17.12.2022 Johanna Venho: Martti Suosalon tähänastinen elämä
Äänikirja, kesto: 18h 21min (428 sivua).
Lukijat: Martti Suosalo, Johanna Kokko.
Kirjan lapsuuden ja nuoruudenkuvauksessa en niinkään kuunnellut tunnetun suomalaisen näyttelijän muistelua vaan samoihin aikoihin syntyneen ja eläneen ihmisen samankaltaisia kokemuksia 1960-1970 -luvun lapsuudesta ja nuoruudesta.
Martti Suosalo on syntynyt 1962 Oulussa ja viettänyt varhaislapsuutensa Tuiran puutaloalueella. ”Pihapiiri puutaloineen on tarkkana karttana mielessäni, pystyn kulkemaan siellä muistoissa ja unissa. Siellä leikkivä poika on edelleen minussa, se ei ole kadonnut mihinkään. Se on aina ollut luovan työni moottori ja liikuttelija.” Martti kertoo myös sekä isänsä että äitinsä suvun aikaisemmista vaiheista, jotka sijoittuvat Rovaniemeltä Pohjois-, Keski- ja Eteläpohjanmaalle, osin minunkin lapsuudenmaisemiini.
Martin ja minun lapsuudenmuistot ovat hyvin samankaltaisia. ”Aikuisilla oli hommansa ja lapset juoksivat vapaina pitkin pihoja” Vanhemmat sisarukset vahtivat nuorempiaan. Vapaus tarkoitti myös sitä, että vaaratilanteitakin sattui, mutta niistä ei juuri jälkeenpäin kerrottu vanhemmille. Livahdettiin salaa elokuviin katsomaan Tarzania, kun väkeä päästettiin edellisestä näytöksestä. Näin ainakin minä ja Martti teimme. Ensipusu koettiin myös pihapiirissä. Puoluepolitiikalla oli suuri merkitys ihmisten elämässä ja työväenteatteriharrastus oli voimissaan.
Lapsuudenkuvauksessa on nostalgiaa ja huumoria, joka korostuu Martin äänen kertomana. Martilla on lapsena voimakas mielikuvitus ja unimaailma ja hän on omien sanojensa mukaan haaveilija ja pilvilinnojen rakentaja vielä aikuisenakin.
Yhdeksänvuotias Martti muuttaa perheensä kanssa ihmemaa Turkuun, jossa hän pääsee myöhemmin lukiossa näyttelemisen makuun. Martti on jo Oulussa pelannut jalkapalloa ja harrastus jatkuu myös Turussa. Se ja myöhemmin alkanut purjehdusharrastus ovat tärkeitä aikuisenakin. Kun perhe palaa takaisin Ouluun 1979 Martti liittyy Oulun nuorisoteatteriin ja näytteleminen vie mennessään. 1980-luvun alkupuolella ”poikkitaiteellisuus ja fyysinen teatteri tuli poliittisen teatterin raunioille.” Oma näyttelijyys alkaa löytyä jo tässä vaiheessa: mimiikka ja minimalismi rekvisiitan käytössä, miten yhtä esinettä voidaan muuntaa moneen tarkoitukseen. Myös komiikka ja huumori ovat Suosalon ominta aluetta.
1980 Martti muuttaa Helsinkiin, jonne Oulun Nuorisoteatterin vetäjä perustaa teatteriryhmän. Näyttelemisen ohella Martti tekee monenlaisia hanttihommia elättääkseen itsensä kunnes pääsee teatterikorkeakouluun vuonna 1983 kolmannella yrityksellä. Minäkin pyrin teatterikorkeakouluun 1980 eli vuotta ennen Marttia. Tässä kohden tiemme sitten eroavatkin. Minä päätän, etten enää hae teatterikorkeakouluun ja teatterin tekeminen jää harrastukseksi. Martille taas avautuu kokonaan uusi maailma ja ura näyttelijänä.
Turkan kausi alkaa ja sen myötä teatterikorkeakoulu nousee päivälehtien otsikoihin. Turkka korostaa fyysisen ilmaisun merkitystä ja esityksiin valmistautumista fyysisen lämmittelyn kautta. Turkan aikana tiukan poliittinen sitoutuneisuus katoaa opetuksesta ja tilalle tulee vahva ruumiin kulttuuri. Suosalo selviää Turkan hallitsemasta ajanjaksosta, mutta kipuilee myöhemmin asian kanssa. Turkan aika on diktatuurista ja opiskelijat ajetaan äärirajoille. Suosalo on kuitenkin ammentanut omaan näyttelijyyteensä Turkan metodeja ja oivalluksia. Hän kuvaa Turkan persoonaa ja visioita näyttelemistä ja teatterin tekemisestä. Tämä tulee erityisen hyvin esiin kertomuksessa Seitsemän veljestä -sarjan kuvauksista 1986-87.
Ryhmäteatterin ajanjakson (1988-1994) Suosalo kokee kuin toisena teatterikorkeakouluna. Hän omaksuu siellä uuden tavan näytellä, joka kuitenkin limittyy aikaisempaan. 1990-luvun loppupuolella Suosalo alkaa tehdä elokuvia ja samalla yhden miehen kiertueteatteria. Samaan aikaan perhe kasvaa.
Suosalo kuvaa töidensä kautta näkemystään näyttelijäntyöstä ja omaa vahvaa näyttelijäidentiteettiään. Näyttelijälle koko elämä on koulu ja näyttelijä kerää materiaalia muista ihmisistä, esimerkiksi rooliin valmistautumisessa roolihahmon ryhdin merkitys on olennainen. Suosalolla on tarkka tilantaju. Hänellä ydinasiat ovat selkäytimessä. Tärkeää on vaisto ja intuitio ”Näyttelijässä lapsen pitää näkyä, muuten työ ei pysy elossa.” Suosalon päässä on ideakirjasto, josta hän ammentaa näyttelijäntyöhönsä
Muutkin läheiset ihmiset saavat kirjassa puheenvuoron, eivät omalla äänellään vaan lukijan Johanna Kokon äänellä: lapsuudenystävät, sisar, näyttelijäystävät, ohjaajat, vaimo Virpi Suutari. Tämä avaa läheisten ihmisten näkökulmia Suosalon kokemiin ja elettyihin asioihin.
Suosalo on ollut freelancerina lähes koko uransa. Lisäksi hänellä on viidentoista vuoden kiertuekokemus. Hänen tulevaisuuden haaveensa on teatteriteltta Sirkus Suosalo: ”Sirkusmaailma ei lakkaa lumoamasta minua. Siinä on konkretia, läsnäolo, mysteeri, jokin karheus ja maanläheisyyskin. Felliniltä tarttunut lapsenomainen unimaailma on ollut koko elämän ajan johtotähtenä.” Katsotaan pääsemmekö Sirkus Suosalon esityksiin jo alkusyksystä 2023.
Äänikirjasta jää pois kirjan valokuvat ja luettelo Martti Suosalon näyttelijäntöistä. Niiden tutkimiseksi tarvitseekin vaihtaa (e-)kirjaan.
Teksti: Aniita Ahlholm-Kannisto, erityisasiantuntija.
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
