Alumnimme Joanna Rengel: kielen oppiminen oli avain monikulttuuriseen työhön

– Opettele suomea, ja ota lämmin talvitakki mukaan!

Nämä vinkit Joanna Rengel antaisi kansainvälisille opiskelijoille ja työnhakijoille, jotka haluavat jäädä asumaan Suomeen.

Kun Rengel tuli itse Espanjasta Suomeen vaihto-opiskelijaksi syksyllä 2017, hän ei osannut sanaakaan suomea. Kylmä sääkin pääsi yllättämään hänet.

Nuori nainen aikoi olla Suomessa vain lyhyen aikaa. Sitten hän tapasi suomalaisen miehensä, ja suunnitelmat muuttuivat.

Joanna Rengel oli valmistunut Espanjassa sosiaalityöntekijäksi ja varhaiskasvatuksen opettajaksi. Työllistyminen Suomessa oli kuitenkin vaikeaa kielitaidon puutteen vuoksi.

– En halunnut jäädä Suomeen ilman työpaikkaa. Työskentelin ensin harjoittelijana Ruotsissa ja nuoriso-ohjaajana Ahvenanmaalla. Sen jälkeen sain Suomesta töitä päiväkodista, jossa työ onnistui englannin kielellä. Siellä opin myös jonkin verran suomea.

Rengel ei kuitenkaan halunnut jäädä töihin päiväkotiin. Hän alkoi etsiä jatko-opintoja, jotka auttaisivat häntä luomaan verkostoja ja oppimaan lisää sosiaalialasta Suomessa.

TAMKista hän löysi englanninkielisen Community Work and Multicultural Development -koulutusohjelman, joka johti ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.

– Koulutus oli minulle täydellinen yhdistelmä, koska siinä käsiteltiin monikulttuurisuutta ja yhteisötyötä. Maahanmuuttajana monikulttuurisuus on läsnä omassa arjessani, mutta se on myös asia, joka kiinnostaa minua paljon.

Antoisaa, mutta myös rankkaa työtä

Nyt Joanna Rengel työskentelee sosiaaliohjaajana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelussa, nuorten intensiivityön tiimissä. Hän aloitti työssä kesällä 2023.

– Olemme viimeinen askel avohuollossa ennen sijoitusta. Teemme intensiivityötä, eli tapaamme nuoria ja heidän perheitään useita kertoja viikossa korkeintaan puolen vuoden ajan.

Rengel pitää työskentelystä nuorten parissa, sillä heidän kanssaan voi oikeasti keskustella asioista. Joskus hän ja nuori ovat eri mieltä, mutta usein he ajattelevat asioista samalla tavalla.

– Nuoret ovat hyvin älykkäitä. Heitä ei vain aina ymmärretä.

Työ on myös rankkaa, sillä monella nuorella on ongelmia huumeiden, rikollisuuden ja mielenterveyden haasteiden kanssa. Kaikki eivät myöskään halua ottaa apua vastaan, vaikka sitä heille tarjotaan.

Työkielenä on suomi, mikä on Rengelin mielestä edelleen pelottavin asia työssä. Vaikka hänen suomen kielen taitonsa on kehittynyt, hän kokee yhä kielen vaikeaksi.

Suomea Rengel on oppinut erityisesti työssä.

– Olen ottanut suomen kielen kursseja, mutta enemmän opin, kun kuulen ja puhun suomea työssä joka päivä. En ole vieläkään täydellinen, mutta kehityn koko ajan.

Vaikka työkielenä olisi englanti, hän näkee, että Suomeen muuttavien olisi silti tärkeää opetella suomea. Kieltä tarvitsee arjessa joka tapauksessa.

Parasta opinnoissa olivat keskustelut

TAMKissa hienointa oli Joanna Rengelin mielestä lämmin, avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Täällä sai sanoa ääneen myös sen, jos oli jostakin asiasta eri mieltä.

– Emme opiskelleet vain teoriaa kirjoista, vaan keskustelimme paljon ja opimme toisiltamme. Erilaisia mielipiteitä sai tuoda esille. Se oli arvokasta, Rengel pohtii.

Monikulttuurisuuden opinnoista on ollut Rengelille paljon hyötyä hänen nykyisessä työssään, sillä monella asiakkaista on maahanmuuttajatausta. Koulutuksesta hän sai eväitä kohdata ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja, ideologioita, uskontoja ja näkökulmia.

Tulevaisuudessa Rengel haluaisi opiskella lisää, ehkä tohtorin tutkinnon. Myös MDFT-terapiakoulutus (monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely) kiinnostaa, samoin erikoistuminen lastensuojelun erityissosiaaliohjaajaksi.

Sitä ennen hän aikoo kuitenkin keskittyä uuteen elämänvaiheeseen pienen lapsen äitinä.

– Laskettu aika on tammikuussa. Se on hyvin jännittävää, hän kertoo hymyillen.