukukausi).

Raudaskosken  ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 12-14. Kaikki muut ryhmät kokoontuvat torstaisin pääsääntöisesti klo 10-16 välillä. Kokoontumiset kestävät yleensä joko kaksi tai neljä tuntia.

Kurssin yhteydessä suoritetaan SOS8, Sosiaalitieteiden teoria II, 5 op

Kurssilla jalostetaan kokeellisen tutkimuksen ideoita sosiaalisen maailman ymmärtämiseksi. Kurssilla tehdään, arvioidaan ja kehitetään sosiaalipsykologisia kokeiluja.

* Kurssille tulevilta opiskelijoilta edellytetään SOS4.2. Sosiaalipsykologia -jakson suoritusta

* Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoista etusijalla ovat kanditutkintoa tekevät opiskelijat.

* Valinnaisina opintoina tai avoimen yliopiston opintoina kurssia suorittavia opiskelijoita valitaan vähintään 5.

* Kohtaa 6.2.1 voi suorittaa vain LÄHIOPETUKSENA tai TENTTINÄ - ei lukupiirillä

Kurssille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

https://fi.wikiversity.org/wiki/Julkisen_sosiologian_projekti/Syksy_2017:_C._Wright_Millsin_sosiologia

Opetus (ohjattu lukupiiri)

Pe 8.9.2017 klo 12-14, Linna 5028

Pe 6.10.2017 klo 12-14, Linna 5028

Pe 27.10.2017 klo 12-14, Linna 5028

Pe 10.11.2017 klo 12-14, Linna 5028

Pe 24.11.2017 klo 12-14, Linna 5028

Pe 8.12.2017 klo 12-14, Linna 5028 

Kurssi on suunnattu 2.-3. vuoden opiskelijoille. Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot).

Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa. 

Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa. 

Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.

Kurssin aikataulu 

Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017) 

Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017) 

1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit 

2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa 

3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia 

Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017) 

1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena 

2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli 

3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset 

Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017) 

Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista 

Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi 

Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.

Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.

The enrolment for this self-paced online course will be open until the first of October. 

The due data for course assignments is the 15th of December.

The course consists of following lectures:

Pekka Räsänen (UTU): Consumption from the perspective of economic sociology

Taru Lindblom(UTU): Food consumption, status struggle and  economic inequality

Atte Oksanen (UTA): Debt problems and life-course transitions

Mette Ranta(JYU): Towards youth financial independence: Psychological and societal factors

Minna Autio(HU): Sustainability in consumption: goods, services and innovations

Semi Purhonen(UTA): Cultural stratification: Starting points and recent debates

Terhi-Anna Wilska(JYU): Consumption, necessities and excess

Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen(UTA): Consumption and waste

In addition, thematic readings will be suggested for each lecture.

All the lecture videos and course readings will be available for students in Moodle platform. 

Following requirements for 5 ECTS should be returned to the course Moodle platform:

1) Lecture diaries in English or in Finnish (max 300 words/lecture, in total 2400 words)

2) Essays (max 3000 words including a reference list). Each lecture will include additional reading package (i.e. scientific articles). At least 3 articles should be used in the essay.

Kyseessä on omaan tahtiin suoritettava verkkokurssi, jolle voi ilmoittautua 1.10 asti.

Turun ja Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat ilmoittautua kurssille sähköpostitse: markus.kaakinen[at]uta.fi

The enrolment for this self-paced online course will be open until the first of October.

Students from university of Turku or Jyväskylä may enrol via email (markus.kaakinen[at]uta.fi

Sukupuolentutkimuksen Hilma-verkosto on järjestänyt suosittua tasa-arvokurssia jo vuodesta 2008. Työelämäopintojen ja verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan, ja valtakunnallinen maisterivaiheessa olevien opiskelijoiden tapaaminen toimii eräänä vastauksena juuri tähän. Kurssin lähitapaamisessa tutustutaan tasa-arvoviranomaisiin ja sukupuolentutkimuksen alumneihin. Kurssin tehtäviin kuuluu niin urahaastatteluja kuin projektitöitäkin, joissa perehdytään esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmiin, portfolioihin tai projektisuunnitelmiin.

Kurssi yhdistää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyvän käytännön työn ja tutkimuksen näkökulmia.  Pohditaan myös uutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädöntöä. Kurssilla selviää muun muassa se, mitä tasa-arvopolitiikka, tasa-arvolaki, hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pitävät sisällään sekä mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, suvaus ja tasa-arvosuunnitelma käytännössä tarkoittavat. Kurssilla parannetaan oman osaamisen ja työelämävahvuuksien tunnistamista ja pohditaan, miten sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen voi tulla työksi.

