Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee Tampereen yliopiston biologisen iän tutkimusta
Väestön vanheneminen on yksi aikamme merkittävimmistä ilmiöistä. Elinajanodotetta on onnistuttu pidentämään huimasti viime vuosikymmenten aikana, mutta terveenä eletty aika ei ole kasvanut samassa suhteessa. Vietämme keskimäärin kymmenen viimeisintä vuotta sairauksien ja heikentyneen toimintakyvyn kanssa.
Tällä hetkellä tehokkaita keinoja sairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole. Siksi nykyinen terveydenhuoltommekin on vahvasti reaktiivinen. Sairauksia hoidetaan vasta niiden puhjettua, jolloin hyöty sekä yksilön että kansanterveyden kannalta jää vajaaksi, Juulia Jylhävä sanoo.
Jylhävän johtama Biologisen vanhenemisen mekanismit lääkekehityksen kohteina: voidaanko terveen eliniän ja kokonaiseliniän välistä kuilua kuroa umpeen funktionaalisen genomiikan avulla? -hanke vastaa tähän ongelmaan.
Hankkeen tavoitteena on kuroa umpeen kokonaiseliniän ja terveen eliniän välistä kuilua selvittämällä genetiikan avulla, millaiset biologiset mekanismit taustalla vaikuttavat. Samalla tähdätään ennaltaehkäiseviin farmakologisiin interventioihin.
– Aiemmista tutkimuksista poiketen sovellamme uudenlaista lähestymistapaa. Määritämme biologian avulla, milloin henkilö todennäköisesti sairastuu, emmekä ainoastaan kuka sairastuu. Näin voimme löytää ne henkilöt, joiden terve elinaika on vaarassa päättyä ennenaikaisesti, Jylhävä kertoo.
Ainutlaatuinen, useista eurooppalaisista kohorteista koostuva aineisto mahdollistaa myös asian tutkimisen toisinpäin. Hankkeen aikana selvitetään niitä biologisia tekijöitä, jotka mahdollistavat poikkeuksellisen terveen elämän vanhalle iälle saakka.
Tutkimus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään riskitekijöiden kartoitukseen. Hankkeessa luodaan kausaalisten biologisten mekanismien pohjalta sellaisia plasman proteiineihin ja aineenvaihduntatuotteisiin perustuvia biomarkkereita, jotka toimivat riski-indikaattorien lisäksi lääkekehityksen interventiokohteina. Tämä lisää hankkeen uutuusarvoa.
– On osoitettu, että kun tällaiset molekyylit pohjaavat genetiikkaan, kuten tässä tutkimuksessa, niiden onnistumistodennäköisyys kliinisissä kokeissa tuplaantuu. Hankkeemme tarjoaa täten uutta tietoa biologisen vanhenemisen mekanismeista sekä keinoja ennaltaehkäistä niitä sairauksia, jotka päättävät terveen elinaikamme, Jylhävä sanoo.
Nelivuotinen hanke alkaa syksyllä 2026.
