15.12.2023 Joulukalenteri: Maria Turtschaninoff: Suomaa
Kirjan alussa nainen saapuu taloon metsän keskelle. Nyt on tullut hänen aikansa huolehtia talosta ja maasta sen ympärillä.
…askeleeni tömähtelevät maata vasten ja se kuuntelee ja se kuiskaa minä tunnen askeleesi tiedän kenen likkoja sinä olet…
Maria Turtschaninoffin kirjoittama Suomaa on kertomus ihmisen ja luonnon suhteesta 1600-luvulta nykypäivään. Nevabackan tilan ja sen ihmisten tarinaa seurataan vuosisadasta toiseen. Suvun tarinaa kuvataan runojen, kirjeiden, päiväkirjamerkintöjen ja novellityyppisten tekstilajien kautta. Kertojaäänet ja näkökulmat vaihtuvat eri aikakausina. Kansanperinne, taikausko ja myytit ovat läsnä kirjan kertomuksissa. Turtschaninoff kuvaa yhden suvun tarinaa, mutta se voidaan nähdä myös laajemmasta näkökulmasta, miten ihmisen ja luonnon välinen yhteys on muuttunut.
Matts Mattsinpojasta alkaa sukutarina, joka kulkee läpi vuosisatojen. Ihmisten elämässä ovat läsnä pyhät pihlajat, myyttiset eläimet ja luonnonhenget. Sukupolvia koettelevat niin sodat, nälkävuodet kuin sydänsurutkin. Tilan lähellä olevasta suosta kasvaa myyttinen paikka, joka houkuttelee kauneudellaan mutta myös hukuttaa varomattoman kulkijan. Kiehtovaa on myös tunnistamaton orkidea, joka kulkee tarinan mukana 1600-luvulta 2000-luvulle.
Turtschaninoff kuvaa miten luonnosta riippuvainen ja luontoon sidoksissa ollut ihminen vähitellen etääntyy siitä. Sukupolvien ketjun kuvaus auttaa näkemään ja kokemaan mikä on luonnon ja ihmisen osa. Tarinan avulla näemme mikä merkitys yksilöllä on sukupolvien ketjussa, mitä voimme yrittää säilyttää ja mikä väistämättä häviää ja muuttuu. Kirjaa lukiessa pohdin osaammeko herkällä korvalla kuunnella mitä aikaisemmat sukupolvet yrittävät meille luontoyhteydestä kertoa. Kirjan lopussa oleva proosarunotyyppinen teksti puhutteli minua erityisesti. Sen kautta tulevat sukupolvet saavat ohjeita ja toiveita siitä, miten talosta, pihapiiristä ja sitä reunustamasta metsästä sekä suosta tulisi huolehtia.
… Muistelkaa älkää surko. Älä kaada pihapihlajaa, se tietäisi onnettomuutta. Metsä on rauhoitettu, sitä ei saa kaataa kymmeneen vuoteen – metsäpeurat viihtyvät siellä ja mäyrät ja se harvinainen orkidea. Vaikka tietenkin teet niin kuin tahdot kaikissa asioissa. Nyt on sinun vuorosi. Toivottavasti viihdyt…
Jos historiallinen romaani ja taitavat luontokuvaukset kiinnostavat, kannattaa tarttua tähän kirjaan.
Teksti: Kati Syvälahti, tietoasiantuntija.
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