Haku kurssille elo-syyskuussa e-lomakkeella, joka löytyy Hilma-verkoston nettisivuilta http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/

Kurssi järjestetään 18.9.- 24.11.2017 välisenä aikana. Lähitapaaminen järjestetään Helsingissä 5.-6.10 (klo 9–16 kumpanakin päivänä, 5.10 myös vapaaehtoista iltaohjelmaa).

Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Jakso harjaannuttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, moniammatillinen työskentely, työhyvinvointi

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Kurssilla tutustutaan muutamaan sosiaalipolitiikan keskeiseen käsitteeseen.  Tälle kurssille käsitteiksi on valittu universalismi, tasa-arvo ja sosiaaliset oikeudet. Kurssilla tarkastellaan näiden käsitteiden näkökulmasta muutamaa sosiaalipolitiikan käytäntöä, mm. lastenhoidon järjestelyjä ja vanhushoivaa. Tutustuminen käsitteisiin ja käytäntöihin koostuu luento-opetuksesta, aiheeseen liittyvien tekstien itsenäisestä lukemisesta ja tekstien käsittelystä pienryhmissä.  Tämän jälkeen pienryhmät laativat kirjallisen harjoitustyön. Harjoitustöissä tarkastellaan kurssilla käsiteltyjen käsitteiden näkökulmista jotakin sosiaalipoliittista käytäntöä. Ryhmät esittelevät harjoitustyönsä kurssin päättävässä seminaarissa.

28.9. 9-12 Linna 6017 Aloitusistunto ja Anneli Anttosen johdatus universalismiin

5.10. 9-12 Linna 6017 Katja Repo: lasten oikeudet lastenhoidon käytännön järjestelyissä

11.10. 13-16 Pinni B1097 Seminaari: Children's Wellbeing in Finland

19.10. 9-12 Linna 5026-5027 Hanna-Kaisa Hoppania, vanhushoiva

25.10. 9-12 Linna 6017 Markku Sippola, työttömien aktivointi

26.-27.10. Sosiaalipolitiikan päivät Jyväskylässä (vapaaehtoinen)

15.11. 9-12 Linna 5014 Harjoitustöiden esittely I

23.11. 9-12 Linna 5026-5027 Harjoitustöiden esittely II

Kurssin luennot ja tentti järjestetään maanantaisin klo 14-18 ajanjaksolla 23.10-11.12.2017 seuraavan ohjelman mukaisesti:

23.10. Johdantoluento: yhteiskunnan mittaaminen (Katri-Maria Järvinen)

30.10. Tilastojen yhteiskunta (Jukka Hoffren & Risto Kaikkonen)

6.11. Mitä minusta tiedetään? Viranomaisrekisterit yhteiskuntatutkimuksessa ja –tilastoissa (Heta Moustgaard)

13.11. Mielipidetutkimuksen yhteiskunnassa – miten gallupeja tehdään ja käytetään? (Juho Rahkonen)

20.11. Miten kyselymittari toimii? - esimerkkinä työelämäilmiön mittaaminen (Katri-Maria Järvinen)

27.11. Tilastolliset yhteydet ja kausaalisuus (Matti Hovi)

4.12. Big data ja tiedonlouhinta (Veikko Eranti & Tuukka Ylä-Anttila)

11.12. Tentti

Kurssi koostuu luennoista (14 t), verkossa tapahtuvasta ryhmätyöskentelystä (10 t) ja itsenäisestä työskentelystä (lukemisto, verkkotyöskentelyyn liittyvät tiedonhaku ja oppimispäiväkirja).

Luentosarjan ohjelma:

24.10. Hanna-Mari Ikonen: Johdatus kurssiin ja sukupuoleen

31.10. Sanna Rikala: Sukupuoli, terveys ja hyvinvointi

7.11. Susanne Dahlgren: Uskonto ja sukupuoli

14.11. Tuija Saresma: Rasismi, naisviha, vihapuhe

21.11. Marika Haataja: Sukupuoli, seksuaalisuus ja seksologia

28.11. Jaana Kuusipalo: Suomalaisen feminismin historia ja feministinen politiikka

5.12. Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen: Sukupuoli ja työ

Verkko-osuuden teemat, työskentelytavat ja ryhmät esitellään ensimmäisellä luentokerralla 24.10. Kurssin suorittaminen edellyttää ensimmäiselle luentokerralle osallistumista (ei koske avoimen yliopiston kautta kurssia suorittavia)! Jos osallistut kurssille avoimen yliopiston kautta, saat ennen ensimmäistä luentoa erilliset ohjeet.

