Vähähiiliset liiketoimintamallit kartoitettu ensimmäistä kertaa

Yritykset tarvitsevat tietoa mekanismeista, joilla tietty liiketoimintamalli vähentää hiilipäästöjä tai sitoo hiiltä yrityksen omassa toiminnassa ja arvoketjun tasolla. Vähähiilisten liiketoimintamallien kymmenen eri tyyppiä sisältävä luokitus vastaa tarpeeseen. 

Tampereen yliopiston tutkimus tarkastelee ensimmäisten joukossa vähähiilisyyttä liiketoiminnan näkökulmasta. Luokittelusta hyötyvät yritysten ohella myös päätöksentekijät, sillä sen avulla yritystoimintaa ja laajemmin yhteiskuntaa voidaan suunnata kohti vähähiilistä tuotantoa ja kulutusta.

– Luokittelu auttaa ilmastoa kuormittavien teollisuudenalojen yrityksiä hahmottamaan tietä kohti hiilineutraaliutta. Samalla lainsäätäjille on tarjolla tietoa siitä, millaiset toimintaympäristöt kannustavat yrityksiä hyödyntämään vähähiilisten liiketoimintamallien koko kirjoa, kertoo väitöskirjatutkija Mikko Sairanen Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjatutkija Mikko Sairasen ja professori Leena Aarikka-Stenroosin tutkimus julkaistiin arvostetussa Industrial Marketing Management -lehdessä. Journaali julkaisee tutkimuksia yritystenvälisen liiketoiminnan ja teollisen markkinoinnin johtamisen alueelta.

Tutkijoiden mukaan yrityksiltä ja päätöksentekijöiltä on puuttunut tutkittua tietoa siitä, miten erilaiset liiketoimintamallit vaikuttavat päästöjen kehittymiseen tai hiilensidontaan. Syynä on ollut se, että aiempi tutkimus kiertotaloudellisista ja kestävistä liiketoimintamalleista ei ole huomioinut riittävästi vähähiilisyyden erityispiirteitä.

Vähähiiliset liiketoimintamallit tuottavat taloudellista arvoa yhdessä ympäristöhyötyjen kanssa

Tutkimus tunnistaa kymmenen vähähiilistä liiketoimintamallityyppiä. Tällaisia ovat esimerkiksi vähähiilisten raaka-aineiden ja energian käyttö, hiilipäästöjä käytössä vähentävien tuotteiden valmistus sekä hiilen vähentämisteknologioiden tarjoaminen asiakkaalle. 

Professori Aarikka-Stenroos sanoo, että vähähiilisten liiketoimintamallien taloudellinen kannattavuus perustuu usein etenkin tuotantokustannusten alenemiseen ja uusiin tulonlähteisiin.

– Tutkimuksemme kertoo, miten nämä liiketoimintamallit voivat asiakasarvon tuottamisen ohella tukea yrityksen kannattavuutta. Vähähiilisyyttä edistävien tuotteiden markkina kehittyy lainsäädännön ja muun sääntelyn mennessä eteenpäin, mikä vaikuttaa näiden tuotteiden kysyntään ja niistä saatavaan hintaan. Lisäksi markkinakehitykseen vaikuttavat yritysten ja sektorien vähähiilisyys- ja kestävyysstrategiat, mutta myös se, että tulevaisuudessa fossiilisten raaka-aineiden tilalle pitää kehittää uusia uudistuvia vaihtoehtoja, Aarikka-Stenroos toteaa. 

Tutkimus selventää strategioita, joilla yritykset voivat vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden alenemiseen. Tutkijat korostavat, että parhaisiin tuloksiin päästään usein yhdistelemällä eri liiketoimintamalleja toisiinsa. 

– Esimerkiksi metsäteollisuudessa ilmakehän hiilidioksidia voidaan tehokkaasti vähentää, mikäli alan päästöistä talteen otettu hiilidioksidi käytetään uudelleen pitkäikäisten tuotteiden kuten rakennusosien valmistuksessa. Tällainen hiileen perustuva kiertotalous paitsi vähentää useiden eri tuotantoprosessien päästöintensiteettiä, myös sitoo hiiltä pitkäikäisiin tuotteisiin ja voi parhaimmillaan vähentää tarvetta fossiilisen hiilen käytölle, Sairanen havainnollistaa. 

Tutkimus erittelee, mitkä liiketoimintamallit vähentävät hiiltä yrityksen omassa toiminnassa, mitkä asiakkaan toiminnassa, ja mitkä laajemmin asiakkaan arvoketjuissa. 

Kiertotaloudesta ja kestävistä energiajärjestelmistä ponnistavat liiketoimintamallit sopivat laajasti käyttöön

Tutkimuksen määrittelemiä vähähiilisiä liiketoimintamalleja sekä hiilen vähentämisen strategioita voi soveltaa laajasti eri alojen yritysten toimintaan. 

– Luokittelustamme hyötyvät erityisesti ilmastoa eniten kuormittavat sektorit, kuten energia- ja prosessiteollisuus, rakentaminen ja alkutuotanto, mutta myös kuluttajamarkkinoiden yritykset voivat hyödyntää tuloksia, Sairanen toteaa. 

Tulokset auttavat hahmottamaan nykyisen liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Tutkimus tukee myös vähähiilisen liiketoimintaportfolion kehittämistä. 

– Tiede voi auttaa yrityksiä kehittämään selkeämpiä arvolupauksia asiakkailleen, ja suunnittelemaan aidosti vähähiilisiä arvoketjuja, Aarikka-Stenroos muistuttaa. 

Sairanen ja Aarikka-Stenroos korostavat energiasiirtymän sekä sääntelyn kuten päästökaupan ja julkisen sektorin tukien keskeistä roolia vähähiilisessä liiketoiminnassa. Päätöksentekijöille tutkijat pyrkivät tuomaan kattavan yleiskuvan vähähiilisistä liiketoimintamalleista ja kullekin mallille tärkeistä poliittisista ohjauskeinoista.  

***

Väitöskirjatutkija Mikko Sairanen ja professori Leena Aarikka-Stenroos toteuttivat tutkimuksen integratiivisena katsauksena, jossa analysoitiin lähes 200 tieteellistä artikkelia sekä korkealaatuista julkaisua eri organisaatioilta. 

Tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa syksyllä 2024 päättynyttä Bio-CCU-hanketta, jossa tutkittiin erityisesti biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä. Artikkeli on lisäksi osa Mikko Sairasen johtamisen ja talouden tiedekunnassa (MAB) tehtävää väitöskirjatyötä, jota on tukenut myös Tekniikan edistämissäätiö.

Tutkimus

Mikko Sairanen, Leena Aarikka-Stenroos, Low-carbon business models: Review and typology, Industrial Marketing Management, Volume 123, 2024.

Tutustu tutkimusartikkeliin

Yhteyshenkilöt:

Väitöskirjatutkija Mikko Sairanen, mikko.sairanen [at] tuni.fi (mikko[dot]sairanen[at]tuni[dot]fi), 045 773 04515
Professori Leena Aarikka-Stenroos, leena.aarikka-stenroos [at] tuni.fi (leena[dot]aarikka-stenroos[at]tuni[dot]fi), 050 301 5476