Korona kiusaa ja kiihdyttää kestävää kaupunkikehitystä
– Korona on tehnyt kestävälle kehitykselle laveammassa mielessä tilaa. Some-keskustelujen perusteella näyttää siltä, että nykyinen tilanne saa monet ihmiset ajattelemaan näitä asioita, sanoo kestävän kaupunkikehittämisen yliopistonlehtori Salla Jokela.
Jokela vetää Markus Laineen ja Jonathon Taylorin kanssa tänä syksynä Tampereen yliopistossa käynnistynyttä kestävän kaupunkikehityksen kandidaattiohjelmaa, joka joudutaan koronarajoitusten vuoksi aloittamaan osittain etäyhteyksien avulla.
Uuteen kandiohjelmaan osallistuu 19 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. He edustavat ainakin kahdeksaa kansallisuutta. Mukana on opiskelijoita Vietnamista, Kazakstanista, Etelä-Afrikasta, Bangladeshista, Latviasta ja Espanjasta, mutta vain osa opiskelijoista on voinut fyysisesti osallistua aloitustapaamiseen Tampereella.
– Me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että olisi ollut mukavampi saada kaikki oppilaat tänne lukukauden alussa. Opiskelijoille tämä ei ole ollut mukavaa, koska he menettävät kaikki jännittävät asiat opiskelijaelämästä, Markus Laine sanoo.
Kanadalaissyntyinen Jonathon Taylor näkee myönteisenä puolen siinä, että aikaa valmistautumiseen on ollut ja oppimateriaalit on voitu sovittaa korona-aikaan. Taylor itse tuli Tampereelle valmistelemaan ohjelmaa maaliskuun alussa, ja jo viikko sen jälkeen yliopistot sulkeutuivat koronan vuoksi. Aiemmin Taylor työskenteli University College Londonissa Iso-Britanniassa mutta teki työtään etänä Helsingistä.
– Integrointi ryhmään, ryhmäytyminen, on nyt hieman erilaista ja haastavaa. Me yritämme tehdä sitä myös Zoomin kautta, Salla Jokela sanoo.
Kandiohjelmaan kuuluu myös käytännön harjoituksia Tampereen Hiedanrannassa. Ne tulevat vuoroon onneksi vasta ensi vuonna, jolloin kaikki opiskelijat voidaan saada jo Tampereelle.
Kestävän kaupunkikehityksen kandidaattiohjelma on kolmen tiedekunnan yhteinen ponnistus. Mukana ovat johtamisen ja talouden tiedekunta, yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja rakennetun ympäristön tiedekunta.
Kestävän kehityksen idea kulkee kohti valtavirtaa
Kestävän kaupunkikehityksen kandidaattiohjelman perustaminen kertoo siitä, että ekologinen ajattelu on kulkemassa kohti valtavirtaa, vaikka perille on vielä matkaa.
Markus Laine muistaa osallistuneensa 1990-luvun alussa Tampereella ylioppilaskunnan kanssa polkupyörämielenosoitukseen, jonka reitti kulki pitkin Hämeenkadun autokaistoja. Tampereen pääkatu oli tuolloin varattu vain autoille eikä pyörille ollut omia kaistoja. Nyt vuonna 2020 siellä on raitiotielinja, hyvät pyöräkaistat eikä yhtään henkilöautoa.
– Muutos Tampereen Hämeenkadulla kertoo jotakin kestävästä kehityksestä, mutta se on pitkä tie kuljettavaksi. Luulenpa että olemme vasta alussa. Useimmat Suomen kaupungit ovat omaksuneet kestävän kehityksen idean, joten keskustelu siitä on helpompaa nykyisin kuin ennen, Laine kertoo.
Kanadalaissyntyinen Jonathan Taylor sanoo, ettei hän tunne Suomen tilannetta mutta hänenkin kokemuksensa vastaavat Laineen arviota siitä, että tietoisuus kestävästä kehityksestä oli 1990-luvulla paljon nykyistä heikompi.
– Olemme yhä kaukana tavoitteesta mutta menossa oikeaan suuntaan. Nyt voimme vain kiihdyttää kehitystä, jotta ihmiset todella ymmärtäisivät, millaisia radikaaleja muutoksia tarvitsemme, Taylor sanoo.
Korona kertoo muutoksen tarpeesta
Monet koronakriisin ongelmat liittyvät kestävän kehityksen kysymyksiin. Jonathon Taylor sanoo, että korona kertoo luonnonvoimista, jotka osoittavat ihmisille sen, että ratkaisevia muutoksia tarvitaan elämäntapaamme.
Salla Jokela arvioi, että koronatilanne on myös voimaannuttanut ihmisiä ymmärtämään sen, että voimme tehdä muutoksia yhdessä.
– Kriisien keskellä ihmiset tulevat yhteen ja ymmärtävät, että heillä on yhteinen päämäärää. Se tässä on hyvä puoli, Jokela sanoo.
Hallituksen koronakauden elvytysohjelmat paljastavat kuitenkin pyrkimyksen takaisin vanhaan jatkuvan kasvun talouteen. Yritystuet Finnairin kaltaisille lentoyhtiöille eivät kerro siitä, että maan johto haluaisi muutosta kestävän kehityksen ehdoilla.