Seminaarissa perehdytään sosiaaliantropologian oppihistoriaan ja nykykeskusteluihin lukemalla keskeisiä antropologian tekstejä ja keskustellaan niistä. Lisäksi tehdään ryhmätöitä ja perehdytään mm. antropologian  ammattikuviin.

Pääseekö tulevaisuudessa mummu suihkuun robotin avustamana?  Tuleeko kotihoitaja välillä käymään  etäläsnäolorobotin kautta sen sijaan, että astuisi sisään ovesta? Onko vanhusten hoiva tulevaisuudessa jotain ihan muuta kuin se on nyt? Vai tulevatko robotit avustamaan ihmistä niin, että inhimillisille kohtaamisille jää enemmän aikaa?

Kurssilla paneudutaan robotiikan hyödyntämiseen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Tutustumme palvelurobotiikkaan (sosiaaliset robotit ja avustavat robotit) ja pohdimme millä edellytyksillä niitä voidaan hyödyntää vanhusten hoivassa sekä muissa hyvinvointipalveluissa.

Kurssi koostuu seminaarityöskentelyyn osallistumisesta, kurssimateriaalin lukemisesta ja kirjallisten tehtävien suorittamisesta. Opettajina toimivat ROSE-tutkimusprojektin tutkijat. Lisätietoja projektista: http://www.uta.fi/yky/rose/index.html.

Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.

Kurssi sisältää luento-opetusta ja ryhmätöitä. Läsnäolo luennoilla on pakollinen. Kurssin arvosana määräytyy ryhmätyön, tentin ja esseen perusteella. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää paneutunutta työskentelyä.  Kurssilla ovat etusijalla yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman omat opiskelijat (vähintään toisen vuoden opiskelijat).

Opintopisteet jakautuvat kurssilla seuraavasti (suluissa vastaavat tuntimäärät):

a) Luennot ja harjoitustehtävät: 1 op (lähiopetus 20 h + harjoitustehtävät 7 h)

b) Tentti ja kirjallinen työ: 3 op (80 h)

c) Ryhmätyö: 1 op (27 h)

Kurssi on verkkokurssi, joka pohjautuu joka toinen viikko Moodle-oppimiympäristössä aukeaville luentotallenteiden kokonaisuuksille. Luentotallenteita syvennetään niihin liittyvillä lukuartikkeleilla. Kurssilla työskennellään kurssinaikaisissa pienryhmissä Moodle-ympäristössä, jossa videoluennoista ja artikkeleista käydään keskustelua ja tehdään oppimispäiväkirjamerkintöjä.

Kurssin teemoja ovat ylirajaiset sosiaaliset suhteet, nuoruus ja nuoret, yksityisen ja julkisen suhde, yhteiskunnalliset jaot, etnisyys ja rotu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, raha ja hyvinvointi, vuorovaikutus, identiteetti ja toiminta, ikääntyminen, sukupuolen ja tasa-arvon politiikka

Kurssin alkutapaamisessa täsmennetään kurssin suorittamistapaa sekä johdatellaan sosiaalitieteelliseen ajatteluun. Alkutapaamiseen osallistumista suositellaan, mutta kurssin suorittamiseksi se ei ole välttämätöntä (aloituksesta tulee kurssialueelle tallenne muutaman päivän viiveellä).

Opinnot suoritetaan verkko-opintoina ilman lähitapaamisia. Kurssi sisältää videoituja luentoja, oheismateriaalia ja tehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin tutustumista ja tehtävien tekemistä viikottain rytmin mukaan. Kurssiin sisältyy myös sähköisesti suoritettava kertauskuulustelu.

