13.12.2021 Christa Steinby: Herodotos
Herodotos syntyi 484 eKr. Halikarnassoksessa Vähän-Aasian eli nykyisen Turkin länsirannikolla, joka oli silloin kreikkalaisten asuttamaa Jooniaa - turkkilaisethan saapuivat "Turkkiin" vasta puolitoista vuosituhatta myöhemmin. (Akateemisuuden tunnuksena oleva pylväs on nimenomaan joonialainen pylväs). Hänen kotiseutunsa oli kuitenkin joutunut ensin itänaapurin Lyydian, sitten vanhan ajan suurimmaksi maailmanvallaksi nousseen Persian valtaamaksi. Aikanaan persialaissodat päättyivät kreikkalaisten voittoon. Herodotos halusi kuitenkin selvittää aikalaisille ja jälkipolville keitä persialaiset olivat, miten he valtasivat Lähi-idän ja melkein Kreikankin.
Persian ensimmäinen suuri hallitsija oli Kyyros, joka teki lopun Babylonian valtakunnasta vuonna 539 eKr. Hän oli valistunut itsevaltias, joka mm. salli juutalaisten palata nk. Baabelin vankeudesta kotimaahansa (vaikka kaikki eivät tätä mahdollisuutta käyttäneet). Kyyros myös kukisti Vähän-Aasian länsiosaa hallinneen Lyydian kuninkaan Kroisoksen, joka oli rikas kuin… no tiedättehän. (Lyydialaiset olivat myös ensimmäisiä, jotka käyttivät kolikoita rahana.) Kyyroksen poika Kambyses puolestaan valloitti Egyptin 522 eKr. ja teki pariksi vuosisadaksi lopun maan vuosituhantisesta itsenäisyydestä.
Hänen jälkeensä valtaan nousi Dareios, joka perusti pääkaupungikseen Persepoliksen, jonka raunioilla Iranin viimeinen shaahi järjesti Persian valtakunnan suureelliset 2500-vuotisjuhlat vuonna 1971. Vuonna 499 ekr. Dareios ulotti valloitusretkensä manner-Kreikan kaupunkivaltioita vastaan. Ateenan johtamat kreikkalaiset saivat kuitenkin torjuntavoiton persialaisista Marathonin taistelussa 490 eKr. Sieltä oli Ateenaan matkaa nelisenkymmentä kilometriä, mitä vieläkin muistetaan sen pituisen juoksumatkan merkeissä.
Taistelu jatkui 480 eKr. kun Dareioksen poika Kserkses lähetti valtavan laivaston miehineen Kreikkaan. Thermopylain solassa 300 spartalaista teki persialaisille vastarintaa kuninkaansa Leonidaan johdolla viimeiseen mieheen saakka. Persialaiset hävittivät Ateenan, mutta kreikkalaiset onnistuivat voittamaan persialaiset Salamiin meritaistelussa ja seuraavana vuonna maalla ja Kserkes vetäytyi Persiaan.
Sodan jälkeen Ateena rakennettiin uudelleen, mm. turisteille tuttu Akropolis ja sen temppeli Parthenon. Alkoi Ateenan kulta-aika, jolloin mm. Herodotos loi pohjaa aiempaa kriittisemmälle historiankirjoitukselle. Hän esim. ei enää tarvinnut Olympoksen jumalia tapahtumien taustapiruiksi kuten Homeros eepoksissaan Troijan sodasta. Herodotos kuoli 425 eKr. hieman ennen Persian seuraavan kuninkaan Artakserkseen kuolemaa.
Herodotoksen päätarkoitus historiateoksessaan oli kuvata persialaissotia ja persialaisia ja sitä miten Persia oli noussut suurvallaksi. Tältä osin Herodotos on korvaamaton lähde, koska persialaisten puolelta ei samanlaista kertovaa historiaa tunneta. Esim. Kserkseen myöhemmästä hallituskaudesta Persiassa ei tiedetä paljoakaan, koska Herodotos ei siitä enää kirjoittanut.
Lisäksi Herodotos pyrki kuvaamaan kreikkalaisille myös muutakin heidän kotimaansa ulkopuolista maailmaa, historian lisäksi kansojen tapoja, luontoa, ilmastoa ym. Osin tiedot perustuivat siihen mitä hän oli lukenut tai kuullut muilta, osin ne perustuivat hänen omiin matkoihinsa. Herodotos matkaili Egyptissä ja tutki mm. kysymystä miksi Niili tulvi vuosittain ja missä olivat Niilin lähteet - jälkimmäinen kysymys ratkesi vasta 1800-luvulla. Nykytiede on myös kyennyt kumoamaan Herodotoksen käsityksiä, esim. että Steinbyn kirjan kannessakin esiintyviä Gizan pyramideja rakentamassa olisi ollut 100 000 orjaa, päinvastoin työläisistä on pidetty hyvää huolta.
Mesopotamiassa, nykyisessä Irakissa Herodotos kävi ainakin Eufrat-virralla saakka ja kuvaili Babylonin kaupunkia. Toisaalta hän ei mainitse ollenkaan Persian pääkaupunkia Persepolista. Lisäksi hän kiersi Mustanmeren ympäristössä. Kreikkalaiset olivat jo useina vuosisatoina levittäytyneet ympäri Välimeren aluetta, myöskin Mustanmeren pohjoisrannikkoa, joka on nykyistä Ukrainaa. Sielläpäin taas asui skyyttalaisten paimentolaiskansa, jota persialaiset eivät onnistuneet alistamaan. Herodotos tunsi mm. Dnepr-joen nimellä Borysthenes. Tonavasta kreikkalaiset käyttivät nimeä Istros.
Päinvastoin kuin moni muu antiikin kirjallinen tuotos, Herodotoksen historiateos on säilynyt jälkipolville kokonaisena. Teoksesta on säilynyt 8 keskiaikaista kopiota. Edvard Rein käänsi teoksen suomeksi 1907-1910 ja siitä on otettu myöhempiäkin painoksia. Itse suosittelisin lukemaan ainakin ensin tämän Christa Steinbyn kirjan, koska siitä selviää mitä Herodotoksen kertomasta pidetään nykyään vahvistettuna tai todennäköisenä. Lisäksi pääsee helpommalla, sillä Steinbyn teoksessa on tekstiä vain hieman yli 200 sivua, kun taas Historiateoksen uusimmissa suomalaisissa painoksissa 1990-luvulta on 763 sivua.
Ja miksi kaikki tämä persialaissodista? Antiikin Kreikka on monella tavalla länsimaisen kulttuurin perusta. Jos sodat olisivat päättyneet toisin, Euroopan historia olisi voinut mennä ihan toiseen suuntaan. Ateenassa oli sentään jonkinlainen demokratia, itämailla vain itsevaltius. Samanlainen suuri merkkipaalu oli pari kolme sataa vuotta myöhemmin, kun nk. puunilaissodissa roomalaiset kukistivat foinikialaisten perustaman Karthagon. Tämä mahdollisti sen, että Euroopan kulttuuri kehittyi kreikkalais-roomalaiselta pohjalta. Ilman sitä emme ehkä tuntisi esim. sellaista sanaa kuin historia, joka on Herodotoksen teoksen nimessä, kreikkalainen sana.
Teksti: Hannu Hahto, tietoasiantuntija.
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
