Opiskelua, jossa ratkotaan tosielämän ongelmia – ECIU-haasteet tuovat yhteen opiskelijat ja työnantajat
Tehtävä: ideoi ryhmäsi kanssa liikenteeseen tai rakennettuun ympäristöön liittyvä, data- tai ohjelmistolähtöinen ratkaisu, joka auttaa Tampereen kaupunkia saavuttamaan tavoitteen hiilineutraaliudesta – ja osallistu luennoille, joilla saat tarvittavan ymmärryksen aiheesta.
Lopputulos: saat kokemusta monitieteisestä tiimityöstä ja ongelmanratkaisusta, kartutat osaamistasi käytännönläheisellä tavalla, nappaat viisi opintopistettä ja työlläsi voi olla todellista vaikutusta.
Tämä on tuore esimerkki haasteesta, jollaisia suoritetaan innovatiivisten yliopistojen verkosto ECIU:ssa (The European Consortium of Innovative Universities). Euroopanlaajuinen, 13 yliopistosta koostuva verkosto aloitti toimintansa vuoden 2019 lopulla, ja se luo haastepohjaista, rajat ylittävää koulutusmallia, jossa opitaan ratkomalla yhteiskunnan todellisia ongelmia. Haasteet suoritetaan verkoston yliopistoissa, mutta niitä asettavat yritykset, kaupungit ja muut yhteiskunnan toimijat. Osallistua voi mistä tahansa verkoston yliopistosta, ja tarjolla on paljon hybridi- ja verkkototeutuksia.
– Viimeisimmässä Tampereen yliopiston haasteessa opiskelijoille annettiin mahdollisuus myös virtuaalitodellisuuspohjaiseen yhteistyökokeiluun: osallistuvien ryhmien jäsenet saivat kotiinsa VR-lasit, ja he tapasivat vähintään kerran viikossa ”kasvokkain” virtuaalitodellisuuden palvelussa. ECIU-yliopistolle on luotu myös oma virtuaalinen XR Campus, joka otetaan pian käyttöön. Esimerkiksi kaupunkiin liittyviä haasteita ratkottaessa on arvokasta, jos kaupungin voi nähdä ympärillään mahdollisimman realistisena, toteaa yksi haasteen vetäjistä, tietojohtamisen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen.
Haasteiden ratkominen on poikkitieteellistä ja opetukseen kytkettyä
ECIU-haasteiden suorittaminen etenee käytännössä niin, että osallistujista muodostetaan monitieteisiä tiimejä, jotka etsivät asetettuun ongelmaan ratkaisuja haasteenvetäjien ohjauksessa. Työskentelyyn varataan tavallisimmin 3–4 viikkoa, ja toimeksiantaja on mukana prosessissa tukemassa ideoiden kehittelyä ja antamassa tiimeille palautetta. Lopuksi tiimit esittelevät työnsä tulokset, mikä tapahtui viimeisimmässä haasteessa Tampereen startup-talo Platform6:ssa. Opiskelijat saivat siis palautetta paitsi Tampereen kaupungilta, myös startup-yhteisö Tribelta.
ECIU tarjoaa haasteiden ohella myös lyhyitä mikromoduuleita, joita suorittamalla opiskelijat voivat kartuttaa ymmärrystään haasteille keskeisistä aiheista. Osa haasteista on kuitenkin kytketty tiettyyn yliopiston kurssiin, jolloin osallistuminen tarkoittaa automaattisesti kurssin suorittamista.
– Esimerkiksi tämä Tampereen kaupungin viimeisin haaste linkitettiin Data and Software Business -kurssiin, koska sen ratkominen vaati tiettyä perusymmärrystä muun muassa datalähtöisistä palveluista, niiden liiketoiminnallisesta puolesta ja tuotteistamisesta, Pirkkalainen kertoo.
ECIU-haasteet ovat keskittyneet tähän mennessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, joka tähtää kaupunkien ja asuinyhdyskuntien kestävyyteen. Ratkottavat ongelmat ovat siis liittyneet muun muassa joukkoliikenteen kehittämiseen, kiertotalouteen siirtymiseen, älyteknologioiden hyödyntämiseen ja kestävään kaupunkisuunnitteluun. Haasteiden aiheet tulevat kuitenkin todennäköisesti laajenemaan merkittävästi lähiaikoina, kun haastepohjaisen koulutuksen pilotointi etenee.
– Vaikka monissa tähänastisissa haasteissa on ollut enemmän teknologialähtöinen näkökulma, haasteiden perusperiaate on ehdottomasti se, että mukaan halutaan opiskelijoita erilaisista taustoista. Toimivien ratkaisujen etsimisessä tarvitaan yhtä lailla ymmärrystä esimerkiksi ihmisten käyttäytymisestä ja markkinoinnista, Pirkkalainen huomauttaa.