Verkkokurssia koskevat yhteydenotot syksyllä 2017 osoitteeseen katri-maria.jarvinen@uta.fi

Opintojaksolla lähestytään laajasti sosiaalipolitiikan eri osa-alueita, niiden historiaa ja nykyhetkeä erilaisten tarinoiden kautta. Opiskelijoille avautuu useita näkökulmia hyvinvointivaltion kehitykseen. Opiskelijat oppivat tarkastelemaan yhteiskunnallista muutosta kiinnittäen huomiota erilaisiin kysymyksiin: Miten yhteiskunnalliset ongelmat syntyvät – miten ne tunnistetaan ja määritellään? Kenen ongelmat on tunnistettu ja ketkä ovat jääneet rooleitta? Mihin suuntaan hyvinvointivaltiotarinan juoni on etenemässä tällä hetkellä? Näyttääkö tämä tarina sankaritarinalta, tragedialta vai joltain muulta?

Alustava ohjelma:

9.1. Kurssin avaus Moodlessa, ennakkotehtävä

16.1. Anneli Anttonen: Hyvinvointivaltion tarina - menestys ja menetys

23.1. Ritva Nätkin: Syntyvyyshuolen tarina

30.1. Katja Repo: Lapsen hyvän tarina

6.2. Ritva Nätkin: Päihteettömyyden tarina

13.2. Olli Karsio: Markkinoistumisen tarina

20.2. Anna-Kaisa Ikonen: Palvelut ja Sote suuressa kaupungissa

27.2. Satu Ojala: Lapiolinja

6.3. Juho Saari: Syrjäytyneen tarina

13.3. Jouko Nätti: Työn tarina

20.3. Pertti Koistinen: Perustulon tarina

27.3. Liisa Häikiö: Aktiivinen kansalainen

10.4. Paneeli – Sosiaalipolitiikan lumo

Kurssi kokonaisuudessaan on suoritettavissa niin lähi- kuin monimuotoversionakin. 

Opintojakso on johdanto sosiologiaan tieteenalana ja ajattelutapana.

Jaksolla tutustutaan sosiologian keskeisiin kysymyksiin ja niiden jäsennystapoihin. Tulokulman sosiologiseen ajatteluun ja tarkastelukohteisiin muodostaa kolmio: toiminta, järjestys ja muutos.

Yleisten teorioiden ja jäsennysten esittelyn ohessa käytetään runsaasti tutkimusesimerkkejä.

Opintojaksossa tutustutaan sosiaalipsykologiseen ajatteluun ja sosiaalipsykologian tarjoamiin näkökulmiin tarkastella ihmistä sosiaalisessa maailmassa. Jakson keskeisiä teemoja ovat sosiaalinen vaikuttaminen, vuorovaikutus, minuus, ryhmät sekä yhteisöllisyys.

Ilmoittautuminen sosiaalityön ja yhteiskuntatutkimuksen kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät verkko-opintoina (5 op) aukeaa 20.11.2017 ja päättyy 7.1.2018. Ilmoittautuminen e-lomakkeella.

Kurssi on tarkoitettu avoimen yliopiston opiskelijoille, Porin tutkinto-opiskelijoille sekä niille maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoille, joilta edellytetään tämä kurssi täydentävinä opintoina. Kurssilla on kiintiöpaikat sosiaalityön ja yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoille.

Huom. yhteiskuntatutkimuksen avoimen yliopiston opiskelijat Tampereella, Porissa ja Seinäjoella hakevat opinto-oikeutta avoimen ilmoittautumiskanavan kautta (tästä tarvittaessa lisätietoja ismo.isopoussu@uta.fi). Myös sosiaalityön avoimen opiskelijat  toimivat samoin.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja yhteen harjoitusryhmään.

Luennot pidetään tiistaisin klo 14-16 (luentosalitieto päivitetään viimeistään joulukuussa).

Harjoitusryhmät pidetään Linnan mikroluokassa 50 keskiviikkoisin klo 16-19, torstaisin klo 8-11, klo 11-14 ja klo 16-19 sekä perjantaisin klo 11-14. Jokaisessa ryhmässä on enintään 24 paikkaa.

Ennen harjoitusryhmään ilmoittautumista lue ilmoittautumista koskevat ohjeet kurssin opetusohjelmakuvauksen kohdasta "Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen".

Ilmoittaudu kurssille ilmoittautumalla yhteen, sinulle parhaiten sopivaan harjoitusryhmään. Luennoille ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Kaikki, jotka ilmoittautuvat harjoitustyhmiin, ilmoittautuvat automaattisesti myös luennoille. Jos sinulle sopii useampi harjoitusryhmän ajankohta, ilmoittaudu yhteen ja liitä ilmoittautumiseesi viesti, jossa kerrot, mihin muihin ryhmiin pystyt osallistumaan, mikäli käy niin, että ensisijaista ryhmääsi ei järjestetä vähäisen osallistujamäärän takia. Alle 10 hengen ryhmiä ei järjestetä. Jos johonkin ryhmään tulee alle 10 ilmoittautumista, ryhmäläiset siirretään toiseen ryhmään. Ilmoittautumisen deadline on 13.12. Sen jälkeen kurssille pääsee mukaan vain, jos harjoitusryhmissä on tilaa. Tällöin opettaja osoittaa harjoitusryhmän ajankohdan.

