Ahaa-elämys siivitti opiskelijakaksikon innovaatiokilpailun voittoon - ideana droonien hyödyntäminen metsätaloudessa ja luonnonsuojelussa
FinDrones 2023 -innovaatiokilpailu oli Oulun ammattikorkeakoulun CampusOnlinen kautta järjestetty opintojakso.
– Pääsimme esittelemään innovaatiotamme FinDrones-konferenssissa Salossa. Idea otettiin mielenkiinnolla vastaan, kaikki olivat kiinnostuneita, Mikko Riimala ja Janne Tuominen iloitsevat.
Idea innovaatiosta sai alkunsa TAMKin kurssilta
– Kun kävimme luokkamme kanssa katsomassa kalasääksen pesää Oriveden suoalueella, emme nähneet sitä selkeästi lähietäisyydeltä, koska se oli puun latvassa. Saimme ahaa-elämyksen ja siitä idea syntyi, Riimala ja Tuominen kertovat.
Kurssi liittyi metsäluonnon monimuotoisuuteen. Droonien käyttö ei kuulunut kurssiin, joten idea lähti kaksikon omasta mielenkiinnosta. He alkoivat pohtia, voisiko pesän ja tulevat pesimäpuut nähdä selkeämmin droonia hyödyntäen.
– Droonilla otettujen kuvien perusteella totesimme yhdessä, että lintujen pesimäpuiksi sopivat puun latvat erottuivat todella hyvin ympäristöstään. Siitä teimme kilpailutyömme, Tuominen kertoo.
Edulliset droonit metsänhoidossa ja luonnonsuojelussa
Nelihenkinen raati arvosteli kilpailutyöt. Kaksikon innovaatio perustuu ajatukseen, että edullisen droonin avulla pystytään nousemaan nopeasti yläilmoihin ja kartoittamaan metsänsuunnittelualue, mihin hakkuita on tarkoitus tehdä.
– Erityisesti raatiin kuuluneen metsänhoitajan Juha Tiaisen näkemys jäi mieleemme, sillä hänestä ideamme oli toteuttamiskelpoinen ja sille oli selkeä tilaus sekä tarve. Lisäksi siinä luotiin uutta käyttötarkoitusta, kaksikko tiivistää.
– Esimerkiksi metsätoimihenkilö, joka tekee metsäsuunnittelua työkseen, voi tutustua tuleviin hakkuukohteisiin edullisen droonin avulla, ja samalla hän pystyy kartoittamaan luonnonsuojeluaspektin pesäpuineen tai säästöpuuryhmäkohteineen, Riimala perustelee.
– Metsänhoitajille droonit ovat tulevaisuudessa tärkeä väline, ei pelkästään lintujen pesimäpuiden hakemiseen, vaan laajemminkin metsäsuunnittelukäyttöön, Tuominen vakuuttaa.
– Kilpailutyön idea on juuri siinä, että tässä pärjätään edullisella laitteella ilman isoja investointeja, jolloin se on metsäammattilaisten ja metsänomistajien ulottuvilla, kiteyttää Tuominen.
TAMKista hyvät eväät
Riimalan mukaan droonit eivät ole utopistista tulevaisuutta, vaan lennokit ovat käytössä eri toimialoilla ja yrityksissä sekä pian myös metsäalalla.
– Droonit eivät ole vielä kovin isossa roolissa metsätaloudessa ja luonnonsuojelussa, mutta se tulee kasvamaan koko ajan merkittävästi, Tuominen tarkentaa.
Droonikoulutus ei sisälly TAMKissa metsätalouden opetussuunnitelmaan. Sen sijaan luonnonsuojelun opetus on tärkeää.
Riimalasta ja Tuomisesta on hienoa, että TAMKissa kuitenkin on metsäalan opiskelijoille vapaavalintainen viiden opintopisteen kurssi droonien hyödyntämisestä metsäsuunnittelussa ja metsätaloudessa. Tuominen kiittää projektipäällikkö Kalle Tammea mielenkiintoisesta ja loistavasti järjestetystä kurssista, jota Riimala puolestaan jo odottaa innokkaasti.
– TAMKin metsäekologian lehtorilta Petri Keto-Tokoilta saimme hyvät eväät metsän monimuotoisuuden tärkeydestä Metsäluonnon monimuotoisuus -kurssilta. Se auttoi ymmärtämään luonnonsuojelun merkitystä. Lehtori Ari Vanamo puolestaan edesauttoi innovaatiotyömme jälkimainingeissa, kaksikko kiittelee.
Lisätietoa:
Janne Tuominen, janne.j.tuominen [at] tuni.fi (janne[dot]j[dot]tuominen[at]tuni[dot]fi)
Mikko Riimala, mikko.riimala [at] tuni.fi (mikko[dot]riimala[at]tuni[dot]fi)
Teksti: Arja Lundan
Kuva: Kalle Tammi