Tosielämän ongelma tekee opiskelusta mielenkiintoista
Minkälaisia ratkaisuja tähänastisissa ECIU-haasteissa on sitten keksitty? Yksi esimerkki saadaan viimeisimmän haasteen Smart streetlights -tiimiltä, johon kuuluivat opiskelijat Efe Acikalin, Halistya Zahra, Mallikarjun Peddamudium, Miika Hokkanen ja Vijay Sadananda.
– Kehitimme algoritmin, joka säätelee katuvalojen kirkkautta ympäristön valoisuuden mukaan. Tarkoituksena oli vähentää katuvalojen energiankulutusta tavalla, joka vaatii mahdollisimman vähän työntekijöiden panosta, Halistya Zahra ja Mallikarjun Peddamudium kertovat.
– Saimme idean läppäreiden ja puhelinten kirkkauttaan mukauttavista näytöistä, ja aloimme miettiä, voisiko samaa ajatusta soveltaa katuvaloissa.
ECIU-haaste herätti Zahran ja Peddamudiumin kiinnostuksen, koska he näkivät sen mahdollisuutena kehittää yrittäjyystaitojaan ja haastaa itseään innovoimaan jotain, mistä voisi olla aidosti hyötyä. Tavanomaisesta kurssista poikkeava haaste oli kummallekin todella mieluisa, ja luova ideointi oli molempien mielestä prosessin parhaita puolia. Myös Miika Hokkanen toteaa, että tosielämän ongelman ratkominen teki osallistumisesta mielenkiintoista.
– Haaste tarjosi myös ratkaisevan tärkeää oppia siitä, miten kehittää ratkaisu tiettyyn tarpeeseen ja kuinka tehdä ideasta liiketoiminnallisesti kannattava, Hokkanen täydentää.
Kaikkein eniten Smart streetlights -tiimissä innostuttiin haasteen lopussa järjestetystä pitchaustapahtumasta ja siitä, että omaa innovaatiota pääsisi mahdollisesti viemään eteenpäin. Haastetta vetänyt Henri Pirkkalainen kertoo, että Tampereen haasteessa otettiin ensi kertaa kokeiluun ECIU:lta hankittu 5 000 euron jatkorahoitus, jota ideansa jatkokehittelystä kiinnostuneet opiskelijat voivat hakea.
– Monet olivat tietenkin kurssilla enemmän opintopisteiden ja hyvän kokemuksen takia, mutta halusimme tarjota tällaisen jatkoporkkanan niille, joita jatkokehittely saattaisi aidosti kiinnostaa.
Haastatteluiden jälkeen selviää, että ensimmäisen jatkorahoituksen saajaksi valikoitui juuri Smart streetlights -tiimi.
Haasteen antajille ECIU tarjoaa kätevän yhteistyökonseptin
Pirkkalaisen mukaan haastepohjainen oppiminen voi olla opiskelijoille erityisen antoisaa, koska se ei ole liian teoreettista ja omilla ideoilla voi olla todellista merkitystä. Lisäksi haasteissa on etuna, että niissä pääsee tekemään yhteistyötä muiden alojen opiskelijoiden, yritysten ja kaupunkien kanssa. Toimeksiantajien kannalta haasteet ovat puolestaan hyödyksi, koska ne palvelevat kehitystyötä, jota organisaatiossa tehtäisiin joka tapauksessa.
Samoilla linjoilla on Tampereen kaupungin edustaja, korkeakouluyhteistyön koordinaattori Max Liikka.
– ECIU-haasteiden kautta olemme saaneet joukkoistettua kaupungille akuutteja ongelmia opiskelijaryhmien pohdittavaksi. Mukana on ollut pääsääntöisesti paljon ryhmiä, mikä on ollut hyvä, koska osa ideoista voi olla päällekkäisiä ja joitain on saatettu jo kokeilla. Mukavaa on ollut myös kansainvälinen osallistujajoukko, koska kansainväliset opiskelijat tuovat mukanaan näkökulmia, joita emme ole ehkä osanneet ajatella.
Kaupungin haasteissa tuotettuja ratkaisuja ei ole otettu vielä suoraan käytäntöön, mutta niitä on hyödynnetty osana toiminnan kehittämistä. Tämä liittyy Liikan mukaan osin siihen, että asiat etenevät kaupungilla suhteellisen hitaalla syklillä.
– Lyhyissä haasteissa syntyvät ideat eivät myöskään ole yleensä ihan toteuttamisvalmiita sellaisenaan, mutta ne ovat antaneet meille ajattelemisen aihetta.
Kaiken kaikkiaan Liikka toteaa, että ECIU on tarjonnut valmiin, sujuvasti järjestetyn konseptin, johon haasteen antajan on helppo liittyä. Pirkkalainen tuo myös esiin näkökulman, jota saatetaan miettiä esimerkiksi yrityksissä: haasteiden kautta löytyy motivoituneita henkilöitä, joten ne voivat olla muiden hyötyjen lisäksi potentiaalinen väylä työvoiman rekrytointiin.
Lisätietoa:
Tenure track -professori Henri Pirkkalainen
henri.pirkkalainen [at] tuni.fi
050 437 1567
Teksti: Reetta Oittinen
Kuva: Petri Laitinen