Ilmoittautuminen kurssille alkaa viikolla 46.

Kevään 2018 kurssia koskevat tiedustelut osoitteeseen katri-maria.jarvinen@uta.fi.

Ohjelma

ma 15.1. Avausluento: mitä on yhteiskuntateoria? (Olli Pyyhtinen)

ma 22.1. Mikä on yhteiskunta? Kolme klassista näkemystä (Olli Pyyhtinen)

ma 29.1. Pierre Bourdieun kulttuurisosiologia (Semi Purhonen)

ma 5.2. Yhteiskuntatieteiden mikro-makro-ongelma (Olli Pyyhtinen)

ma 12.2. Työ, talous ja sukupuoli (Katariina Mäkinen)

ma 19.2. ei luentoa

ma 26.2. Niklas Luhmann: Yhteiskunta kommunikaationa (Mikko Virtanen)

ma 5.3. Enemmän kuin inhimillinen sosiologia (Olli Pyyhtinen)

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

Luennot tallennetaan ja ne ovat katsottavissa moodlessa. Ohjeet moodleen kirjautumisesta annetaan ensimmäisellä luennolla.

Luennoista kirjoitetaan luento-/oppimispäiväkirja.

Opintojakson SOS5 suoritukseen kuuluu myös kirjatentti SOS5a (3 op), joka tehdään sähköisenä tenttinä. Kirjatentti suositellaan suoritettavaksi ennen luentoja.

Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta sote-uudistuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään sote-uudistukseen sekä politiikkaa ohjaavien periaatteiden ja eetoksen näkökulmasta että palvelujen järjestämisen ja käytäntöjen tasolla. Sote-uudistus kytketään sosiaalipolitiikan laajempiin muutoksiin kuten universalismin rapautumiseen ja markkinaistumisen vahvistumiseen. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla kurssilla työskennellään pienryhmissä.

Kaikki pääsevät mukaan.

Aikataulu

ti 9.1. Kurssin esittely, johdantoluento, Virta LS109

ti 16.1. Hyvinvointivaltion tarina, Väinö Linna-sali (Anneli Anttonen)

ke 17.1. ryhmät aloittavat, ryhmätehtävä Sote-uudistuksesta     

- tästä eteenpäin ryhmät ke 12 – 14 läpi III - IV periodien, pääosin itsenäinen lukupiiri, osa kokoontumisista opettajan kanssa

ti 6.2. Monituottajamalliluento, luento (Anneli Anttonen), Virta LS109

ti 13.2. Markkinoistumisen tarina SOS4.1-kurssilta Väinö Linna-sali (Olli Karsio)

ti 20.2. Sote ja palvelut suuressa kaupungissa Väinö Linna -sali (Anna-Kaisa Ikonen)

ti 6.3. Syrjäytyneen tarina Väinö Linna-sali (Juho Saari)

ti 13.3. Vierailijaluento: Hoiva ja soteuudistus Virta LS109 (Minna Zechner)

ti 20.3. Perustulon tarina, Väinö Linna -sali (Pertti Koistinen)

ti 27.3. Aktiivinen kansalainen Väinö Linna-sali (Liisa Häikiö)

ti 28.3. – ti 3.4. pääsiäistauko

Huom.! KE 4.4. Vierailijaluento: Valinnanvapaus ja soteuudistus Väinö Linna -sali (Liina-Kaisa Tynkkynen)

Ti 17.4. Vierailijaluento: TE-palveluiden tulevaisuus Virta LS 109 (Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto)

Kurssi johdattaa minuuden ja identiteetin keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin ja auttaa analysoimaan niitä eri konteksteissa.

Kurssi koostuu luennoista, ohjatuista tehtävistä ja seminaarityöskentelystä, johon kuuluu ryhmätyönä toteutettava esitelmä. Tarvittaessa esitelmän voi tehdä myös itsenäisesti.

