Puhtausalan vuoden vaikuttaja Leila Kakko: ”Siivous on kemiaa ja fysiikkaa”

Puhtausala ry:n palkitsemalle Puhtausalan tähdelle terveysturvallisuus ja puhtaat tilat ovat väsymättömän innostuksen lähde. Leila Kakko tekee niin kuin opettaa. Haastatteluun tullessaan hän pyyhkäisee kuin ohimennen pöydän puhtaaksi tahroista mikrokuitupyyhkeellä. 

Kakko kertoo työskennelleensä siivous- ja puhtausteemojen parissa ”älyttömän kauan”. Ala on kiehtonut moneltakin eri kantilta. 

– Koko ajan on ollut semmoinen olo, että haluan tietää siitä enemmän. Sen takia olen ollut aina lehtorin työn ohella myös osa-aikainen tutkija. 

Rohkea ja suorapuheinen puhtausalan arvostuksen puolestapuhuja

Kakko kokee, että siivoojien ja muiden alalla toimijoiden työpanoksen ja osaamisen arvostusvaje pitää paikata. Sitä työtä hän tekeekin tinkimättä aina tilaisuuden tullen.

–  On jännä, että edelleenkin, kun joku sanoo haluavansa siivousalalle, kysytään, että etkö menisi mieluummin vaikka keittiöhommiin – varsinkin kun vuosien saatossa on tullut entistä enemmän esille se, että siivoustyö on monipuolista ja suhteellisen vapaata. Siivoojana pystyt usein rytmittämään päiväsi oman aikataulusi mukaan, mutta keittiöstä et lähde kesken päivän. Eräs rappusiivoja sanoi minulle kerran, että siivous on maailman paras työ juuri sen vapauden takia. Se ei ole välttämättä aikaan sidottu vaan ennemminkin siihen, että työ tulee tehtyä. 

Kakon mukaan niin siivous- kuin keittiöalaakin arvostetaan liian vähän.  

Helposti ajatellaan, että kaikki osaavat siivota ja kaikki osaavat laittaa ruokaa, mutta käytännössä asia ei ole niin. Tässä unohdetaan se, että siivous on kemiaa ja fysiikkaa, ja silti me emme puhu kemiasta ja fysiikasta, vaikka se saattaisi arvostusta lisätäkin.

Leila Kakko

Alalla toimivien kannattaa olla työstään ylpeitä myös itse.

– Pitää miettiä sitä, että annammeko me sen työn määrittää, mitä olemme. Kaikki työ on tärkeää. Toivon, että tässäkin maailma pikkuhiljaa muuttuu. 

Hän muistuttaa, että siivous- ja puhtausalalla on paljon erilaisia työtehtäviä ja toimenkuvia. 

– Ala työllistää ison määrän siivoojia, mutta myös tavaran- ja palveluntoimittajia, IT-ohjelmoijia, markkinointi- ja viestintäihmisiä ja esihenkilöitä, mutta sitä ei tulla ajatelleeksi. Yleensä vaan sanotaan, että jaahas, sä olet siivooja. Minäkin voin sanoa, että siivoilen, vaikka en olekaan hyvä siinä hommassa. Olen parempi tekemään jotain muuta. 

Ja sitä muuta Kakko on totisesti tehnyt. 

Monipuolinen urapolku

Leila Kakko sai tuntumaa siivousalaan jo nuorena kesätyöntekijänä, joten hän tietää konkreettisesti, mistä puhutaan. Sen jälkeen alan tutkintoja on kertynyt; laitoshuoltaja, siivousteknikko ja maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tutkinto Viikistä. Pääaineena Kakolla oli puhtausteknologia ja gradunsa hän teki sisäilmasta ja siivouksesta.

Puhtausalan opettajana Kakko on toiminut vuodesta 1995 ja Tampereen ammattikorkeakoulun puhtaanapidon lehtorina vuodesta 2000. Hän on ohjannut useita opinnäytetöitä ja ollut mukana opiskelijoiden projekteissa. Kakko on intohimoinen osaamisen ja koulutuksen puolestapuhuja. Lehtorin työ myös energisoi. 

Hän on todella ylpeä TAMKissa opiskelleista alumneista, jotka vievät tahoillaan puhtausalan viestiä eteenpäin. Useampi heistä oli ehdolla myös Puhtausalan Tähdet -kilpailussa, jossa Kakko valittiin vuoden vaikuttajaksi. 

– Opettajan työ on ihan huippua, koska tässä näkee älyttömän hyviä tyyppejä. Opettajuus ja se, mitä opiskelijoiden kanssa tehdään, on se tärkeä juttu. Palkintogaalassa alumnimme, jonka opinnäytetyön aikanaan ohjasin, kertoi, että minä olen syy siihen, että hän on edelleen alalla. Se tuntuu hienolta! Yksi yhteistyökumppaneista kommentoi työnjälkeni näkymisestä, että varmasti palkitsee, kun näkee oppilaitaan palkittavan niin runsaasti vaikuttavissa työtehtävissä. Todellakin!

Aktiivinen hanketoimija

Lehtorintyönsä lomassa Kakko ehtii osallistua hanketoimintaan. Laajalti verkostoinut Kakko on ollut asiantuntijana, tutkijana ja projektipäällikkönä monissa sisäilmaan ja siivoukseen liittyvissä hankkeissa. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Työterveyslaitoksen kanssa. 

– Tykkään tästä nykyisestä roolista: tämä on kivempaa kuin että olisi pelkkä tutkija, koska saan tehdä muutakin. Ja saan olla eri alojen ihmisten kanssa tekemisessä. 

