Langattomat järjestelmät ja antennit -koulutus antoi uusia eväitä työelämään
Kuinka monta antennia luulet, että kodistasi löytyy?
Vastaus on, että todennäköisesti kymmeniä. Aiemmin antenni löytyi vain talon katolta, mutta nykyisin niitä on kaikissa laitteissa, jotka ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa.
– Yhdessä kännykässäkin voi olla jo kymmenen antennia, kertoo teollisuusteknologian lehtori Ari Rantala Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut järjesti Tampereella 11.3.–6.9.2024 uuden koulutuksen, joka keskittyi langattomiin järjestelmiin ja antenneihin. ELY-keskuksen rahoittama koulutus oli suunnattu tekniikan korkeakoulutetuille, jotka etsivät uusia haasteita ja mahdollisuuksia työelämässä.
Kurssin tavoitteena oli kouluttaa ammattitaitoisia langattomien järjestelmien ja antennien osaajia, jotka pystyvät suunnittelemaan, toteuttamaan ja testaamaan erilaisia langattomia ratkaisuja. Lisäksi koulutuksessa vahvistettiin opiskelijoiden ammatillista verkostoitumista yritysten kanssa.
– Toive koulutukselle tuli yrityksiltä, ja yritykset olivat tiiviisti mukana myös kurssin suunnittelussa ja toteuttamisessa, kertoo asiakkuuspäällikkö Johanna Koivulampi-Howard TAMK:sta.
Yksi yrityksistä, joka osallistui kurssin järjestämiseen, oli tamperelainen antennisuunnittelija Randientum. Toimitusjohtaja Jukka Sjöstedtin mukaan kurssin taustalla oli yritysten aito tarve löytää lisää alan osaajia töihin.
Sjöstedt uskoo, että koulutuksesta on hyötyä osallistujien työuralla laajemminkin.
– Sitä pohjaa, joka täällä on teoriana opiskeltu, voi hyödyntää hyvin monenlaisissa tehtävissä, hän sanoo.
Teoriaa ja käytännön harjoittelua
Jussi Nieminen, Andy Van Gelder ja Dipanjan Das osallistuivat koulutukseen yhdessä kymmenen muun opiskelijan kanssa. He kokevat saaneensa kurssilta uusia taitoja ja verkostoja, joista on heille paljon hyötyä tulevaisuudessa.
Jussi Nieminen on taustaltaan tietoliikenne- ja verkkoasiantuntija. Antenneihin ja langattomiin järjestelmiin hän ei ollut kuitenkaan aiemmin tutustunut näin syvällisesti.
Nieminen kehuu erityisesti mahdollisuutta harjoitella simulaatio-ohjelmalla, jonka konsultointiyritys PLM Group mahdollisti kurssille.
– Kurssin teoreettinen puoli oli hyvä ja käytännön harjoitukset olivat todella hyviä, mutta työkaluharjoitukset simulaattorilla olivat aivan mahtavia, hän kiittelee.
Andy Van Gelder muutti Yhdysvalloista Suomeen vuonna 2013, kun hän työskenteli puolustusteollisuuden projektissa viestintäteknologian parissa. Täällä hänestä tuli isä, ja hän halusi jäädä Suomeen projektin päätyttyäkin.
TE-toimisto ehdotti, että Langattomat järjestelmät ja antennit -koulutus voisi olla Van Gelderille mielenkiintoinen mahdollisuus. Mies oli itsekin samaa mieltä.
– Pääsin katsomaan langattomia järjestelmiä toisesta näkökulmasta kuin aiemmin. Oli kiinnostavaa oppia fysiikkaa niiden asioiden takana, joita olen käyttänyt viimeiset 25 vuotta.
Dipanjan Das muutti puolestaan Intiasta Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Hän opiskeli fotoniikkaa Itä-Suomen yliopistossa ja työskenteli sen jälkeen yliopistossa tutkijana. Nyt hän asuu Tampereella ja etsii uusia työmahdollisuuksia.
Das koki erityisen hyödylliseksi kurssiin sisältyneen harjoittelujakson paikallisessa yrityksessä.
– Töissä opimme paitsi teknisiä taitoja, myös myyntiä, markkinointia ja yritystaloutta. Näitä taitoja ei voi oppia pelkästään koulussa, hän huomauttaa.
Joustavasti kaksikielinen koulutus
Langattomat järjestelmät ja antennit -koulutus järjestettiin sekä suomen että englannin kielellä. Opetuksen pääkieli oli englanti, mutta tehtävät sai halutessaan palauttaa myös suomeksi.
Johanna Koivulampi-Howard näkee, että joustava kaksikielisyys voisi olla tulevaisuudessa hyvä toimintatapa muillakin työvoimakoulutuksen kursseilla.
– Englannin kieli mahdollisti kansainvälisten osaajien osallistumisen kurssille. Toisaalta mahdollisuus suomen kielen käyttöön madalsi ehkä suomalaisten kynnystä osallistua, hän pohtii.
Opiskelijat saivat kurssilla myös uraohjausta. Kansainvälisten osallistujien kanssa uraohjaus keskittyi erityisesti suomalaiseen työelämään ja sen vaatimuksiin. Suomalaisten osallistujien kanssa pohdittiin enemmän henkilökohtaista motivaatiota ja suuntaa työuralle.
Lehtori Ari Rantalan mukaan ryhmää oli ilo opettaa.
– Harvoin saa opettaa opiskelijoita, jotka ovat yhtä motivoituneita ja innostuneita kuin tämä ryhmä. Ennen kuin ehdin sanoa lausetta loppuun, joku jo vastasi kysymykseen, hän naurahtaa.
Kirjoittaja: Virpi Ekholm