Alustava aikataulu:

Luennot ja harjoitukset, Linna 5026-5027:

Perjantaisin 12.1.-16.3. klo 12-15. HUOM! Viikot 6 ja 7 varattu ryhmätyöskentelyyn. Ei opetusta pe 9.2. ja 16.2.

Esitelmäseminaarit, Linna 5026-5027:

Ma 12.3. klo 9-11

Ma 19.3. klo 9-11

Pe 23.3. 12-14.

Pe 6.4. klo 12-15 Tentti, Linna 5026-5027

13.4. klo 12-15 Uusintatentti ja esseen palautus, Linna 5026-5027

Ilmoittautuminen auki 15.12.2017 klo 23:59 asti.

Kurssille valitaan 30 opiskelijaa.

Kurssilla käydään läpi sekä suomalaisen tasa-arvopolitiikan historiaa ja nykytilaa, että käynnissä olevia muutoksia ja niiden seurauksia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Käsiteltävät aihepiirit ovat esimerkiksi Euroopan unionin tasa-arvopolitiikka, työmarkkinapolitiikka, samapalkkaisuus, valtionhallinto ja tasa-arvopolitiikka, tasa-arvo työelämän suhteissa, oikeudellinen näkökulma tasa-arvopolitiikkaan sekä feminististen toimijoiden rooli tasa-arvopolitiikassa. Kurssilla eri luennoitsijat puhuvat näistä teemoista oman tutkimuksensa kautta. Kurssi tarjoaa laaja-alaisen katsauksen suomalaiseen tasa-arvopolitiikkaan ja sen kehitykseen.

Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot).

Kurssilla perehdytään terveyden, ruumiillisuuden ja hyvinvoinnin antropologiaan. Millä tavalla eri puolilla maailmaa ymmärretään sairastuminen? Ruumiillisuuden erilaisia käsittelypintoja ja terveyden vaalimisen tekniikoita. Minkälaisia haasteita Suomen monikulttuuristuminen luo terveydenhuollolle? Terveysantropologia on antropologian erityisala, jonka aiheena on ihmisenä olon fyysiset, psyykkiset ja materiaaliset käytännöt eri kulttuureissa.

Luento-osuus suoritetaan oppimispäiväkirjalla, ja kirjallisuus esseillä.

YKT6.6.3 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä: Nuoret ja yhteiskunnallinen muutos

Opintojaksolla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä 
ja muutostrendejä nuorten näkökulmasta. Opintojakso suoritetaan alla  ilmoitettuina ajankohtina klo 12-15 järjestettävistä vierailuluennoista, itsenäisestä työskentelystä sekä loppuesseestä.

Perjantai 12.1.2018: Nuorten osallisuus ja nuorisotyö
Perjantai 9.2.2018: Nuoret ja työelämä
Perjantai 9.3.2018: Nuoret, globalisaatio ja rodullistavat käytännöt
Perjantai 6.4.2018: Nuoret, kansalaisuus ja liittyminen yhteiskuntaan
Perjantai 4.5.2018: Nuoret mediakaupungissa

Ohjelma 9.3.2018
12.00-12.15 Päivi Honkatukia & Kirsi Pauliina Kallio: Opening of the seminar
12.15-13.00 Derek Ruez: Queer migrations and the publicly intimate politics of integration
13.00-13.45 Kirsi Pauliina Kallio: Leading refugee lives together: Familial agency as a political capacity
13.45-14.00 Coffee break  
14.00-14.45 Magdalena Rek-Woźniak: Intergenerational inequalities and generational conflict in Poland - sociocultural and political contexts
14.45-15.15 Commentary by Päivi Honkatukia and discussion
15.15 Ending of the seminar 

Ohjelma 6.4.2018
Miten yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat suomalaisten nuorten maailmaan ja millaisia ilmenemismuotoja ne saavat?  Seminaarin tavoitteena on koota yhteen tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita nuorista yhteiskunnan toimijoina; heidän asemastaan ja mahdollisuuksistaan, ajatuksistaan, asenteistaan ja identiteeteistään nopeasti muuttuvassa maailmassa.