Jonathon Taylor arvioi Finnairin tukipäätöstä poliittisesti hyvin vaikeaksi asiaksi työpaikkojen vuoksi. Ranskassa Air France -lentoyhtiö sai koronatukea sillä ehdolla, että he vähentävät kotimaan lentokapasiteettia 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö aikoo poistaa kaikki lennot, joissa matkan voi tehdä junalla 2,5 tunnin kuluessa. Taylorin mielestä tällaiset ehdot pitäisi asettaa kaikkiin vastaaviin koronatukiin.
Salla Jokela sanoo, että myös Suomen Lapissa on turismille tullut vahva kannustin investoida kestävään kehitykseen nyt, kun korona on osoittanut toiminnan lentoliikenteen ehdoilla haavoittuvaksi.
– Jotkut ihmiset sanovat, että meidän pitäisi palata koronan jälkeen normaaliin, mutta on olemassa myös vahva havainto uudesta normaalista. Haluan tehdä työtä nuoremman sukupolven kanssa sen vuoksi, että he ovat todella motivoituneita saamaan aikaan muutoksen, Jokela sanoo.
Markus Laine pitää EU:n 750 miljardin euron elvytyspakettia myönteisenä kestävän kehityksen kannalta. Ainakin idea oli hänen mielestään hyvä, vaikka se vesittyikin neuvottelujen aikana.
UPM:n Kaipolan sanomalehtipaperitehtaan lakkautussuunnitelma on herättänyt kiivasta keskustelua ja huolta työntekijöiden asemasta. Laine näkee tapauksessa piirteen, joka kertoo suomalaisen metsäteollisuuden vääristä valinnoista, joista se maksaa nyt hintaa tehtaiden lakkautuksina. Yritykset eivät investoineet ajoissa uuteen teknologiaan, vaikka paperinkulutuksen lasku oli jo pitkään odotettavissa.
– Yhtiöiden pitäisi olla tietoisia kehityksestä ja teknologian seuraavista askeleista eikä roikkua vanhoissa ideoissa. Suomalainen metsäteollisuus voi käyttää puuta enemmän ympäristöystävällisesti ja hyödyntää sitä niin, että myös hiilinielut säilyvät, Laine sanoo.
Kestävän kaupunkikehityksen kandiohjelman kenttätyökohteessa Tampereen Hiedanrannassa kokeillaan ja testataan uusia teknologian sovelluksia, joista voi nousta merkittäviä vanhan teknologian korvaajia myös puunjalostuksen alalla.
Kaupungistumisen ekologisuus riippuu sen laadusta
Kaupungistuminen on megatrendi kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen kaltaiset tulevaisuuden ongelmat ratkaistaan kaupungeissa, sillä jopa kahden kolmasosan maailman ihmisistä ennustetaan asuvan kaupungeissa vuonna 2050.
Onko kaupungistuminen perusluonteeltaan kovin ekologista?
– Keskustelimme tästä juuri äsken opiskelijoiden kansa. Kaupungistumisen ekologisuus riippuu laadusta, koska on olemassa monenlaista kaupungistumista eri puolilla maailmaa. Ei voi sanoa, että se on joko hyvä tai huono. Pitää kysyä, mitkä tavat voivat olla sekä urbaaneja että kestäviä. Se on meidän ohjelmamme tavoite, Markus Laine kertoo.
Jonathon Taylor sanoo, että kaupungit käyttävät resursseja yli niiden reilun osuuden ja tuottavat yli niiden reilun osuuden verran hiilidioksidia kaikkialla maailmassa.
– Kaupungistuminen on ehkä nyt huono asia kestävyydelle, mutta asia voidaan hoitaa myös kestävällä tavalla. Kööpenhamina on aika lähellä sitä, Taylor sanoo.
Laine vahvistaa, että Kööpenhaminalla on kunnianhimoinen strategia hiilipäästöjen hillitsemiseksi ja kaupunkiliikenne on siellä järjestetty kestävällä tavalla. Suomessa taas Tampereen raitiotiehanke on hyvä esimerkki ja iso investointi myös kestävyyden kanalta.
Taylor kehuu Tampereen raitiotietä monimuotoisuuden suosimisesta siten, että raiteiden väliin on laitettu ruohoa pelkän kiven ja betonin sijaan.
Salla Jokela löytää myös Helsingistä urbaania aktivismia, joka on edistänyt kestävää kehitystä. Yhteissaunat, kaupunkiviljely ja henkilöautojen yhteiskäyttö ovat hyviä esimerkkejä.
Kestävän kaupunkikehityksen tulevaisuuden näkymistä keskustellaan Tampereella 9. syyskuuta johtajuussymposiumin paneeleissa, jonka puheenjohtaja on Markus Laine ja keskustelijoina Arkkitehtiliiton Henna Helander, Tampereen yliopiston Jonathon Taylor, Asuntosäätiön Katariina Haigh ja rakennusliike Skanskan Toni Tuomola. Keskustelu on englanninkielinen.
Laine sanoo, että odotettavissa ei ole vain samanmielisten hymistelyä vaan elävää vuoropuhelua kaupungistumisen ja asuntorakentamisen kysymyksistä.
Teksti ja kuva: Heikki Laurinolli