Kuva: Hanna Ylli

Tällä hetkellä hankkeita on menossa kolme, muun muassa Aalto-yliopiston kanssa toteutettava Laiva-hanke. Siinä tutkitaan Helsinki-Turku-Tukholma -reiteillä kulkevan laivan sisäilmaa ja siivouskäytäntöjä. 

Yksi vaikuttavimmista tutkimushankkeista on ollut Pintahygienian kehittäminen muuttuvassa epidemiatilanteessa eli Pihy. Korona-aikana toteutetussa poikkitieteellisessä hankkeessa tutkittiin pintahygienian merkitystä pandemioiden torjunnassa ja virusten leviämisen ehkäisemisessä. Korona-aikana tarvittiin kipeästi ajantasaisia tutkimustuloksia, ja hankkeen tutkimustulokset vastasivat akuuttiin tiedontarpeeseen. 

Hankkeen ansiosta Kakosta tuli mediassa yksi aiheen asiantuntijoista. Korona-aikana desinfioivien pesuaineiden käyttö lähti suorastaan käsistä, kun viruksen leviämistä haluttiin ehkäistä. Kakko on ollut mukana tutkimassa mm. puhdistuskemikaalien aiheuttamaa toksisuutta.

– Siivoaminen on puhdistusaineosaamisen lisäksi toki kiinni välineistäkin, mutta ehkä siivousaineita käytetään liikaa. Puhtaalla vedellä ja laadukkaalla mikrokuitupyyhkeellä pääsee jo pitkälle, kun siivous on säännöllistä ja kun se tehdään puhtailla välineillä. 

Kakko on tutkinut siivous- ja puhtausalan aiheita eri näkökulmista

Kakko on kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita mm. ammattikeittiön siivouksesta, bakteeritartunnoista, kemikaalivapaasta siivouksesta ja mikrokuitupyyhkeiden siivottavuudesta ja siivousteknologioista kontrolloiduilla alueilla. Julkaisuja löytyy myös elintarvikekuljetuskaluston hygieniasta ja puhtaanapidosta, korona-ajan siivouksen ylilyönneistä, monialaisesta vastuullisuudesta pandemiatilanteessa sekä puhtauspalvelujen vastuullisesta hankinnasta. 

Kaikkiaan tutkimustyön houkuttavuutta ja tutkimustulosten levitystä pitäisi kasvattaa. 

– Tarvittaisiin lisää niitä tyyppejä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimisesta. Tutkimustyö ei ole houkuttelevaa, mutta entä jos tutkijat häviävät? Silloin tuotetutkimusta tekevät vain ne, jotka valmistavat tuotteita eikä tieto enää silloin ole puolueetonta. 

Kakko on innostunut monista tutkimusteemoista. Hän luennoi säännöllisesti terveysturvallisuudesta, pintojen puhtaanapidosta ja puhdistettavuudesta.

Kaikkein eniten tykkään siitä, kun mennään siihen pintaan ja pöpöjen leviämiseen. On kiva pitää niitä aiheita yllä, mutta samaan aikaan harmittaa se, että emme tee tarpeeksi näkyväksi sitä kaikkea, mitä teemme. Esimerkiksi meidän opiskelijoiden tekemistä tutkimuksista ja opinnäytetöistä kerrotaan ihan liian vähän, vaikka ne ovat merkittäviä ja arvokkaita.

Leila Kakko

Meneillään on väitöskirja ja kirjaprojekti

Kakko tekee parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopistossa. Kyseessä on monografia konferenssijulkaisuista. Tohtoriopiskelija kertoo, että kymmenien vuosien konkreettisesta työstä ja sen opettamisesta on hyötyä väitöskirjankin teossa. 

– Opinnot ovat jo melkein kasassa, joten voin valmistuakin tekniikan tohtoriksi ennen kuin jään eläkkeelle.

Tutkijaverkostokin on kasvanut. 

– Usein sanotaan, että tutkijan työ on kauhean yksinäistä. Se mistä tykkään tutkimustyössä, on se, että saan olla mukana sellaisissa porukoissa, jotka ymmärtävät tekemisiäni, ja joiden kanssa voin pallotella asioita yhdessä.

Kaikesta voi päätellä, että Kakko pitää kirjoittamisesta. Parhaillaan työn alla on Ympäristökustannuksen julkaisema pintahygieniaopas.

Vauhti pysyy yllä jatkossakin

Kakko kertoo saaneensa osakseen ihmettelyäkin. 

– On minullekin sanottu, että rauhoitu tai älä tee. Teen silti, sillä näissä hommissa on hirveän vaikea sanoa, että mikä on harrastamista ja mikä on työtä: kun työn sisältö on kivaa, niin en koe tekeväni töitä. Enkä oikein osaa ajatella niin, että työaika loppuu neljältä. Voin kirjoittaa juttuni vaikka yöllä, kun saan rauhassa tehdä. 

Puhtausalan tutkimuksen ja arvostuksen lisääminen vaativat myös esillä oloa ja keulakuvia, mutta Kakko haluaisi kuitenkin, että teot puhuvat puolestaan. Alan osaajat tekevät meille terveysturvalliset ja puhtaat tilat, mutta pieniin tekoihin pystymme kaikki. Hän muistuttaa valtakunnallisesta puhtauspäivästä 2.12.2024 ja eritoten Kiitä siivoojaa -kampanjasta. Usein näkymätön, mutta arvokas työ ansaitsee huomioinnin ja kiitoksen vuoden jokaisena päivänä.