12.00-12.15 Tervetuloa ja seminaarin tarkoitus (Eerika Finell & Päivi Honkatukia)
12.15–13.00 Eerika Finell: Nuoret ja kansalliset symbolit – Miten kansallisten symbolie merkitykset muuttuvat pääkaupunkiseudun nuorten keskuudessa?
13.00–13.45 Kari Saari: Kansalaisuuden nuoret miksologit: Suomi - Venäjä -kaksoiskansalaisuus asemana, toimintana ja identiteettinä
13.45-14.00 Kahvitauko
14.00–14.45 Eeva Luhtakallio: Ujoja ääniä, nöyrää melua? Nuorten sitoumukset poliittiseen Suomessa.
14.45-15.30 Anneli Portman: Miten olisi Minun  Silmin Sinun Silmin: demokratiakasvatusta Helsingin kouluissa

Ryhmänohjauksen harjoitukset (2 op, YKT6.6.4B) järjestetään III  periodin alussa intensiivikurssina (8.1.-18.1.2018). Kurssiin sisältyy luentoja, harjoituksia ja seminaarityöskentelyä. Kurssi järjestetään nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen  opintosuunnan ja ALL YOUTH -hankkeen yhteistyönä. Yhtenä opettajana toimii SOC:in vieraileva professori Dana Fusco (City University of New York).

8 tuntia luentoja ja seminaarityöskentelyä, 4 tuntia kenttätyötä. Luennot ja seminaarityöskentely ovat osin englanninkielisiä, kenttätyö tehdään suomen kielellä.

Aikataulu

Ma 8.1.2018, 13.15-14.45

Tervetuloa ensimmäiselle ALL YOUTH -hankkeen järjestämälle kurssille (Päivi Honkatukia)

Johdanto kestävään kehitykseen: peruskäsitteitä ja teemoja (Jarmo Rinne & Tiina Rättilä)

Exploring Methods of Youth Participation (prof. Dana Fusco)

Ti 9.1.2018, klo 12.15-13.45

Orientaatio kokeilevaan kenttätyöhön (Päivi Honkatukia & Dana Fusco)

Jakautuminen ryhmiin (noin 4-5 opiskelijaa) ja orientaatio kenttätyöhön, joka tehdään erilaisissa nuorisotyön ympäristöissä

Ke-pe 10.-12.1.2018

Opiskelijat tekevät kokeilevaa kenttätyötä nuorten ryhmien parissa (noin 4 tuntia). Opiskelijoiden tehtävä on fasilitoida ryhmien työskentelyä kurssin opettajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tukemana.

Ma 15.1.2017, klo 10-12

Tehtävän alustavaa reflektointia opiskelijoiden kesken: mitä kukin ryhmä on tehnyt, millaisia ajatuksia heräsi. Ohjeistus loppuseminaariesitykselle (18.1.)

To 18.1.2017, klo 14.15-15.45     

Seminaariesitykset ryhmätyöstä (+ powerpoint diat, englanniksi), opettajien ja muiden opiskelijoiden kommentit. Kurssin päättäminen.

Harjoituksiin otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa.

Nuorten ryhmät ja ryhmän ohjaus, kirjallisuus (YKT664A) suositellaan tentittäväksi ennen ryhmänohjauksen harjoituksia.

Kurssi toteutetaan lukupiirinä pienen osallistujamäärän takia. Kurssilla luetaan erilaisia talous- ja uskontoantropologiaan sekä poliittiseen antropologiaan liittyviä tekstejä ja keskustellaan niistä. Kurssin teemoja ovat myös transnationalismi ja pakolaisuus sekä maahanmuutto. Kurssilla perehdytään monipuolisesti antropologiseen tutkimuskirjallisuuteen.

Kurssille osallistuminen edellyttää että kurssi SOS4.5 Sosiaaliantropologia on suoritettu tai sen suorittaminen on kesken, mutta ainakin verkkoluennot on tentitty.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Luentosarja johdattaa opiskelijat kulttuurisosiologian ajankohtaisiin kysymyksenasetteluihin ja teemoihin, painottaen erityisesti tapoja ja mekanismeja, joiden kautta kulttuuri ilmentää, tuottaa ja uusintaa sosiaalista eriarvoisuutta. Temaattisesti jaotellut luennot esittelevät tutkimusalan keskeisiä teorioita ja keskusteluita, käyttäen runsaasti myös konkreettisia esimerkkejä empiirisistä tutkimuksista, joiden tekemisessä luennoitsijat ovat itse olleet viime vuosina mukana. Kurssilla käsitellään muun muassa Pierre Bourdieun käsityksiä mausta ja kulttuurista, Bourdieun kriitikoita ja seuraajia, kulttuurisen stratifikaation ulottuvuuksia ja muutosta, kaikkiruokaisuutta ja kosmopolitanismia, ruokaa ja syömistä erottautumisen areenana, kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta sekä kulttuurijournalismin muutosta. Kurssi sopii kaikille aine- ja maisteriopintojen vaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille. Aivan erityisesti se on suunnattu niille sosiologian opiskelijoille, jotka ovat syksyllä 2018 aloittamassa graduseminaarissa ja harkitsevat gradun tekemistä kulttuurisosiologiaan liittyvistä aiheista.

