Liikkuva laboratorio löysi lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – data parantaa ilmanlaadun seurantaa

Tampereen yliopiston aerosolifysiikan tutkimuksen mukaan Helsinki-Vantaan lentoasema on merkittävä ultrapienten hiukkasten päästölähde. 

Tutkimus osoitti, että lentokentältä peräisin olevat ultrapienet hiukkaset leviävät tuulen mukana jopa 15 kilometrin päähän. WHO:n määrittämän ’korkean pitoisuuden’ raja (20 000 #/cm³) ylittyi noin neljän kilometrin päässä kentästä, kun tuuli puhalsi kentältä päin. Vuositasolla vallitsevan tuulen suunnassa hiukkaspitoisuudet ovat vastaavalla etäisyydellä arviolta 30–50 % korkeammat kuin tyypillisessä kaupunki-ilmassa. Lähempänä lentokenttää pitoisuudet ovat vielä suurempia – jopa kaksinkertaisia. Suomessa tuulee useimmiten lännestä.

Aerosolifysiikan tutkijatohtori Teemu Lepistö Tampereen yliopistosta korostaa, että muutama kilometri lentokentältä mitatut lukemat ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Helsingin keskustan vilkkaasti liikennöidyillä pääkaduilla. Tieliikenteeseen verrattuna lentokenttien roolia ilmansaasteiden lähteenä ei kuitenkaan vielä osata tunnistaa yhtä hyvin.

– Tutkimuksemme tuo uutta tietoa siitä, kuinka laajalle lentokentän pienhiukkaspäästöt voivat kulkeutua ja kuinka heikosti tämä ilmiö näkyy perinteisissä mittauksissa, sanoo Lepistö. 

Hän painottaa, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristön ilmanlaatu ei ole tulosten valossa poikkeuksellisen heikko.

– Tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, että ultrapienet hiukkaset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon ilmanlaadun seurannassa.

Nykyiset päästörajoitukset ja ilmanlaadun seuranta perustuvat perinteisiin hiukkasmassaan ja kiinteisiin mittausasemiin pohjaaviin mittauksiin. Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa lentokentän hiukkaspäästöjä mitattiin liikkuvalla laboratoriolla, jonka mittausteknologia havaitsee ultrapienet hiukkaset (kooltaan alle 0,0001 millimetriä). Liikkuva laboratorio mahdollisti entistä kattavamman datan keräämisen joustavasti useasta paikasta.  

Ultrapienet hiukkaset ovat terveysriski, mutta altistumista voi vähentää

EU:n uusi ilmanlaatudirektiivi ja WHO:n suositukset tuovat ultrapienet hiukkaset aiempaa selkeämmin osaksi virallista sääntelyä. Vaikka ultrapienten hiukkasten vaikutuksia ilmanlaatuun ja terveyteen tutkitaan aiempaa enemmän, mittausdataa on yhä vähän. 

Koska ultrapienet hiukkaset ovat hyvin paikallisia, niiden terveysvaikutuksia on vaikea arvioida väestötasolla. Ultrapienet hiukkaset on tutkimuksissa yhdistetty neurologisiin ja hengityselinsairauksiin. Pitoisuudet voivat olla korkeita päästölähteiden lähellä myös maissa, joissa pienhiukkasten kokonaismäärä on yleensä alhainen, kuten Suomessa.

Lentokenttäpäästöjä voidaan vähentää ottamalla käyttöön puhtaampia polttoaineita ja edistynyttä moottoriteknologiaa. Tämä vie kuitenkin kauan, huomauttaa Lepistö. 

– Nopeampi keino on vähentää päästöille altistumista kentän ympäristössä. Kaavoituksella voidaan ohjata rakennusten sijoittumista ilmansuuntien suhteen suotuisasti ja tehokkailla ilmansuodattimilla parantaa talojen sisäilmaa. Myös kasvillisuudella voi olla myönteisiä vaikutuksia, hän selvittää. 

Kuva: Teemu Lepistö / Environmental International, CC BY 4.0

Helsinki-Vantaan tuloksista hyötyä myös kansainvälisesti

Koska lentoliikenne kasvaa maailmanlaajuisesti ja asutus leviää yhä lähemmäs suuria lentokenttiä, tutkimus tarjoaa tärkeää vertailutietoa myös kansainväliseen keskusteluun.

– Vuonna 2024 Helsinki-Vantaan lentoasema oli kaupallisten lentojen määrällä mitattuna Euroopan 32. vilkkain lentoasema, joten lentoliikenteen ilmanlaatuvaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti merkittävämmät suuremmilla lentoasemilla. Mittaustapa ja havaintomme voivat auttaa kehittämään ilmanlaadun seurantaa ja arviointia myös muualla maailmassa, Lepistö toteaa.

Lentokenttäpäästöjen mittaamisen yhteydessä tutkittiin myös kentän lähellä sijaitsevan rakennuksen sisäilmaa. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston johtamaa monitieteistä GIANT- tutkimushanketta, joka tutkii ulkoilman päästöjen vaikutuksia sisäilmaan. 

Tutkimusartikkeli Dispersion of ultrafine particle pollution from an international airport: Characteristics and short- and long-term effects in surrounding areas julkaistiin helmikuussa 2026 Environment International -tiedejulkaisussa.