Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Maija Yli-Jokipii tarkastelee monikielisen oppilaan oman äidinkielen (OÄK) opettajien työtä osana suomalaista koulutusjärjestelmää. OÄK-opettajat ovat ammattiryhmä, joka on toisaalta varsin keskeinen osa kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullista koulua, mutta joka toisaalta sijoittuu usein sekä arjessa että koulutusjärjestelmässä marginaaliin.
Yli-Jokipii pohtii väitöstutkimuksessaan myös sitä, miten koulutusjärjestelmää voisi kehittää tulevaisuuden oppijoita ja yhteiskuntaa paremmin tukevaksi. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä tämän syksyn aikana julkisuudessa on keskusteltu paljon erityisesti PISA-tulosten yhteydessä monikielisten oppilaiden muita oppilaita heikommasta lukutaidosta.
Tutkimuksessaan Yli-Jokipii selvittää, millaisia resursseja OÄK-opettajat tuovat koulujärjestelmäämme ja millaisia koulutus- ja ammatillisia tarpeita heillä on. OÄK-opettajilla on esimerkiksi sellaista kielellistä ja kulttuurista osaamista, jota koulujen kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän. Yli-Jokipii käsittelee myös OÄK-opettajien kokemuksia työyhteisöönsä kuulumisesta.
– Koulujen sisällä näyttää edelleen olevan jakoja niihin, jotka katsotaan kuuluvan kouluun ja niihin, jotka jäävät marginaaliin. Eräs haastateltava kertoi, että yhdessä koulussa OÄK-opettajille ei haluttu antaa lainkaan koulun avaimia, vaan heitä kehotettiin joukolla menemään bussipysäkille odottelemaan, että joku päästää heidät sisään, Maija Yli-Jokipii toteaa.
OÄK-opettajien osaaminen on alikäytetty voimavara
Yli-Jokipiin tutkimus osoittaa, että OÄK-opettajat ja heidän osaamisensa on toistaiseksi alikäytetty voimavara koulujen kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden tuomien haasteiden ratkaisemisessa.
Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat oppilaat kaipaavat tukea erityisesti oman perheen kulttuurin ja ympäröivän yhteiskunnan kulttuurin törmäyspisteissä, jotta he voivat kokea kuuluvansa molempiin yhteisöihin ja rakentaa tasapainoista identiteettiä. Oman äidinkielen opettajilla on näiden törmäysten ja niiden taustalla olevien syiden selvittelyssä keskeinen rooli ja osaamista, jota koulujen kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän.
OÄK-opettajat myös tiedostavat, että kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus voi tuottaa yhteiskunnallista epävakautta ja he pyrkivät ratkomaan kulttuurien välisiä jännitteitä.
– Monet OÄK-opettajat kantavat päivittäin vastuuta suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä, Yli-Jokipii korostaa.
Yli-Jokipiin väitöstutkimus on ensimmäinen kattava suomenkielinen tutkimus OÄK-opettajien työstä. Se on samalla ensimmäinen laaja suomalaistutkimus pääosin kieli- kulttuurivähemmistöjä edustavien opettajien kokemuksista.
Laaja ja ainutlatuinen haastatteluaineisto sekä kyselyaineisto tukevat tutkimuksen vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä. Väitöstutkimus nostaa esiin vähän tunnetun ja helposti marginaaliin jäävän ammattiryhmän, joka pyrkii tavoitteellisesti rakentamaan sekä omaa ammattikuvaansa että kehittämään suomalaista yhteiskuntaa kohti yhdenvertaisempaa ja kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullisempaa toimintakulttuuria.
Maija Yli-Jokipii (os. Lukander) on käynyt koulunsa Pirkanmaalla, valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan suomen kieli ja työskentelee tällä hetkellä Suomen kielen ja kulttuurin vierailevana lehtorina Tallinnan yliopistossa.
Väitöstilaisuus lauantaina 7. joulukuuta
Filosofian maisteri Maija Yli-Jokipiin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Oman äidinkielen opettaja osana kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullista koulutusjärjestelmää tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 7.12.2024 kello 12 Tampereen yliopiston Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Ahlholm Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Inkeri Rissanen, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta Tampereen yliopisto.