Alustava ohjelma

16.1.2018 (1. luento) – Johdanto: kulttuurisosiologia ja kulttuurinen stratifikaatio (SP)

23.1.2018 (2. luento) – Kulttuuristen hierarkioiden ja luokitusten muutoksen tutkimus (SP)

30.1.2018 (3. luento) – Kulttuurinen kaikkiruokaisuus ja kosmopolitanismi (TL)

6.2.2018 (4. luento) –  Kulttuuriosallistuminen ja -osallistumattomuus (RH)

13.2.2018 (5. luento) – Ruoka ja syöminen erontekona (TL)

20.2.2018 – Ei luentoa

27.2.2018 (6. luento) – Kulttuurijournalismin muutos (RH)

6.3.2018 (7. luento) – Yhteenveto ja loppukeskustelu (SP, RH, TL)

(13.3.2018 – Luentopäiväkirjojen palautus)

Den här kursen syftar till att ge bredare kännedom om feministisk läsning eller tolkning av olika sorters medier. Avsikten är att genom nedslag i flera slags medier få kännedom om hur dessa kan diskuteras ur ett feministiskt perspektiv. Kursen är uppbyggd utgående från följande teman: radio och tidningar, reklam, podcasts, musik, spel samt film. Under kursen görs individuella analysuppgifter och gruppdiskussioner hålls. Kursmaterialet består av litteratur på svenska, engelska och finska, samt två poddavsnitt där kursens lärare diskuterar med en radiojournalist och filmrecensent.

Efter godkänd kurs förväntas den studerande kunna:

– grunderna för hur att kunna tolka medier med feministiska begrepp

– kritiskt läsa medier

Kursen examineras genom aktivt deltagande, individuella inlämningsuppgifter och gruppdiskussion.

Inlämningsuppgifter och gruppdiskussioner kan göras både på svenska och finska.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma. Haku kurssille 18.12.-18.1.2018 välisenä aikana Hilman verkkosivuilla.

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta

Verkkokurssilla syvennytään keskeisimpiin feministisessä tutkimuksessa, kriittisessä miestutkimuksessa ja queertutkimuksessa käytettyihin tutkimusmenetelmiin sekä teoriassa kurssilukemistoon kuuluvia tekstejä lukemalla että käytännössä soveltamalla jotain tai joitain näistä tutkimusmenetelmistä omassa kurssin mittaan kirjoitettavassa pienessä tutkimustyössä tai laajemman tutkimustyön osassa.

Kurssin tavoitteena on perehdyttää osallistujat feministisessä tutkimuksessa, kriittisessä miestutkimuksessa ja queertutkimuksessa käytettyihin tutkimusmenetelmiin kuten feministiseen kielelliseen ja visuaaliseen analyysiin, feministiseen etnografiaan, tilastoihin tiedon tuotantona, queertutkimuksellisiin otteisiin sekä intersektionaalisuuteen. Osallistujat voivat myös soveltaa näitä jo vireillä olevan tutkimuksensa osassa, kuten esimerkiksi omassa kandintutkielmassaan, seminaarityössään tai pro gradussaan. Tarkoitus on myös pohtia aineistoihin, teoreettisiin konteksteihin, kirjoitustyyleihin, argumentaatioon, tutkimusetiikkaan, viitteiden merkitsemiseen, lähdeluettelon laatimiseen sekä tiedonhakuun liittyviä kysymyksiä. Lisäksi opiskelijat kommentoivat kurssin aikana muiden kurssilaisten tutkimusten katkelmia verkossa.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto Hilma. Haku kurssille 2.1.-26.1.2018. Hilma-verkoston nettisivuilla. Kurssille mahtuu 16 osallistujaa.

Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.

Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.

Kurssille valitaan korkeintaan 25 opiskelijaa. Aikaisempi vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologian tuntemus lasketaan eduksi, mikäli kurssilaisten valinnassa tarvitaan karsintaa. Muitakin kuin sosiaalitieteiden opiskelijoita voidaan hyväksyä kurssille tilan salliessa.