23.12. Emil Anton: Kahden virran maa
Kaksoisvirranmaaksi, kreikaksi Mesopotamia, on etenkin muinaishistorian osalta nimitetty Eufratin ja Tigrisin jokilaaksojen aluetta, jonka pääosan muodostaa nykyinen Irak. Maa tuli suomalaisillekin aktuelliksi, kun sieltä tuli vuonna 2015 tuhansia turvapaikanhakijoita Suomeenkin saakka. Historiallisesti Kaksoisvirranmaa on ensimmäisiä korkeakulttuurien alueita muinaisen Egyptin ohella. Babyloniasta on perua myös se, että tunnissa on 60 minuuttia ja vuorokaudessa 24 tuntia! Pyörääkään ei enää tarvitse keksiä uudelleen, kun se on jo keksitty Sumerissa.
Alueen ensimmäinen kulttuurikansa olivatkin sumerilaiset, jotka loivat jo ennen vuotta 3000 eKr. kehittyneitä kaupunkivaltioita alueen eteläosaan. Näistä tunnetuin on Ur, jota on perinteisesti pidetty myös Aabrahamin synnyinkaupunkina. Sumerilaiset kehittivät myös kirjoitustaidon, joka alkoi kuvakirjoituksesta mutta kehittyi nuolenpääkirjoitukseksi, jonka käyttö lopetettiin vasta ajanlaskumme alun tienoilla. Sumerin kieli on ns. isolaatti, jolle ei tunneta varmoja sukulaiskieliä. Helsingin yliopiston assyriologian emeritusprofessori Simo Parpola tosin esitti muutama vuosi sitten laajassa sumerin sanakirjassaan, että sumeri olisi sukua suomalais-ugrilaisille kielille! Viimeksimainittujen asiantuntijat tosin ovat suhtautuneet teoriaan varauksellisesti.
Sumerilaisten jälkeen alueen johtoon nousivat n. 2350 eKr. akkadilaiset, joiden kuuluisin hallitsija oli Sargon. Akkadin kieli taas oli seemiläinen, siis sukua esim. arabialle ja heprealle, ja sitä käytettiin myös alueen myöhemmissä valtakunnissa Assyriassa ja Babyloniassa. Babylonian varhaisen vaiheen tunnetuin hallitsija oli 1700-luvulla eKr. Hammurabi, joka tunnetaan lakikokoelmastaan, joka löytyy Pariisin Louvre-museosta, kirjaimellisesti kiveen hakattuna.
Viimeisellä vuosituhannella eKr. Lähi-idän mahtivaltakunnaksi nousi ensin pohjoinen Assyria, jonka pääkaupungin Niniven rauniot sijaitsevat nykyisen Mosulin seudulla. Assyrian kuninkaat ilmaantuvat myös Vanhan testamentin tapahtumiin 800-luvulta alkaen. He myös tekivät lopun Israelin 10 heimon pohjoisvaltiosta vuonna 722 eKr. ja siirsivät asukkaat pakkosiirtolaisuuteen Assyrian alueelle, josta he ovat hävinneet historian hämärään. Eteläisempi Juuda joutui Assyrian kuninkaan Sanheribin sotaretken kohteeksi 701 eKr., mutta pelastui vielä valloitukselta ihmeen kaupalla. Assyrian valta-aseman myötä aramean kielestä tuli Lähi-idän yleiskieli, joka oli mm. roomalaisten hallitsemassa Palestiinassa kansan puhekieli ajanlaskumme alun tienoilla.
Assyriaa pidettiin julmana sotilasmahtina ja lopulta Lähi-idän muut kansat liittoutuivat sitä vastaan. Babylonialaiset ja meedialaiset hävittivät Assyrian pääkaupungin Niniven vuonna 612 eKr. Äkkituho toisaalta johti siihen, että siellä säilyi lukuisia savitauluja, jotka on kyetty kaivamaan esiin 1800-luvulta lähtien. Assyrian valtionarkistot ovat suurimmat mitä vanhalta ajalta tunnetaan ja ne on julkaistu Helsingin yliopiston vetämässä projektissa.
Babylonian viime vaiheen tunnetuin hallitsija oli Nebukadnessar, joka rakennutti pääkaupunkinsa Babylonin suurimpaan loistoonsa. Tältä ajalta on peräisin mm. Berliinissä museossa oleva Ishtar-portti (yleensäkin muinaisen Mesopotamian suuria muistomerkkejä löytyy paremmin Euroopan museoista kuin alkuperäispaikoilta). Nebukadnessar myös valloitti Juudan, tuhosi Jerusalemin ja sen temppelin 586 eKr. ja vei väestöä nk. Baabelin vankeuteen, josta vain osa palasi kotimaahansa, kun uusi valloittaja salli sen vuoden 539 eKr. jälkeen.
Babylonian valtakunnasta teki tuolloin lopun vielä idempää nousseen uuden suurvallan Persian kuningas Kyyros. Kreikasta Intian rajoille ulottuneen Persian valtakunnan puolestaan kukisti 330-luvulla kreikkalaisen Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri, joka kuitenkin kuoli Babylonissa 323 eKr.
Babylonin kaupunki hautautui vähitellen hiekkaan ja Kaksoisvirranmaan suurista valtakunnista muistuttivat pitkään enää vain Vanhan testamentin ja kreikkalaisten historioitsijoiden kuten Herodotoksen tekstit. Kaksoisvirranmaan muinaisuus löydettiin uudelleen vasta 1800-luvulla jKr. kun eurooppalaiset alkoivat suorittaa alueella kaivauksia, ensin pohjoisessa (entinen Assyria, mistä koko alueen muinaisuuden tutkimus sai nimen assyriologia). Mikä ihmeellisintä, sekä nuolenpääkirjoitusta että sumerin ja akkadin kieliä opittiin tulkitsemaan. Huomiota herätti mm. kun savitauluista löydettiin vedenpaisumuskertomus, joka sisältyy Gilgamesh-eepokseen, jonka Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt suomeksi. Hänet tunnetaan arabian kielen ja islamin tuntijana, mutta peruskoulutukseltaan hän on assyriologi!
Kahden virran maa -kirjan kirjoittaja Emil Anton käsittelee kirjansa toisessa puoliskossa kristinuskon historiaa Irakin alueella. Hänellä on tähän henkilökohtainen syynsä, sillä hänen isänsä on kristityn taustan omaava irakilainen, äiti taas suomalainen. Kaksoisvirranmaan historiasta ja kulttuureista kiinnostuneille voi tämän kirjan ohella suositella myös Jaakko Hämeen-Anttilan kirjaa Mare nostrum - länsimaisen kulttuurin juurilla. Ja jos oikein haasteellista lukemista haluaa, suomalainen Aleksi Sahala on julkaissut muutama vuosi sitten laajan sumerin kielen oppikirjan! Itseltäni löytyvät tietysti molemmat, mutta tunnustan, että olen lukenut jälkimmäisestä vain johdattelevat alkuluvut, nuolenpäitä en ole opetellut. Siis vielä.
Teksti: Hannu Hahto, tietoasiantuntija
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
