Hävikkiruoka muuttui avuksi – ravintola lahjoittaa ylimääräisen ruuan Ruokapankille
Luonnonvarakeskuksen mukaan kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta hävikiksi päätyy Suomessa 10–15 prosenttia. Jokainen meistä heittää ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Samaan aikaan osa suomalaisista seisoo leipäjonoissa.
Tampereen ammattikorkeakoulun toisen vuoden sosionomiopiskelija Nina Irjala alkoi miettiä, mitä hän voisi tehdä ongelmalle. Kiinnostus aiheeseen syttyi TAMKin kestävää kehitystä käsitelleessä Sustain 2017 -tapahtumassa ja kasvoi, kun Irjala perehtyi TAMKin kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Sitoumuksen tavoite on muuttaa oppilaitoksen toimintatapoja ekologisesti kestävämmiksi.
– TAMKin yhteiskuntasitoumuksessa oli ekologisia seikkoja, mutta ei sosio-kulttuurista lisäystä. Kokosin opiskelijatyöryhmän ja aloimme kehittää sitoumuksen tätä ulottuvuutta.
Sosio-kulttuurisella lisäyksellä tarkoitetaan toimintaa, joka liittyy ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Ryhmätyön lopputuloksena syntyi konkreettinen projekti: TAMKin Campusravita-ravintolan ylijäämäruokaa alettiin lahjoittaa Tampereen seurakuntien Ruokapankille, joka tarjoaa ruoka-apua vähävaraisille.
RuokaNysse jakaa ruokaa tarvitseville
Campusravitassa valmistetaan päivittäin noin 3000 ruoka-annosta. Hävikkiä syntyy tarkasta suunnittelusta huolimatta. Campusravitan ravintolapäällikkö Jaana Ahonen ja keittiöpäällikkö Marko Laitinen innostuivat Irjalan ideasta heti.
Yhteyshenkilöksi seurakunnilta löytyi työhönvalmentaja Anita Aaltojärvi ja jakelukanavaksi RuokaNysse-bussi, joka kiersi Tamperetta jakaen ruokaa tarvitseville. RuokaNysse haki ensimmäisen ruokaerän Campusravitasta syyskuussa 2018. Parhaillaan jakelua suunnitellaan uudestaan, sillä RuokaNyssestä löytyi kesän 2019 vuosihuollossa vaurioita, joita ei kannata enää korjata.
Ruoka pystytään jäähdyttämään suurtalouskeittiössä nopeasti, joten se pysyy hygieenisenä. Jakelu ei myöskään tuota lisäjätettä, sillä ruoka pakataan ravintolan omasta ruokahuollosta yli jääneisiin astioihin.
Irjala korostaa, että yhteistyö alkoi rullata helposti. Se vaati vain aloitteellisuutta, muutaman sähköpostin ja palaverin.
– Jokainen suomalainen perus- ja korkeakoulu voisi ottaa tästä kopin ja lahjoittaa hävikkiruokansa vähävaraisille. Leipäjonot kasvavat ja nyt tarvitaan yhteiskunnallista solidaarisuutta.
Ylijäämäruoka yhteisöjääkaappiin
Irjala kuvailee itseään kulutuskriitikoksi. Hän kiertelee kirpputoreja ja bongailee tarjouksia ResQ-sovelluksesta, jossa ravintolat myyvät hävikkiruokaa edullisesti.
Kiinnostus kestävään kehitykseen ja auttamiseen juontaa Irjalan omista kokemuksista. Ennen sosionomiopintoja hän työskenteli 11 vuotta tarjoilijana ja näki, miten valtavasti ruokaa meni roskiin. Se tuntui pahalta, sillä töissä tarjottu ruoka oli toisinaan Irjalalle itselleen päivän ainoa ateria.
– Huono-osaisuus on periytynyt perheessämme. Olen ollut itse esimerkiksi asunnoton. Työpaikan ruoka piti minut kirjaimellisesti välillä hengissä.
Nyt Irjala asuu Tampereen Nekalassa. Projektin innoittamana hän kysyi Nekalankulman ja Rantaperkiön K-Markettien kauppiasta Tapani Oijusluomaa lahjoittajaksi ruokapankkitoimintaan. Myönteinen vastaus tuli vuorokaudessa.
Seuraavaksi Irjala haaveilee yhteisöjääkaapista, jollainen on jo käytössä Helsingissä Kallion Setlementtitalossa. Niin kaupat, ravintolat kuin yksityishenkilötkin voivat lahjoittaa jääkaappiin ruokaa. Esimerkiksi matkalle lähtevä voi viedä jääkaappinsa sisällön yhteisökaappiin, jolloin syömäkelpoinen ruoka ei mene roskiin.
– Jääkaapille pitäisi löytää vapaakulkutila, joka ei syö yrittäjien elinkeinoa. Vaikka nuorisotalo tai seurakunnan tila, joka on myöhään auki.
Auttaminen vaatii vain aktiivisuutta
Irjalalle oli valaisevaa nähdä, että hävikin vähentäminen ja auttaminen vaativat lähinnä aktiivisuutta. Opinnoissaan hän erikoistuu yrittäjyyteen ja lastensuojeluun.
– Tästä jäi itämään sellainen kipinä, että ehkä perustan joskus hyväntekeväisyysjärjestön Hurstin tyyliin. Olen kokenut työttömyyden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden, ja haluan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin.
Irjala toivoo, että vastaava toiminta olisi tulevaisuudessa arkipäivää ravintola-alalla. Upeinta olisi saada suuret ruokatuottajat mukaan hävikin ja nälän torjumiseen.
– Jatkakaa tätä, katsokaa peiliin ja miettikää, mitä voitte tehdä. Se ei vaadi kuin yhden ihmisen, Irjala kehottaa.
Hävikistä hyödyksi
- Nina Irjalan lisäksi opiskelijatyöryhmään kuuluivat Sari Sirén, Jenna Kuntonen, Eero Heinonen ja Ossi Pärssinen.
- Tampereen seurakuntien Ruokapankin asiakkaaksi pääsee ottamalla yhteyttä oman seurakuntansa diakoniatyöntekijään tai avunvälitykseen.
- Ruokapankin avustusta saadakseen ei tarvitse kuulua kirkkoon.
Juttua päivitetty 7.8.2019. Lisätty tieto RuokaNyssen toiminnan loppumisesta.
Kirjoittaja: Janica Brander
