Ensimmäisiä robotiikan diplomi-insinöörejä aletaan kouluttaa Tampereella
Tampereen yliopistossa robotiikkaa on opetettu jo vuosia osana esimerkiksi automaatio- ja konetekniikan, ohjelmistotekniikan, mekatroniikan, tekoälyn ja signaalinkäsittelyn opintoja. Uusi suomenkielinen robotiikan kandi- ja maisteritasoinen koulutusohjelma niputtaa yhteen robotiikan kannalta parhaat palat olemassa olevista opinnoista.
– Täysin uusia kursseja on tulossa muutamia, ja valmiita kursseja on muokattu tukemaan robotiikkaa. Opintoja on myös ryhmitelty uudelleen, kertoo projektipäällikkö Jyrki Latokartano.
Koulutuksen järjestävät yhdessä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta sekä tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta. Syksyllä 2023 alkavaan koulutukseen haetaan kevään toisessa yhteishaussa maaliskuussa.
Ihmisen ja koneen yhteistyössä riittää työsarkaa
Robotiikkaa kehitetään, jotta ihmisten työskentelystä tulisi kevyempää, ergonomisempaa ja turvallisempaa. Robotiikkaa löytyy jo kaikkialta: itseohjautuvista autoista ja pölynimureista metsäkoneisiin. Robotiikan avulla voidaan myös puhdistaa meriä ja lajitella jätteitä.
Jyrki Latokartanon mukaan etenkin koneoppimisen ja tekoälyn kehittyminen vievät robotiikkaa harppauksin eteenpäin. Työsarkaa riittää kuitenkin siinä, että roboteista saataisiin oikeasti hyödyllisiä myös muualla kuin teollisuudessa.
– Insinööreille on tehty jo tarpeeksi robotteja, nyt pitäisi alkaa tehdä niitä ihmisille! Haaste on sosiaalisella puolella, siinä miten robottien kanssa tulee toimeen ilman ohjelmointiosaamista. Yritämme kehittää robotteja niin, että ihmisten ja robottien olisi mahdollisimman luontevaa työskennellä yhdessä, Latokartano sanoo.
Robotiikka sopii koodarille, mopon virittäjälle ja hoivaajalle
Ihmisten ja robottien välistä vuorovaikutusta tutkivan ja opettavan tenure track -professori Roel Pietersin mukaan monitieteisyys tekee robotiikasta kiehtovaa.
– Vaatii luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja käytännön lähestymistapaa, jotta saa robotin toimimaan. Meillä opiskelija saa keskittyä haluamiinsa osa-alueisiin kuten esimerkiksi valmistukseen tai metsätalouteen, tai aiheisiin kuten mallinnukseen ja ohjaukseen, ohjelmointiin tai antureihin. Monipuolinen osaamisen yhdistelmä kiinnostaa niin teollisuutta kuin akateemisia työnantajia, toteaa Pieters.
Jyrki Latokartanon mielestä robotiikka sopii esimerkiksi fysiikan ja matematiikan osaajan kaltaiselle teoreetikolle, jota kiinnostaa kehittää vaikka koneoppimista tai robottien ohjausta. Se on luonteva valinta myös mekaniikasta ja mopojen virittämisestä innostuneelle. Robotiikalla on myös pehmeä puolensa ja paljon sovelluskohteita mm. koulutus- ja hyvinvointialalla.
– Parasta on se, että opinnoissa voi edetä oman innostuksen mukaan, kohti koodia, fyysistä toteutusta tai ihmisen ja robotin yhteistyötä. Tekniikan lisäksi tai sen sijasta aihetta voi lähestyä myös käyttäytymistieteiden näkökulmasta. Robotiikka on soveltavaa tutkimusta, joka nojaa vahvasti perustutkimukseen, Latokartano sanoo.
Yliopisto kehittää robotiikkaa erityisesti teollisuuden tarpeisiin
Tampereen yliopistossa merkittävä osa robottitutkimuksesta liittyy robottien teknologioiden kehittämiseen. Yliopistolla on kehitetty esimerkiksi itseajavan auton algoritmeja, hydraulista puomistoa liikuttavia ohjelmistoja sekä valoon reagoivia materiaaleja.
Yritysyhteistyö on olennainen osa koulutusta ja se aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa. Teollisuuden kanssa on tehty paljon yhteisiä projekteja, ja yliopistolla kehitetty robotiikka näkyy esimerkiksi Sandvikin AutoMine-konseptissa ja Cargotechin autonomisissa kontinkäsittelylaitteissa satamissa.
Elokuussa 2023 alkavaan kandiohjelmaan otetaan 40 opiskelijaa. Opiskelupaikkoja ei ole lisätty, vaan automaatio- ja konetekniikan ja tietotekniikan sisäänottoja on vähennetty samassa suhteessa.
Tampereen yliopisto aloittaa samaan aikaan myös energiamurroksen DI-koulutuksen.
Lisätiedot
Jyrki Latokartano
040 706 0122
jyrki.latokartano [at] tuni.fi
Roel Pieters
050 447 8347
roel.pieters [at] tuni.fi
Teksti: Anna Aatinen
Kuvat: Jonne Renvall ja Sami Reivinen
